Martti Hakola
Martti Hakola | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. marraskuuta 1907 Seinäjoki |
Kuollut | 6. elokuuta 1987 (79 vuotta) Espoo |
Pesäpalloilija | |
Seura | |
Martti Hakola (14. marraskuuta 1907 Seinäjoki – 6. elokuuta 1987 Espoo[1]) oli suomalainen pesäpalloilija ja yleisurheilija.
Martti Hakola pelasi pesäpallon SM-sarjassa 1934 (Seinäjoen Maila-Jussit), ja 1935–1938 (Viipurin Pallonlyöjät), jonka jälkeen lopetti varsinaisesti, mutta jäähdytteli vielä ikämiehissä. Hakola pelasi Itä–Länsi-otteluissa 1933–1937. Yleisurheilussa parhaiksi saavutuksiksi jäivät 5-ottelun SM-pronssi Martti Tolamon ja Urho Koivistoisen jälkeen 1929 ja pituushypyn ennätys 690. Tällöin hän edusti Seinäjoen Urheilijoita.[2]
Martin vaimo Rakel on pesäpalloilun Suomen mestari vuodelta 1934 (VPL) ja myös lapset Arto, Olli (pesäpallo) ja Leena ovat palloilijoita. Leenan poika, Oula Jääskeläinen oli puolestaan Suomen paras taitoluistelija 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.
Martti Hakola valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1935. Sen jälkeen hän toimi maanviljelysinsinöörinä Viipurin ja Kymen maanviljelyspiireissä vuosina 1925–1946. Hakola oli mukana sotien jälkeen voimalaitosrakentamisessa eli Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran, Jumiskon ja Iijoen voimalaitostyömailla.[1]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilijana:
- 5 Itä–Länsi-ottelua: 1933, 1934, 1935, 1936, 1937[3]
- 5-ottelun SM-pronssi: 1929
- Pituushypyn ennätys: 690 cm
Pesäpallotuomarina:
- Miesten Itä–Länsi-tuomari (2): 1939, 1945[4]
Ansiomerkit:
- Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki no. 6 (1954)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Urheilumme Kasvot 3, sivu 1120
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kuolleita – diplomi-insinööri Martti Hakola. Helsingin Sanomat, 15.8.1987, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.3.2024.
- ↑ Martti Hakola Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Itä–Länsi-tuomari 1932–2017 Jouni Ojala. Viitattu 31.3.2018.