Nurmon Jymy (salibandy)
Nurmon Jymy (salibandy) | |||
---|---|---|---|
Perustettu | 1994 | ||
Paikkakunta | Nurmo, Seinäjoki | ||
Kotihalli | Nurmohalli | ||
– Kapasiteetti | 900 (300 irtotuolia) | ||
Värit | |||
Omistaja | Voimistelu- ja Urheiluseura Nurmon Jymy ry | ||
Miesten sarjataso | F-liiga | ||
Miesten päävalmentaja | Jarmo Eteläaho | ||
Naisten sarjataso | 2. divisioona | ||
Naisten päävalmentaja | Kai Leppälä | ||
|
|||
Kotisivut | http://www.jymysalibandy.fi |
Nurmon Jymy (lyh. Jymy) on salibandyseura Seinäjoen Nurmosta. Seurassa harrastetaan useita eri lajeja, joista salibandy on yksi. Jymyssä on pelattu salibandya vuodesta 1994 lähtien. Nykyisin Jymyn miesten edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla F-Liigassa, jonne se nousi kauden 2019–2020 päätteeksi. Parhaiten Jymy muistetaan kuitenkin vuosituhannen vaihteesta, jolloin miehet pelasivat kaksi kautta Salibandyliigassa. Sijoitukset olivat seitsemäs ja viides. Jälkimmäisen kauden jälkeen seura joutui luopumaan sarjapaikastaan taloudellisten ongelmien vuoksi. Jymy panostaa myös junioritoimintaan ja pojissa joukkue löytyy aina kuusivuotiaista miehiin saakka, naisten puolelta löytyi kaudella 2018-2019 kaksi joukkuetta. Naisten edustusjoukkue pelaa III-divisioonassa, II-joukkue pelasi paikallista puulaakia.[1] Kaudella 2023-2024 naisilla oli joukkue II-divarissa ja III-divarissa.
Kaudesta 2016-2017 kauteen 2020-2021 seuralla oli myös tyttösalibandytoimintaa, joka elvytettiin taas kaudelle 2023-2024, kun seurassa pelasi Säbäkipinöö T10-joukkue. Jymyn kotikenttänä toimii Nurmohalli.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen ja nousu alasarjoista liigaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmon Jymy perustettiin 5. toukokuuta 1925. Tuolloin nuorisoseurojen yhteydessä toimineet Ylipään Kaverit ja Alapään Koitto yhdistyivät.[2] Kuitenkin salibandyjaosto Jymyyn perustettiin vasta vuonna 1994. Jukka Tervon tulo valmentajaksi muutti Jymyn toimintaa määrätietoisemmaksi. Tervo valmensi joukkuetta kaudella 1995–1996, jolloin Jymyssä pelasivat muiden muassa Jouni Heikkilä, Jarmo Eteläaho ja Teemu Kokko, jotka pelaavat joukkueessa vielä 15 vuotta myöhemminkin[3]. Tervon valmentamana Jymyn miesten edustusjoukkue nousi 4. divisioonasta neljässä vuodessa aina liigaan asti, minkä jälkeen Tervo luovutti valmennusvastuun muille. Joukkue nousi siis yhden sarjan ylöspäin neljä kertaa peräkkäin. Näin salibandysta tuli pesäpallon jälkeen historian toinen laji, jossa Jymy on pelannut pääsarjassa. Jymy oli noihin aikoihin lajin edelläkävijä Etelä-Pohjanmaalla noustessaan ensimmäisenä etelä-pohjalaisena seurana liigaan.[4]
Kaudella 1998–1999 ykkösdivisioonassa pelannut Jymy varmisti käytännössä tammikuun voittoputkella pääsynsä nousukarsintaan[5]. Joukkue voittikin oman länsilohkonsa. SBS Pori jäi lopulta viiden pisteen päähän. Kauden 22 ykkösdivarin ottelusta Jymy voitti 16 ja pelasi kolme tasan. Maalejakin syntyi 110 eli keskimäärin viisi yhtä ottelua kohden. Omiin meni kauden aikana 51 maalia.[6] Jatkossa Jymy pelasi toisen lohkon voittajaa eli SSV:aa vastaan suorasta noususta. Kolmella voitolla pääsi suoraan liigaan. SSV kuitenkin voitti Jymyn suoraan kolmessa ottelussa.[7] Näin ollen Jymy joutui karsimaan vielä liigassa viimeistä edelliseksi jääneen Lappeenrannan NST:n kanssa. Jälleen oli kolmella voitolla liigapaikka luvassa. Alku menikin hyvin nurmolaisten voittaessa kaksi ensimmäistä ottelua; ensimmäisen 5–2 ja toisen rankkareilla 2–1. Kolmattakin ottelua Jymy johti viimeisellä minuutilla 3–2, mutta ajassa 59.22 NST tasoitti. NST veikin ottelun lopulta jatkoajalla. NST voitti seuraavan ottelun 5–1 ja ratkaisevan pelin jatkoajalla 3–2, joten nurmolaisten liigahaaveet kariutuivat.[8] Kauden jälkeen tapahtui pääkaupunkiseudulla kuitenkin kaksi seurafuusiota. Jymy sai näistä ensimmäisen vapautuneen liigapaikan, joka oli seurausta helsinkiläisjoukkueiden SSV:n ja Viikinkien yhteenliittymästä. Jymy sai paikan, koska se oli päässyt liigakarsinnassa pisimmälle.[9] Jymyn yleisökeskiarvo divarikaudella oli 212 katsojaa[10].
