Suomen Latu

Suomen Latu
Perustettu	28. tammikuuta 1938
Perustaja	Lauri Pihkala
Tyyppi	yleishyödyllinen yhteisö
Toimiala	kunto- ja terveysliikunta ja ulkoilu
Päämaja	Olympiastadion
Jäsenet	90 000 (2021)
Toiminnanjohtaja Puheenjohtaja	Eki Karlsson Kirre Palmi
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Suomen Latu ry on yleishyödyllinen kuntoliikunta-, ulkoilu- ja terveysliikuntajärjestö, jonka tehtävänä on edistää ulkoilua ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa kaikkialla Suomessa.

Suomen Latuun kuului vuoden 2021 toukokuussa 90 000 henkilöjäsentä 184:ssä eri jäsenyhdistyksessä. Jäsenyhdistykset toimivat vapaaehtoisten voimin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Suomen Ladun jäsenyhdistysten suosituimpiin lajeihin kuuluvat hiihto, retkeily, talviuinti ja sauvakävely. Suomen Latu pyrkii tukemaan jäsenyhdistystensä toimintaa muun muassa hallinnollisella auttamisella ja valtakunnallisten kampanjoiden suunnittelulla.

Suomen Latu ry on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.

Historia

Ennen perustamista

Suomen Ladun perustaja Lauri 'Tahko' Pihkala.

Liikunta kuului 1800-luvulla lähinnä ihmisten toimeentuloon ja paikasta toiseen liikkumiseen sekä vapaa-aikoina erilaisiin voimankoetuksiin ja leikkeihin, eikä kuntoliikuntaa juurikaan tunnettu. Vuosisadan lopussa alkoi kuntoliikunta kuitenkin nousta kansan tietouteen esimerkiksi kansakouluaatteen mukana. Urheilu saapui Suomeen Euroopasta sivistyneistön välityksellä, ja se kohtasikin aluksi runsaasti vastustusta. Erityisen kova vastustus kohdistui kilpaurheiluun. Myöhemmin, kun myös kansansivistykselliset järjestöt kuten raittiusseurat, nuorisoseurat ja työväenyhdistykset ottivat ruumiinkulttuurin kehittämisen osaksi toimintaansa, alkoi urheilun vastustus vähetä. Lopullisen paikkansa Suomen kansan sydämissä urheilu sai suurten olympiavoittojen yhteydessä. Olympiahuuma alkoi vuoden 1906 olympialaisista, joissa Suomi voitti kaksi mitalia, ja kasvoi aina vuoden 1924 Pariisin olympialaisiin asti, joissa Suomi sijoittui toiseksi 37:llä mitalilla.  

Kun kaupungeissa alkoi olla nykyaikaista urheilutoimintaa 1800-luvun lopussa, harrastettiin maaseudulla vielä vanhoja kansanomaisia lajeja, kuten hiihtoa, soutua ja painia. Nämä lajit alkoivat hiljalleen muuttua nykyaikaisiksi urheilulajeiksi, ja vuonna 1938 perustettiin ensimmäinen nimenomaan kansanliikuntaan erikoistunut järjestö Suomen Latu.

Perustaminen

Suomen Ladun perustamisajatus 1930-luvulla virisi samanaikaisesti monella taholla: aktiiviset tunturihiihtäjät suunnittelivat hiihdonedistämisjärjestöä, Lauri 'Tahko' Pihkala puhui jo tuolloin pitkien matkojen hiihdosta ja sen edistämisestä ja Suomen Hiihtoliitto kaipasi rinnalleen koko kansan hiihdonopetusjärjestöä. Suomen Ladun perustava kokous pidettiin Helsingissä, Vanhalla Ylioppilastalolla 28. tammikuuta 1938. Syntysanat lausui Pihkala. Perustamista valmistelevaan kokoukseen oli kutsuttu useiden ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tärkeä osa Suomen Ladun perustamisessa oli Suomen Hiihtoliitolla. Tällöin tehtiin selkeä työnjako. Hiihtoliitto keskittyisi kilpahiihdon ja Suomen Latu kuntohiihdon edistämiseen. Järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Toivo Aro ja varapuheenjohtajana Pihkala. Tahkon ehdotuksesta uusi järjestö sai nimekseen Suomen Latu, jossa Latu tarkoittaa hiihdon edistämisen lisäksi uusien urien aukomista kansanurheilulle – ilman kilpailua.

