Suomen Golfliitto
| Suomen Golfliitto | |
|---|---|
 |
|
| Laji | Golf |
| Toimialue | kansallinen lajiliitto |
| Lyhenne | SGL |
| Perustettu | 1957 |
| Päämaja | Valimotie 10 |
| Sijainti | Helsinki, Suomi |
| Jäsenyydet |
IGF EGA |
| Jäsenet | 129 jäsenseuraa |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Golfliitto (lyh. SGL) on golfin kattojärjestö Suomessa. Golfliitto on perustettu vuonna 1957. Liiton toiminnan tarkoituksena on toimia golfurheilun alalla toimivien seurojen toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä Suomessa. Golfliitto on kansallisesti Suomen Olympiakomitean jäsen. Kansainvälisesti Golfliitto vastaa yhteydenpidosta Kansainväliseen Golfliittoon (IGF), Euroopan Golfliittoon sekä golfin säännöistä päättäviin R&A:han Euroopassa ja Yhdysvaltojen golfliittoon.[1]
Vuonna 2019 liitolla oli 129 jäsenseuraa, joissa on yhteensä noin 140 000 jäsentä. Golfkenttiä oli 181, joilla pelattiin vuoden aikana 2,9 miljoonaa kierrosta.[2]
Golfliiton toiminnanjohtaja on Juha Korhonen ja hallituksen puheenjohtaja on Antti Tiitola[3]. Golfliitossa toimii eri tehtävissä noin 100 luottamushenkilöä[4].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen historian tunnettuja golfin harrastajia ovat Venäjän tsaari Nikolai II, jonka Virolahdella sijainneeseen kesäpaikkaan rivattiin tilaa pallonlyönnille. Myös kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim harrasti lajia 1920-luvulla kylpylämatkallaan ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko tutustui lajiin Englannissa 1924–1927. Golfia esiteltiin naisvoimistelijoiden Kisakenttä-lehdessä vuonna 1913.[5]
Golfin pelitoiminta alkoi 1930-luvun alussa, kun Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckell järjesti ystäväpiirilleen pelitilaisuuksia Töölön pallokentällä vuosina 1930–1931. Vuonna 1932 pelaajien käyttöön tulivat Talin kartanoa ympäröivät viheralueet. Helsingin Golfklubi perustettiin samana vuonna ja von Frenckell toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Talin kenttä oli aluksi 9-reikäinen ja kasvoi 13-reikäiseksi 1938. 18-reikäisenä se avattiin olympialaisten yhteydessä 1952.[5]
Suomen toinen golfseura perustettiin Viipuriin 1938. Länsirannikolla porilaiset yhdistyivät lajin pariin kesällä 1939, jossa lajia pelattiin Kaarluodossa. Vuoden 1940 olympiakisoja varten rakennettin Hämeenlinnan Aulangolle 9-reikäinen golfkenttä, joka tosin suljettiin sodan takia ja avattiin uudelleen 1959.[5]
Suomen Golfliitto perustettiin vuonna 1957, jolloin pelattiin ensimmäisen kerran virallisesti Suomen mestaruudesta sekä miesten että naisten sarjoissa. Golfin profiili nousi Suomessa 1980-luvun alussa. Toinen täysimittainen kenttä rakennettiin Espooseen 1982. Vuosikymmenen lopulla golfkenttiä nousi eri puolille maata ja seurojen jäsenmäärä kasvoi. Kilpagolfin merkkitapaus oli Mikko Ilosen amatöörien British Openin voitto vuonna 2000. Naisten puolella tunnettuja golfin pelaajia ovat olleet Minea Blomqvist ja Riikka Hakkarainen.[5]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2019 liiton painopistealueet olivat[2]:
- Talous- ja toimintaolosuhteet (mm. aktiivisen pelaajamäärän kasvattaminen)
- Juniorigolf (mm. kiinnostuksen lisääminen)
- Naisgolf (mm. naisgolfaajien määrän kasvattaminen)
- Kilpagolf (mm. olympialaisjoukkueen kasaaminen)
- Viestintä (mm. golfin näkyvyyden kasvattaminen)
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Golfliiton tulot koostuvat pääosin seurojen jäsenmaksuista, tapahtumien osallistumismaksuista, yhteistyötuotoista ja avustuksista. Liiton suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut ja ostetut palvelut.[2]
Suurin ulkoisen avustuksen lähde on valtion toiminta-avustukset, joka oli vuonna 2019 alle viidesosa liiton tuloista.[2]
Suomen Golfliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 3 190 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 575 000 euroa.[6]
| Valtionavustusten lähde | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus | 510 000 € | 510 000 €[7] | 510 000 €[7] | 510 000 €[8] |
| Muut valtionavustukset | 50 000 €[2] | 80 000 €[2] | 58 000 €[8] | 95 000 €[8] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Golfliitto Suomen Golfliitto. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ a b c d e f Suomen Golfliiton vuosikertomus 2019 Suomen Golfliitto. Viitattu 5.7.2020.
- ↑ Yhteystiedot Suomen Golfliitto. 23.3.2023. Viitattu 11.11.2023.
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettägl-infoei löytynyt - ↑ a b c d Kanerva, Juha & Tikander, Vesa: Urheilulajien synty, s. 72–73. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2012. ISBN 978-951-851-345-5
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ a b Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.
- ↑ a b c Suomen Golfliiton vuosikertomus 2017 Suomen Golfliitto. Viitattu 5.7.2020.