Ensimmäinen kausi pääsarjassa 1999–2000
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liigajoukkuetta ruvettiin rakentelemaan kovilla hankinnoilla ja kokeneilla pelaajilla, vaikka tavoitteeksi riitti sarjapaikan säilyttäminen. Kovjoki Blue Foxista hankittiin maalivahti Janne Manninen sekä kenttäpelaajat Erno Tyni, Johnny Ojala ja Patrik Högstedt. Kovin nimi oli kuitenkin Sveitsistä Suomeen palannut Sebastian Freudenthal. Jotkut pelaajat pääsivät myös maajoukkueeseen. Tällaisia olivat esimerkiksi Erno Tyni ja MM-kisoihin itsensä torjunut Jussi Viitanen[11]. Nelosdivisioonasta asti ollut pelaajarunko säilyi kuitenkin edelleen. Niinpä Nurmo luottikin pitkälti joukkuehenkeen ja kurinalaiseen peliin. Valmentajana ensimmäisellä liigakaudella toimi Eino Vuoluterä[12]. Jymyn managerina jatkoi liigakaudella jo edellisvuoden liiganousussa mukana ollut Pasi Pölönen.[9] Jymyn historian ensimmäinen ottelu oli vieraspeli Happeeta vastaan.[13] Ensimmäinen ottelu päättyi rumiin 9–2 tappiolukemiin.[14]. Jymyn kausi sujui kuitenkin kaikin puolin hyvin. Joukkue oli viimeiseen asti kiinni ylemmän jatkosarjan paikassa eli kuuden parhaan joukossa voitettuaan joulun jälkeen neljä seitsemästä ottelustaan. Oilersin tappio Tampereen Gunnersille kuitenkin pudotti Jymyn alempaan jatkosarjaan.[15] Runkosarjassa Jymyn pelejä kävi katsomassa tasaisesti vajaat 350 katsojaa ja samoille tienoille asettui myös seuran keskiarvo[10][16].
Lopulta Jymy voitti kuuden joukkueen alemman jatkosarjan, jonka kaksi parasta pääsivät pudotuspeleihin. Joukkue kärsikin jatkosarjan ainoan tappion sen viimeisessä pudotuspelipaikan kannalta merkityksettömässä ottelussa. Saavutus on hyvä liigatulokkaalle varsinkin, kun Jymy sai harvoissa otteluissa liikkeelle parhaan miehistönsä[17]. Jymy teki sarjassa myös sarjanousijoiden uuden piste-ennätyksen[18]. Puolivälierissä vastaan asettui runkosarjan kakkonen eli HIFK Helsingistä.[19] HIFK oli jo runkosarjassa Jymylle paha vastustaja ollen ainoa joukkue, joka voitti Jymyn kahdesti varsinaisella peliajalla.[20] Puolivälierät päättyivät kuitenkin tulevan Suomen mestarin HIFK:n juhliin voitoin 3–1. Jymyn sijoitukseksi jäi lopulta seitsemäs. Jymyn kauden yleisöennätys syntyi viimeisessä puolivälierässä 18. maaliskuuta, kun liikuntahallilla oli 575 katsojaa.[21] 12. maaliskuuta 2000 eli toisessa puolivälierässä Jymy voitti kotonaan HIFK:n 5–3, mikä on Jymyn historian ainoa pudotuspelivoitto. Tuossa ottelussa Jymyn Erno Tyni teki 5 maalia. Tämä on edelleen yhden henkilön yhdessä pudotuspeliottelussa tehtyjen maalien ennätys.[22] Kauden aikana Jymystä valittiin kaksi Salibandyliigan kuukauden pelaaja. Erno Tyni nappasi tittelin lokakuussa ja Jussi Viitanen tammikuussa.[23] Jymyn paras pistemies runkosarjassa oli Erno Tyni tehoin 28+8=36 ja toiseksi paras oli Johnny Ojala tehoin 10+19=29. Pudotuspeleissä Jymyn paras pistemies oli jälleen Tyni kuudella maalillaan.[24] Paikallinen sanomalehti Ilkka rankkasi Jymyn pelaamisen ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaan joukkueena Salibandyliigassa sijalle 15 maakunnan kaikkien aikojen parhaiden palloilujoukkueiden listalla vuonna 2006[4].