Vasta perustettu järjestö aloitti hiihtokurssit ja latujen viitoittamisen. Hiihdon edistämiseksi kunnissa, kouluissa ja työpaikoilla tehtiin myös laajamittainen toimintasuunnitelma. Sotavuosista huolimatta toiminta laajeni: 1940-luvun lopulla Suomen Ladun ohjelmaan kuului monia muitakin kunto- ja virkistysliikunnan muotoja, kuten retkeily, vaellukset, uinti ja lentopallo.

Perustavassa kokouksessa hyväksytyissä säännöissä mainittiin järjestön tarkoituksena olevan kehittää hiihto "kansalaistavaksi Suomessa". Sääntöjen mukaan sitä pyritään toteuttamaan

1. tekemällä yleistä hiihtopropagandaa,
2. edistämällä latukulttuuria ja muita hyvän hiihtäjän käytökseen kuuluvia tapoja,
3. edistämällä retkeily- ja tunturihiihtoa,
4. ylläpitämällä hiihtomajoja, rakentamalla latuverkostoa ja järjestämällä hiihtokursseja,
5. kehittämällä ja tekemällä tunnetuksi tarkoituksenmukaisia hiihtovälineitä ja -varusteita,
6. julkaisemalla hiihtokirjallisuutta ja -aikakausilehtiä,
7. tukemalla hiihtoa koskevaa tutkimustyötä,
8. kartuttamalla ja hoitamalla erikoista hiihdonedistämisrahastoa,
9. ylläpitämällä vuorovaikutusta muiden hiihtoa edustavien järjestöjen kanssa.

Toiminta alkaa

Vasta perustettu järjestö aloitti toimintansa erilaisilla hiihtokursseilla ja latujen viitoittamisella. Vuonna 1939 Suomessa oli jo yli 300 kilometriä viitoitettuja latuja kuudellatoista paikkakunnalla. Hiihdon edistämiseksi kunnissa, kouluissa ja työpaikoilla tehtiin myös laajamittainen toimintasuunnitelma. Sotavuosista huolimatta toiminta laajeni reippaasti, ja retkeilystä tuli toinen avainlaji Suomen Ladun toiminnassa. Järjestö toimi aktiivisesti myös lentopallon ja sulkapallon edistämisen parissa, ja 1940-luvun lopussa myös melonta oli osa Suomen Ladun toimintaa. Tällöin järjestön keskeinen toimintatavoite oli: "Hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kuntoliikuntatoiminnan ja retkeilyn edistäminen sekä kehittäminen kansan tavaksi."

1950-luvun toimintamuotoja olivat latu- ja polkuretket, jotka vetivät kansalaisia sadoin tuhansin liikkumaan luonnossa. Lajeja on tullut jatkuvasti lisää. Suomen Latu -järjestön mukaan se on yksi sauvakävelyn kehittäjäorganisaatioista.

Kun 1960-luvun aikana siirryttiin yleisesti viisipäiväiseen työviikkoon, alkoi järjestön suosio kasvaa, ja vuonna 1970 vakituisten jäsenten määrä ylitti 10 000 jäsenen rajapyykin. Suomen Ladun toiminta kuitenkin vaikutti moninkertaiseen määrään ihmisiä, muun muassa viitoitettujen latujen myötä.

Vuonna 1998 Suomen Latuun kuului 50 000 vakituista jäsentä.

