Kisakenttä
| Kisakenttä | |
|---|---|
| Lehtityyppi | urheilulehti |
| Aihealue | liikunta |
| Julkaisija | Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto |
| Perustettu | 1911 |
| Lakkautettu | 1998 |
| Kotimaa | Suomi |
Kisakenttä oli vuosina 1911–1998 ilmestynyt urheiluaiheinen aikakauslehti.
Lehden perusti ja alkuvuosina sitä toimitti Anni Collan.[1] Ensimmäisessä numerossa sen tarkoitukseksi ilmoitettiin ruumiillisen kasvatuksen edistäminen, jotta elämä tulisi rikkaammaksi ja työ sujuisi paremmin.[2] Lehdessä julkaistiin muun muassa liikuntakasvatusaiheisia kirjoituksia, leikkejä, lauluja nuotteineen sekä ajankohtaisia kirjoituksia liikunnan, urheilun ja terveyskasvatuksen aloilta. Collan julkaisi myös partiota koskevia kirjoituksia, vaikka partioliike oli autonomian aikana kielletty.
Vuoden 1921 ensimmäisestä numerosta alkaen lehden ilmoitettiin olevan Suomen Naisten Liikuntokasvatusliiton äänenkannattaja. Lehden pitkäaikaisena päätoimittajana 1930-luvulta 1980-luvulle oli Liisa Orko.[3] Myöhemmin lehteä julkaisi Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat (SVoLi), joka lopetti sen julkaisemisen vuonna 1998. Puheenjohtaja Aitkoski-Catonin mukaan lehti ei viestittänyt SVoLin nimeä. Se ei myöskään ollut taloudellisesti kannattava.[4]
Keskustelu naisten kilpaurheilusta Kisakentässä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisenä ilmestymisvuonnaan 1911 Kisakenttä julkaisi useita kirjoituksia urheilu- ja kilpailuaatteesta. Monet kirjoittajat suhtautuivat kriittisesti kilpaurheiluun ylipäätään ja pitivät sen yleistymistä naisten keskuudessa riskinä, vaikkakin todettiin kilpailuilla olevan motivoiva vaikutus.[5] Asiaa puitiin uudelleen kiertokyselyssä vuonna 1928. Sen tarkoitus oli selvittää, pitäisikö Suomen Naisten Liikuntokasvatusliiton muuttaa kilpaurheilulle kielteistä kantaansa, miten liiton tulisi suhtautua kilpaileviin naisiin, mitkä lajit olisivat sopivimpia ja kannattaako liiton jättäytyä ulkopuolelle, jos kilpailut näyttävät tuottavan tuloja järjestäville liitoille.[6] Työväen urheiluliitolla oli tuolloin yleisurheilussa kilpailutoimintaa naisille. Mielipiteet jakautuivat. Osa vastusti etenkin naisten kilpaurheilua edelleen ja kannatti pitäytymistä urheilumerkkien suorittamisessa, mutta esimerkiksi TUL:n Elina Jääskeläinen puolsi naisten kilpaurheilua voimakkaasti ja vertasi suhtautumista jazziin, tupakoimiseen ja ryyppäämiseen, jotka hänen mielestään yleinen mielipide oli hyväksynyt naisillekin. Osa vastaajista vierasti ajatusta kilpailusta mutta piti omaa näkemystään mahdollisesti vanhanaikaisena. Arvo Wartia katsoi naisvapautuksen jo ratkaisseen kysymyksen sopivuudesta. Kustaa Levälahden mielestä sopivuutta ei voitu ratkaista teoreettisella keskustelulla vaan selvittää asia kokeellisesti laajentamalla kilpailutoimintaa. Lauri Pihkala yritti viivyttää asiaa eri perusteilla. Väinö Laherma arvioi, että naisten yhteiskunnallinen asema ei ole ollut omiaan innostamaan urheiluun ja että asiaa täytyy erityisesti tukea. Ivar Wilskman ilmoitti, että hän ei ole saanut naisten kilpailujen seuraamisesta esteettistä nautintoa.[7][5] Ainikki Kivi ironisoi kielteisiä näkemyksiä ilkeämielisten miesten ja vanhahkojen naisten puheina ja kysyi, kuka naiivisti uskoo naisten tyytyvän urheilumerkkiin, kun kilpailussa on tarjolla liemikauha, laakeriseppele tai herätyskello.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laine, Leena: ”Collan, Anni (1876–1962)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 231–233. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kisakentän tarkoitus. (Sama tarkoitusta kuvaava teksti oli julkaistu jo lehden vuoden 1910 puolella ilmestyneessä näytenumerossa.) Kisakenttä, 1911, nro 1. Kansalliskirjaston digitaalinen aikakauslehtiarkisto.
- ↑ Suomaa, Leila: ”Orko, Liisa (1902–1987)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 367. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Rautalin, Sessa: SVoLi lopettaa Kisakenttä-lehden. Helsingin Sanomat, 15.10.1998.
- ↑ a b Hakulinen, Timo: Keskustelu kilpaurheilun sopivuudesta naisille kävi kiivaana 1920-luvun lopulla Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1996. 1996. Suomen urheiluhistoriallinen seura.
- ↑ Collan, Anni: Naisten kilpaurheilu. Kisakenttä, 1928, nro 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Kisakentän kiertokysely naisten yleisurheilukilpailuista. Kisakenttä, 1928, nro 9–10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Kivi, Ainikki: Naiset ja olympialaiset. Kisakenttä, 1928, nro 9–10, s. 36. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2018.