Joukkue 1999–2000 |
---|
Pelaajat Joonas Alapiha, Jarmo Eteläaho, Sebastian Freudenthal, Jouni Heikkilä, Patrick Högstedt, Mika Järvenpää, Teemu Kokko, Riku Korkki, Ville Lahdensuo, Juha Lähdesmäki, Janne Manninen (mv), Sami Matikainen, Johnny Ojala, Ville Pitkänen, Matti Pollari, Jarno Pöyry, Tuomas Rauhala (mv), Arto Riihimäki, Niko Saarukka, Tuomo Sepponen, Taneli Tiilikainen, Sami Toivonen, Erno Tyni, Miika Ulvila, Jussi Viitanen (mv) Valmentaja Eino Vuoluterä |
Toinen vuosi liigassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiseen liigakauteensa Jymy lähti varsin muuttuneella kokoonpanolla. Ennen kautta oli vielä epäselvää pystyykö Jymy osallistumaan taloussotkujen takia lainkaan sarjaan. Sarjapaikka säilyi, mutta moni runkopelaaja lähti. Heistä kirkkaimpina tähtinä Jussi Viitanen ja Sebastian Freudenthal, jotka molemmat siirtyivät SSV:hen. Jymyn valmentajaksi tuli pietarsaarelainen Patrick Björk. Tärkeimpiä pelaajahankintoja olivat Jori Isomäki ja Daniel Wargh. Isomäki valittiinkin heti myös joukkueen kapteeniksi. Jymyn omista junioreista joukkueessa jatkoivat Juha Lähdesmäki ja Heikki Pernaa. Tavoitteekseen joukkue asetti pudotuspelipaikan, vaikka päätavoite olikin sarjapaikan säilyttäminen.[25][26] Kausi alkoi Jymyn osalta kotipelillä SC Classicia vastaan. Kauden avaus päättyi nurmolaisittain hienoon 5–1 voittoon.[27] Lopulta Jymy selvittikin tiensä kuuden parhaan joukkoon eli ylempään jatkosarjaan. 12–3 lukemin Oilersille hävitty ottelu enteili kuitenkin pahaa, mutta Jymy sai käännettyä kurssinsa. Joulukuussa joukkue ottikin peräkkäisinä päivinä voitot HIFK:sta ja Oilersista Seinäjoki-areenassa. Oilers-ottelua oli seuraamassa huimat 1 230 katsojaa. Pääosin koko kauden käytännössä kahdella kentällisellä pelannut Jymy saavuttikin lopulta jatkosarjassa sijan viisi. Kaikkiaan joukkue voitti 27 ottelustaan 12 ja pelasi kolme tasan. Näin ollen pisteitä kertyi yhteensä 27 ja Jymy jäi kolmen pisteen päähän pudotuspelien kotiedusta. Maaliero oli 105–112. NJ:n paras pistemies runkosarjassa oli jälleen Johnny Ojala. Hän saavutti tehot 19+20=39, mikä riitti runkosarjan pistepörssissä toiseen sijaan. Hän ja Erno Tyni olivatkin Jymyn kauden tähtiä, jotka palkittiin myös maajoukkuekutsuilla.[28] Tyni oli Jymyn toiseksi paras pistemies tehoin 25+10=35. Se riitti pistepörssin neljänteen sijaan.[29]
Puolivälierissä Nurmon Jymy sai vastaansa Tampereen Gunnersin, joka sijoittui jatkosarjassa sijalle neljä. Näin ollen paras viidestä -systeemillä pelattu pudotuspelisarja aloitettiin Tampereella.[29] Gunners voitti ensimmäisen kohtaamisen ja samoin kävi kahdessa seuraavassa ottelussa, joten Gunners meni välieriin voitoin 3–0. Näin Jymyn lopulliseksi sijoitukseksi jäi viides. Jymyn pudotuspelien paras pistemies oli Ville Lahdensuo tehoin 2+1. Hänen lisäkseen pudotuspeleissä kaksi maalia teki Erno Tyni Jymyn tehtyä yhteensä ainoastaan kuusi maalia.[24] Sijoitus sarjassa olisi luonnollisesti riittänyt sarjapaikan uusimiseen. Jymy joutui kuitenkin luopumaan sarjapaikastaan taloudellisten ongelmien ja suuren velkamäärän takia. Näin Jymy joutui aloittamaan jälleen pohjalta, kun sarjataso putosi usealla. Kaikkiaan Jymyn kaksi kautta liigassa tuottivat 54 ottelua. Näistä tuli 24 voittoa ja 56 pistettä. Tasapelejä tuli kahdeksan ja tappioita 22. Maaleja Jymy teki 211 ja päästi 215. Maalisuhde jäi näin miinukselle neljän maalin verran.[30]