Suomen Ladun toiminta toiminta näkyy parhaiten sen jäsenyhdistysten tekemässä työssä. Kaikki 184 jäsenyhdistystä toimivat vapaaehtoisvoimin, järjestäen erilaisia tapahtumia ja kursseja jäsenille.

Huhtikuussa 2021 Suomen Ladun toiminnanjohtaja oli Eki Karlsson ja puheenjohtajana Kirre Palmi.

Toiminta

Vuonna 2021 järjestöön kuului 184 jäsenyhdistystä, jotka toimivat paikallisesti ja valtakunnallisesti vapaaehtoisvoimin.

Suomen Latu toimii aktiivisesti yli 20 eri liikuntalajin edistämisessä ja järjestön avainlajeihin kuuluu Frisbeegolf, Geokätköily, hiihto, lumikenkäily, pyöräily, talviuinti, retkeily ja sauvakävely. Järjestö pyrkii edistämään ja ylläpitämään lajeja ja niiden olosuhteita mm. järjestämällä koulutuksia ohjaajille ja harrastajille, järjestämällä avoimia tapahtumia edistäen lajeja, ja yhteiskunnallisella vaikuttamisella. Suomen Ladun virallinen tavoite vuonna 2021 oli, että kaikki löytävät mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta.

Muita Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä aktiivisesti harrastettuja lajeja ovat muun muassa kävely, lumenveisto, maastopyöräily, melonta ja retkiluistelu.

Vaikuttamistoiminta

Suomen Latu pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan luonnon virkistyskäytön kehittämiseen ja erilaisten ulkoilumahdollisuuksien olemassaoloon ja saavutettavuuteen. Järjestö edistää myös jokamiehenoikeuksien toteutumista ja säilymistä, muun muassa tuomalla jokamiehenoikeuksien suomia mahdollisuuksia ja rajoituksia kansan tietouteen ja edistämällä näin niiden oikeaoppista noudattamista.

Koulutustoiminta

Suomen Latu kouluttaa ohjaajia eri ulkoilulajeihin. Koulutusta järjestetään niin lajin harrastajille, ohjaajille kuin lajikouluttajillekin. Jäsenille järjestettävistä koulutuksista vastaavat edelleen jäsenyhdistykset. Ohjaajakoulutusta järjestetään erityisesti lasten, nuorten ja perheiden toiminnassa, johon kuuluvat Metsämörri- ja Luonnossa kotonaan -toiminta sekä Muumien ulkoilukoulut. Tove Jansson antoi muumipeikon lasten hiihtokoulun keulakuvaksi vuonna 1957. Järjestö pyrkii lapsille ja perheille suunnatussa toiminnassa edistämään lasten myönteistä asennetta luontoa ja liikuntaa kohtaan.

Latu ja Polku -lehti

Latu ja polku -lehti on Suomen Ladun julkaisema jäsenlehti ja levikiltään Suomen suurin ulkoilun harrastelehti. Lehti ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1945, Massaurheilu nimellä. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi Akseli Kaskela. Kaskela toimi myös Suomen Ladun puheenjohtajana tuolloin. Lehden ensimmäisessä numerossa kaskela kirjoitti näin:

»"Kansa ei ole terve, jos vain pieni osa siitä on terve. Kansa ei ole rikas, jos vain jotkut sen yksilöt omistavat rikkauksia. Kansa ei ole urheilukansa, jos vain voimakkaimmat harrastavat urheilua. Meillä on urheilukansan maine, mutta sellaisena meidät käsittävät vain ulkomaalaiset. Sanan varsinaisessa merkityksessä me emme ole urheilukansa, vaikka meillä onkin siihen luontaiset edellytykset. Meillä on ollut loistavia urheilutähtiä, mutta kun heidän häikäisevä valonsa on himmentynyt, olemme huomanneet seisovamme puoleksi autiolla aholla. Olemme olleet kuin kaskenviljelijä, joka on pinnasta ottanut sadon ja jättänyt syvämuokkauksen suorittamatta. [– –] Kun meillä on nyt rauha maassa, niin eiköhän ruvettaisi myös keskenämme rauhoittamaan itseämme urheilun avulla. Ei kiihdytetä itseämme sensatiokilpailulla, vaan harrastetaan massaurheilua. Se on sellainen kansanlääke, joka tyynnyttää hermoja ja pitää ruumiin ja hengen jatkuvassa tasapainotilassa."»

