Saarijärvi (järvi Saarijärvellä)
| Saarijärvi | |
|---|---|
 Saarijärvi Hietalahden rannoilta kuvattuna. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saarijärven alue (14.61) |
| Laskujoki | Leuhunjoki Kallinjärveen |
| Taajamat | Saarijärvi |
| Järvinumero | 14.614.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 117,4 m [1] |
| Pituus | 9 km [1] |
| Leveys | 6 km [1] |
| Rantaviiva | 53,99 km [2] |
| Pinta-ala | 14,1471 km² [2] |
| Tilavuus | 0,070589398 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,99 m [2] |
| Suurin syvyys | 24,6 m [2] |
| Valuma-alue | 2 243,15 km² [3] |
| Keskiylivirtaama | 82,97 m³/s [4] |
| Keskivirtaama | 20,45 m³/s [5] |
| Keskialivirtaama | 0,54 m³/s [4] |
| Veden viipymä | 39 d [a] |
| Saaria | 10 [1] |
| Elosaari, Lintusaari, Karhisaari | |
 Saarijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Saarijärvi on Keski-Suomessa Saarijärvellä sen keskustaajamassa sijaitseva järvi. Se kuuluu Saarijärven reitin alajuoksulle.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarijärvi on noin 9 kilometriä pitkä, 6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 1 415 hehtaaria eli 14,2 neliökilometriä. Sillä on kolme järvenosaa. Vihtaselkä sijaitsee järven länsiosassa ja sen luonnollisena rajana on linja Kolkanniemi, Elosaari ja Kansastenniemi. Järven keskimmäinen järvenosa rajautuu lännessä Elosaareen ja idässä Matosalmen silta. Yhdessä penkereiden kanssa se on lähes 600 metriä pitkä ja silta-aukkokin on yli 200 metriä pitkä. Matosalmen sillalta itään on järven kolmas järvialue. Saarijärven rannat ovat korkeat ja metsäiset [6][7]. Länsirannikolla on rannoilla rinteet, jotka kohoavat noin 200 metrin korkeuteen mpy. eli yli 80 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Yksittäisiä korkeita mäkiä on myös etelärannoilla kuten esimerkiksi Vihtamäki ja Kotimäki, jotka kohoavat 220 metrin korkeuteen, Palomäki, joka nousee 210 metrin korkeuteen, sekä Murtomäki, Kallioniemi ja Kusiaismäki. Pohjoispuolella rannat ovat alavampaa maastoa ja sieltä löytyy vain Varkausmäki ja Karjomäki. Pohjoisrantaa seuraa myös harjujakso, jonka harjuja ovat Mannilanharju, keskustaajaman alue, ja lännessä Pieni-Lumperoisen erottava kannas. Länsiosassa työntyy pohjoisrannasta Lintuniemi kohti lounasta ja piiloittaa taakseen Lintulahden. Kun Lintusaaren ja Elosaaren välissä ja niiden eteläpuolella aukeaa laaja järvenselkä Vihtaselkä. Elosaaren pohjoispuolella sijaitsee kapea Pappilansalmi ja eteläpuolella Kevätsalmi. Keskimmäisen järvenosan pohjoispäässä sijaitsee kapeneva Kolkanlahti. Myös sen edustalta aukeaa laaja järvenselkä. Etelärannassa on vain kymmenmetrinen kapeikko, jonka takana aukeaa Mertu. Matosalmi kapenee alle 300 metriä leveäksi sillan itäpuolella. Itäosassa ei ole järvenselkiä vaan ainoastaan lahtimaisia osia. Lahtia muodostavat Matoniemi, Nousunniemi, Kärkelänniemi ja Kallioniemi. Erityinen lahti on Nousunlampi ja 1,6 kilometriä pitkä vuorostaan Siikalahti.[1][2][8][9]