Joukkue 2000–2001 |
---|
Pelaajat Joonas Alapiha, Roger Enlund, Jouni Heikkilä, Patrick Högstedt, Jori Isomäki, Niko Isoniemi (mv), Elias Jokiranta, Mika Järvenpää, Teemu Kokko, Ville Lahdensuo, Veli-Matti Luukko, Juha Lähdesmäki, Janne Manninen (mv), Sami Matikainen, Johnny Ojala, Heikki Pernaa, Jarno Pöyry, Tuomas Rauhala (mv), Mika Sarkkinen, Tuomo Sepponen, Sami Toivonen, Erno Tyni, Miika Ulvila, Daniel Wargh Valmentaja Patrick Björk |
Liigavisiitin jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heikon talouden aiheuttaman pudotuksen jälkeen Jymy on pelannut alasarjoissa. Kaudella 2003–2004 Jymy pelasi vielä 5. divisioonassa. Noihin aikoihin Jymyn salibandyjaoston puheenjohtajana toimi Esa Lähdesmäki. Jymy ei tuolloin ollut edes Nurmon salibandyseuroista korkeimmalla vaan Team Atria selviytyi samalla kaudella jopa 1. divisioonan karsintoihin. Pitkään oli jo mietitty kannattaako Team Atrian ja Jymyn toimintaa pitää erillään. Team Atrian hankala tilanne valmentajan ja salivuorojen suhteen ajoi sen kuitenkin tilanteeseen, että se luovutti Suomen kolmanneksi korkeimman sarjatason eli II-divisioonan sarjapaikkansa ja pelaajansa Jymylle. Samalla Jymyn harrastajamäärät kasvoivat 160:stä 180:een. Jymyn edustusjoukkue oli kuitenkin saavuttanut kauden päätteeksi sarjapaikan 4. divisioonasta. Tämän paikan otti Jymyn kakkosjoukkue.[31] Kauteen 2004–2005 II-divisioonassa Jymy lähti valmentajanaan Jukka Tervo. Kauden päätteeksi se kuitenkin putosi jälleen yhtä tasoa alemmas, vaikka lähti kauteen yhtenä ennakkosuosikkina.[32] Jymy jäi nimittäin koko sarjan viimeiseksi[33]. 9. tammikuuta 2005 Jymy pelasi myös salibandyjaoston 10-vuotisjuhlaottelun Oulun Yliopiston Urheiluseuraa vastaan. Markus Kujanpään valmennukseen siirtynyt Jymy hävisi ottelun lukemin 4–5.[34] Jymyn Markku Neva-Keturi voitti koko pohjoisen lohkon pistepörssin tehoillaan 14+24=38[35].
Kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle joukkue palasi kuitenkin jo kauden 2005–2006 päätteeksi eli sen visiitti 3. divisioonassa kesti ainoastaan yhden vuoden. Jymyn tärkein hankinta seuraavaksi kaudeksi oli Andonis Mavromihalis, joka tuli Töysän Vedosta.[36] Paluun jälkeen ensimmäinen kausi kolmannella tasolla päättyi hyvin. Jymy sijoittui nimittäin Pohjanmaan lohkossa kolmanneksi[37]. Suomen Cupissa Jymy selvitti tiensä aina neljännelle kierrokselle asti[38]. Valmentajana koko kauden toimi Markus Kujanpää[39]. Jymyn paras pistemies oli lohkon pistepörssissä 11. sijoittunut Mavromihalis tehoin 14+27=41[40]. Mavromihalis valittiinkin yhdessä Timo Viidan kanssa Jymyn kauden parhaiksi. Miesten esitykset eivät kuitenkaan olleet NuJyn parasta antia kauden aikana. Kauden päätteeksi Jymyn C-92 -pojat nimittäin nappasivat historiallisen neljännen sijan SM-sarjassa. Kauden kaksi ainoaa tappiota tulivat välierässä ja pronssiottelussa, joten kauden 21 voittoa 71 joukkueen sarjassa eivät tuoneet seuralle sen ensimmäistä SM-mitalia.[41] Tuon lahjakkaan joukkueen hajoamisuhan vuoksi Jymy solmi vuonna 2008 B-junioreiden yhteistyösopimuksen Seinäjoen Peliveljien kanssa. Sopimus on historiallinen siinä mielessä, että Jymy ja SPV ovat olleet verivihollisia taistellen alueen herruudesta seurojen perustamisesta lähtien.[42] Yhteensä Jymyn salibandyjaostossa oli pelaajia kauden 2006–2007 aikana noin 160. Kauden aikana Jymyn puheenjohtajana toimi Arto Vienola.[43]