Lehti ilmestyi Massaurheilu -nimellä vuosina 1945–49, jonka jälkeen se ilmestyi Latu-nimisenä vuodet 1950–1972 (tosin vuonna 1958 Vire-nimisenä). Tämän jälkeen nimeksi otettiin Latu ja Polku. Lehti ilmestyy nykyään neljä kertaa vuodessa. Lehden päätoimittajana toimi vuonna 2021 Panu Könönen.

Hankkeet

Heinäkuussa 2015 Suomen Latu koordinoi kahta eri hanketta. PyöräPolku-niminen hanke "tuottaa tietoa maastopyöräilyn olosuhteiden nykytilasta sekä maastopyöräilyn ominaisuuksista ja tarpeista ulkoilun ja luontoliikunnan kannalta. Hankkeessa selvitetään maastopyöräilyreittien suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon haasteita, mahdollisuuksia ja käytäntöjä. Lisäksi etsitään keinoja kerätä, tuottaa ja jakaa maastopyöräilyn reitti-informaatiota ja muuta olosuhdetietoa ulkoilijoille." Hanketta koordinoi Tiina Riikonen.

Luokasta luontoon -niminen hanke "edistää 1.–4.-luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden määrää siirtämällä koulun opetusta ja kerhotoimintaa sisältä ulos luontoon. Luokasta luontoon siirretty toiminta liikunnallistaa koulun toimintakulttuuria muun muassa vähentämällä koululaisten päivittäisen istumisen määrää ja muuttamalla oppimista toiminnallisemmaksi. Hanke kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeisiin. Hanke on kaksivuotinen ja on osa Liikkuva koulu -ohjelmaa." Hanketta koordinoi Mari Parikka-Nihti.

Puheenjohtajat

• 1938 Toivo Aro
• 1939–1950 Akseli Kaskela
• 1951–1952 Ilmari Luostarinen
• 1953 Matti Koskenmies
• 1954–1959 Harald Roos
• 1960–1968 Esko Palmio
• 1969–1970 Ilkka Väänänen
• 1971–1973 Ulf Sjölund
• 1974–1982 Teemu Salonen
• 1983–1995 Jaakko Paavela
• 1996–2004 Ilkka Vuori
• 2005–2019 Pekka Alanen
• 2019– Kirre Palmi

Jäsenyhdistykset

Suomen Ladun suurimmat jäsenyhdistykset

	Nimi	Jäsenmäärä	Kaupunki/alue
1.	Helsingin Latu ja Polku ry	8 496	Helsinki
2.	Suomen Retkiluistelijat ry	4 952	Valtakunnallinen
3.	Jyväskylän Latu ry	2 981	Jyväskylä
4.	Tampereen Taivaltajat ry	2 782	Tampere
5.	Espoon Latu ry	2 701	Espoo
6.	Puijon Latu ry	2 666	Kuopio
7.	Joensuun Latu ry	2 611	Joensuu
8.	Saimaan Latu ry	2 278	Lappeenranta
9.	Oulun Latu ry	2 238	Oulu
10.	Nurmijärven Latu ry	1 924	Nurmijärvi

Talous

Suomen Latu on saanut vuosina 2018–2023 opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 4 800 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2021 lähtien 810 000 euroa.

Aiheesta muualla

• Suomen Latu
• Suomen Latu Hiihtopalvelut
• Suomen Latu Kiilopää