Jymyn edustusjoukkueen osalta kausi 2007–2008 sujui huonosti. Janne Mäkelän valmentama joukkue jäi II-divisioonassa Pohjanmaan lohkon viimeiseksi[44]. Joukkue saalisti 21 ottelussaan vain yhdeksän pistettä otettuaan kolme voittoa. Maalierokin jäi pakkasen puolelle 71 maalin verran.[45] Niinpä putoaminen takaisin 3. divisioonaan kahden kakkosdivarissa vietetyn kauden jälkeen oli tosiasia. Jymyn paras pistemies oli jälleen Andonis Mavromihalis tehoin 22+11=33[46]. Vuoden 2007 Suomen Cupissakin Jymy putosi heti ensimmäisellä kierroksella[47]. Kaudella 2008–2009 alussa Jymy oli Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin salibandyseura SPV:n jälkeen. Koko Pohjanmaan alueella luku riitti sijaan neljä.[48] Koko Suomessa 157 lisenssipelaajan Jymy oli 56. suurin seura[1]. 3. divisioonan Pohjanmaan lohkossa Jymy sijoittui 18 pisteellä sijalle viisi, joten sen sarjataso pysyi samana myös kaudelle 2009–2010[49]. Jymyn paras pistemies oli tehoin 13+9=22 Tero Alakurtti ja joukkueen maalipörssin voitti 17 maalillaan Harri Käpyaho[50]. Kaudella 2009–2010 Jymyn päävalmentajana toimii Jukka Tervo ja vaihtuvuus joukkueessa oli pientä[51]. Lohkossaan Jymy sijoittui toiseksi jääden pisteen päähän suorasta noususta[52]. Jymyn kauden paras pistemies oli Lauri Lehtimäki, joka sijoittui koko sarjan pistepörssissä kolmanneksi tehoin 20+15=35[53]. Lohkon kakkossija tiesi, että Jymy pääsi karsimaan noususta II-divisioonan viimeistä edellistä Himangan Palloa vastaan. Paras kolmesta pelatun sarjan ensimmäisen ottelun Jymy hävisi luvuin 3–8, mutta voitti toisen 2–1. Ratkaisevassa ottelussa Jymy oli parempi 6–1 ja nousi jälleen parin vuoden tauon jälkeen II-divisioonaan.[54] Kauden aikana Jymy teki myös seurahistoriaa voittamalla runkosarjan kymmenen viimeistä otteluaan. Jymyn aiempi peräkkäisten ottelujen voittoputki oli kahdeksan ottelua.[55]
Kakkosdivisioonaan noussut joukkue jatkoi Jukka Tervon valmennuksessa. Joukkue vahvistui, kun Jouni Heikkilä, Jarmo Eteläaho ja Teemu Kokko tulivat SBS Lapuasta. Lisäksi joukkueeseen tulivat uusina pelaajina Henri Välisaari, Timo Viita, Elias Jokiranta, Petri Pollarinen, Juha Lähdesmäki ja Tero Alakurtti.[3] Joukkueen kapteeniksi valittiin Jarmo Eteläaho[56], mutta vuodenvaihteen jälkeen kapteeniksi vaihtui Timo Mäntylä. Samalla Tervon tilalla valmentajina jatkoivat Jarmo Eteläaho ja Teemu Kokko.[57] Miesten edustusjoukkue selvisi II-divisioonan Pohjanmaa lohkossa Jymy keräsi 24 pistettä ja sijoittui sarja toiseksi. Se tiesi paikkaa myös Ykkösdivisioonan karsintoihin. Runkosarjassa Jymyn paras pistemies oli koko lohkon pistepörssissä seitsemänneksi sijoittunut Teemu Kokko. Hän keräsi tehot 18+31=49. Jymyn runkosarjan kotiotteluiden katsojakeskiarvo oli 112.[58] Nousukarsintojen ensimmäisellä kierroksella Jymyä vastaan asettui Suolahden Urho, jonka Jymy pudotti suoraan kahdessa ottelussa tuloksin 11–2 ja 7–9[59]. Kaudeksi 2010–2011 Jymylle valmistui myös uusi kotikenttä Tanelinrantaan[60]. Qmax Arenan avausottelussa 21. syyskuuta Jymy hävisi liigajoukkue SPV:lle lukemin 2–11. Jymyn salibandyjaoston puheenjohtajana kaudella 2010–2011 toimi edelleen Arto Vienola.[61] Kaudella Jymyn joukkue selvisi ensimmäistä kertaa vuosituhannen vaihteen edustusjoukkueen jälkeen yksittäisinä otteluina pelattavaan SM-sarjaan, kun B-pojat pelasivat valtakunnallista sarjaa[62].
Joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miesten F-liigajoukkue 2022–2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalivahdit Puolustajat
Hyökkääjät
|
Päävalmentaja Valmentajat Toimihenkilöt
|
Kotihalli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Nurmon liikuntahalli
- Pääartikkeli: Qmax Arena
Jymy on pelasi kotiottelunsa perustamisesta lähtien Nurmon liikuntahallissa, sillä halli on valmistunut vuonna 1989 eli viisi vuotta ennen Jymyn salibandytoiminnan alkamista[64]. Siellä kaukalon koko on 38 x 19 metriä. Alustana on nykyaikaisten salibandykenttien tapaan mattolattia. Liikuntahallin katsojakapasiteetti on 900.[44] Niinpä jälkimmäisellä liigakaudellaan joukkue joutuikin siirtämään joitain ratkaisuottelujaan Seinäjoki-areenaan, jotta katsojia mahtuisi enemmän[28].
Kaudeksi 2010–2011 joukkue muutti kuitenkin valmentajansa Jukka Tervon omistamaan uuteen Tanelinrannan salibandyhalliin Qmax Arenaan. Hallin kokonaiskustannukset olivat 750 000 euroa. Hallin kapasiteetti on 250 katsojaa ja pelialustana siellä toimii matto.[60]
Taloudellinen kriisi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin Jymyn talous on tukevalla pohjalla joukkueen pelatessa sopivalla sarjatasolla[43]. Niin ei kuitenkaan ole ollut aina sillä Jymy joutui luopumaan vuonna 2001 Salibandyliigan sarjapaikastaan. Kuitenkin jo kauden 1999–2000 päätteeksi oltiin mietitty voiko joukkue osallistua sarjaan. Ongelmat olivat kuitenkin alkaneet jo aiemmin ja kaikki kärjistyi kaudella 1998–1999. Tuolloin Jymyn managerina ollut Pasi Pölönen osti vasten joukkueen tahtoa vahvistuksiksi Vesa Nordlingin ja Arto Riihimäen. Pölöstä pidettiinkin yleisesti vastuussa Jymyn ajauduttua pulaan. Nordlingin ja Riihimäen hankinnat rahoitettiin pankkilainalla. Pölönen oli tehnyt pelaajien kanssa myös ylisuuria sopimuksia, jotka sisälsivät vielä ylimääräisiä maksuja tehopisteistä. Ensimmäisellä liigakaudella useat pelaajat vaativat kovaäänisesti palkkojaan ylivelkaantuneelta seuralta. Jymyllä ei ollut noilta ajoilta edes kunnon kirjanpitoa ja laskuja tuli päivittäin. Niinpä maaliskuussa vuonna 2000 Pölönen siirtyi ovet paukkuen syrjään johtokunnan luottamuspulan takia. Hänet korvasi kolmikko Marko Leskinen, Samuli Kivimäki ja uusi toimitusjohtaja Tero Tamminen, joiden ansiosta Nurmossa vielä pelataan salibandya. Velkaa oli tuossa vaiheessa joidenkin lähteiden mukaan lähes puoli miljoonaa markkaa, mutta virallisesti myönnettiin summan olevan vain 200 000 markkaa.[18][26]
Tammisen johdolla Jymy karsi suuresti kustannuksiaan ja toimintaan tuli jatkuvuutta. Vanhat rästit maksettiin ja muutenkin tehtiin tarkat maksusuunnitelmat. Huhuja liikkui kuitenkin runsaasti ja Jymy joutui sulkemaan kotisivujensa vieraskirjan arkaluontoisen informaation takia. Ennen kauden 2000–2001 alkua Jymyssä kuitenkin pohdittiin pystytäänkö pääsarjassa jatkamaan. Useat runkopelaajat päättivät jättää Jymyn ennen uuden kauden alkua. Heidän mukanaan maajoukkuemaalivahti Jussi Viitanen, Jarmo Eteläaho ja Sebastian Freudenthal. Salibandytoiminta Jymyssä oli loppumassa kokonaan, kun myös Erno Tynin ja Sami Matikaisen mitta alkoi täyttyä vaikeuksien keskellä. Heidät kuitenkin saatiin pysymään seurassa. Useille pelaajille kuitenkin ilmoitettiin ettei sopimusten ehtoja pystytä täyttämään. Niinpä heillä oli mahdollisuus jatkaa leikatuilla ehdoilla tai etsiä uusi seura. Suurin pelko eli pelaajien joukkopako ei kuitenkaan toteutunut.[18][26]
Valtavalla budjetilla jo vuosia toimineen Jymyn sponsoreiden hankinta oli lentopallon ja pesäpallon puristuksessa Etelä-Pohjanmaalla hankalaa. Jymyn velkaantuessa monet olivat kuitenkin luulleet, että Jymyllä on monia rahakkaita tukijoita. Sponsoreiden hankinta vaikeutui edelleen taloussotkujen antaman kuvan takia. Niinpä Jymy ei taloudellisista leikkauksistaan huolimatta pystynyt jatkamaan Salibandyliigassa enää kauden 2000–2001 jälkeen vaan se luopui sarjapaikastaan.[18][26] Jymy on tapauksen jälkeen joutunut useita vuosia lyhentämään velkoja[65].
Menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nousu neljässä kaudessa miesten 4. divisioonasta pääsarjaan
- Miesten Salibandyliigan 7. sija kaudella 1999–2000
- Miesten Salibandyliigan 5. sija kaudella 2000–2001
- C-92 -poikien SM-sarjan 4. sija kaudella 2006–2007
Kaudet neljällä korkeimmalla sarjatasolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjataso | Kausien määrä | Kaudet |
---|---|---|
F-liiga | 4 | 2020-2021, 2021-2022, 2022-2023, 2023-2024 |
Salibandyliiga | 2 | 1999–2000, 2000–2001, |
Salibandyn I-divisioona | 4 | 1998–1999, 2016-2017, 2017-2018, 2018-2019, 2019-2020 |
Salibandyn II-divisioona | 6 | 1997–1998, 2004–2005, 2006–2007, 2007–2008, 2010–2011, 2015-2016 |
Salibandyn III-divisioona | 4 | 1996–1997, 2005–2006, 2008–2009, 2009–2010 |
Tilastot vuodesta 2004
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kausi | Sarja | O | V | T | H | TM | PM | P | Sijoitus | |
2000–2001 | Salibandyliiga | 27 | 12 | 3 | 15 | 105 | 112 | 27 | 5. | |
2001–2002 | IV-divisioona | 18 | 5 | 3 | 10 | 64 | 74 | 17 | 7. | |
2002–2003 | IV-divisioona | 18 | 4 | 7 | 7 | 66 | 79 | 18 | 5. | |
2003–2004 | Iv-divisioona | 18 | 13 | 4 | 1 | 116 | 46 | 30 | 1. | |
2004–2005 | II-divisioona | 18 | 5 | 0 | 13 | 99 | 144 | 10 | 10. | [66] |
2005–2006 | III-divisioona | 16 | 10 | 5 | 1 | 74 | 35 | 25 | 1. | [67] |
2006–2007 | II-divisioona | 21 | 10 | 3 | 8 | 129 | 121 | 23 | 3. | [37] |
2007–2008 | II-divisioona | 18 | 3 | 0 | 15 | 114 | 185 | 6 | 10. | [45] |
2008–2009 | III-divisioona | 18 | 9 | 1 | 8 | 91 | 76 | 19 | 5. | [49] |
2009–2010 | III-divisioona | 18 | 13 | 2 | 3 | 108 | 58 | 28 | 2. | [52] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Seura Nurmon Jymy salibandy. Arkistoitu 26.8.2010. Viitattu 15.10.2009.
- ↑ Latikka, Olavi: Nurmon historia III, s. 6. (Nurmoosta voimalla) Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 1994.
- ↑ a b MIESTEN EDUSTUS – NÄILLÄ MENNÄÄN Nurmon Jymy. Viitattu 10.7.2010.
- ↑ a b TARUNHOHTOISET Ilkka. Viitattu 21.9.2008.
- ↑ Salibandylehti 1/1999 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ TPS:n tilastot 1998–1999 Turun Palloseura. Arkistoitu 3.10.2008. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Salibandylehti 2/1999 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ NST:n historia NST. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ a b Salibandylehti 4/1999 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ a b Jymyn ratkaisun hetket salibandyliigassa lähestyvät Ilkka. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Salibandylehti 3/2000 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Jymy selviytyi puolivälieriin Ilkka. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Salibandylehti 5/1999 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 22.2.2007. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Salibandylehti 6/1999 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Salibandylehti 1/2000 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Missä salibandy-yleisö luuraa? Ilkka. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Liigakyyti on kylmää - yleensä Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b c d Paljon melua Jymystä Ilkka. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Jymy yhden kentän varassa Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Jymy haastaa HIFK:n tähtisikermän Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Välierät karkasivat Jymyltä Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Salibandyliigan ennätykset Salibandyliiga. Arkistoitu 30.10.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Kuukauden pelaajat Salibandyliiga. Arkistoitu 29.10.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b Liigapelaajat 1990– Salibandyliiga. Arkistoitu 26.6.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Salibandylehti 5/2000 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b c d Salibandylehti 6/2000 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 2.7.2010. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Jymy hiljensi epäilijät Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b Salibandylehti 1/2001 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2002, s. 271. (Salibandy 2001) Jyväskylä: Kustannus-Notariaatti Oy, 2002.
- ↑ Maratontaulukko Salibandyliiga. Arkistoitu 30.10.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Team Atrian pelaajat ja sarjapaikka Jymylle Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Jymy taipui SBS Lapualle Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Jymy putosi salibandyn 3.divariin Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Jymy taipui Oulun yliopistolle Ilkka. Viitattu 3.8.2009.
- ↑ Pistepörssi, II-div pohjoinen Sastamolo Kings. Viitattu 2.3.2010.
- ↑ SBS-Lapua, Jymy ja ISB-Ilmajoki eivät kiirehdi I-divisioonaan Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b Miesten II div. 06–07 tilastot Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Jymy neljännelle kierrokselle YleX-Cupissa Nurmon Jymy. Viitattu 27.9.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jymy pyöritti Jeppistä Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Miesten II div. 06–07 pistepörssi Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 22.10.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ NJ Panthers hyytyi loppusuoralla Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ SPV ja Jymy löysivät yhteisen sävelen Ilkka. Viitattu 27.9.2008.
- ↑ a b Jymyn salibandy voi hyvin Ilkka. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b Joukkue-esittely: Nurmon Jymy Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 22.10.2007. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ a b Miesten II div. 07–08 tilastot Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 10.3.2008. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Miesten II div. 07–08 pistepörssi Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 9.7.2010. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Miesten YleX Cup 2007 Pohjanmaa Salibandyliiga. Arkistoitu 30.10.2007. Viitattu 1.10.2008.
- ↑ Salibandysarjoihin tunkua Ilkka. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ a b Miehet 3.divisioona 08-09 Suomen salibandyliitto. Arkistoitu 2.7.2010. Viitattu 15.3.2009.
- ↑ Pohjanmaa pistepörssit 08–09 Salibandyliitto. Arkistoitu 11.6.2010. Viitattu 28.2.2010.
- ↑ Kauden alku lähestyy! Nurmon Jymy salibandy. Viitattu 15.10.2009.
- ↑ a b Miehet 3.divisioona 09-10, Pohjanmaa Salibandyliitto. Arkistoitu 2.7.2010. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ Pohjanmaan pistepörssit 2009–10 Salibandyliitto. Viitattu 19.7.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jymy nousi kakkoseen Ilkka. Viitattu 14.4.2010.
- ↑ Edustukselle 10. peräkkäinen voitto - Nousukarsinnoissa vastaan HiPa! Nurmon Jymy salibandy. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ Edustus valitsi kapteeniston leirityksellä! Nurmon Jymy salibandy. Viitattu 25.8.2010.
- ↑ Edustuksen kuviot muuttuivat joulutauolla! Nurmon Jymy salibandy. Viitattu 10.1.2011.
- ↑ Pohjanmaa, miehet, 2.div., 2010-2011 Salibandyliitto. Viitattu 22.3.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Miesten I divisioonan nousukarsinta, otteluohjelma Salibandyliiga. Viitattu 22.3.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Lajifani otti ohjat omiin käsiin Ilkka. Viitattu 10.7.2010.
- ↑ Jymy nurin liigakenraalissa Seinäjoen Peliveljet. Viitattu 23.11.2010.
- ↑ Laatu korvaa määrän Jymyssä Ilkka. Viitattu 23.11.2010.
- ↑ Pelaajat Nurmon Jymy. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Latikka, Olavi: Nurmon historia III, s. 246. (Kunta urheilun tukijana ja urheilupaikkojen rakentajana) Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 1994.
- ↑ Nuorekas Nurmo antaa 80-vuotiaalle Jymylle haasteita ja mahdollisuuksia Ilkka. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Sarjataulukko, II-div pohjoinen Sastamolo Kings. Viitattu 23.11.2010.
- ↑ Kausi 2005–2006 White Fox. Viitattu 23.11.2010.[vanhentunut linkki]