Järvellä on kartan mukaan 10 saarta. Suurin saari on Elosaari, joka on asuttu ja jonne on lauttayhteys Kansastenniemestä. Saaren kautta on vedetty etelä-pohjois -suuntainen korkeajännitelinja. Toiseksi suurin on Lintusaari, joka sijaitsee Lintuniemen eteläpuolella. Etelärannassa on vielä Säynätsaari ja Vihtasaari. Elosaaren itäpuolella ovat Kirrinsaaret ja myös kolmanneksi suurimman saaren, Karhisaaren, pohjoispuolella on Lokkiluoto. Keskustaajamasta on näkymä Kärkelänniemen edustalla sijaitsevaan Iisunsaareen.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 70,59 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 5,0 metriä. Vihtaselän pohjoispuolella on laaja matalan veden alue. Vihtamäen rannikolla sijaitsee pienialainen 10-metrinen syvänne ja pohjoisessa Lintusaaren länsipuolella on kaksi yli 10-metristä syvännettä. Lintulahteen johtava Rauhalansalmi on paikoin kaksi metriä syvä, mutta Lintulahdessa on yhdeksän metriä syvää. Elosaaren ja Lintusaaren välissä on järvessä epätasainen pohja ja lyhyellä matkaa voi pohja kohota 15 metriä. Siinä on kuitenkin laaja yli 6-metrinen alue, jossa esiintyy 13-, 14-, 17- ja 18-metriset syvänteet. Elosaaren eteläpuolella Kevätsalmessa on alle kaksi metriä vettä ja saaren pohjoispuolella Pappilansalmessa hieman syvempää. Järven keskiosassa on kartasta silmämääräisesti katsoen syvempää. Siellä on järvenselällä lähes kolme kilometriä pitkä syvännealue, jossa on yli 10 metriä vettä. Sieltä löytyy järven syvin kohta, jossa on 24,6 metriä syvää ja jonka ympäriltä löytyy kolme muutakin yli 20-metristä syvännettä. Karhisaaren ympärillä ja itäpuolella on matalanveden alue. Järven itäosassa on matalampaa. Syvänteet löytyvät Matosalmesta, Siikalahdesta ja aivan itäpäästä Hietalahdesta. Syvin kohta Matosalmessa on yli 10 metriä, Siikalahdessa 12 metriä ja Hietalahdella 12,5 metriä syvää.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 54 kilometriä. Järven pohjoisosat ovat lähes yhtenäisesti viljeltyjä. Siellä sijaitsevat Lintupohjan ja Kolkanlahden kulmakunnat. Etelärannoilla on vain paikoitellen peltomaata. Merrun ympärillä sijaitsee Ranta-Hännilä ja lounaispäässä Riekko. Järven itäisen altaan pohjois- ja itärannoilla on Saarijärven keskustaajaman alueita [7]. Uimarantoja Matoniemessä, Mansikkaniemessä ja Kolkanlahdella.[1][2][8]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarijärvi sijaitsee Saarijärven reitin alajuoksulla. Leuhunjoki on Saarijärven laskujoki ja joessa sijaitsevassa Leuhunkosken vesivoimalaitoksessa mitataan vedenpinnan korkeuksia ja virtaamia. Yläpuolisen valuma-alueen pinta-alaksi on ilmoitettu 2 243 neliökilometriä ja sen järvisyydeksi 7,27 %.[1][3][10]
Saarijärven lähtövirtaama tulee kokonaisuudessaan Leuhunjokeen ja samalla voimalaitokseen. Joen keskivirtaama (MQ) on ollut 20,45 m³/s ([5] tai 21 m³/s vuosina 1981–2010 [11]), keskiylivirtaama (MHQ) 82,97 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,54 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1972–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 0 m³/s, joka sattui viimeksi 30.5.1991, ja suurin virtaama (HQ) on 142,70 m³/s, joka mitattiin 11.5.1982.[4]
Kyseisellä keskivirtaamalla järven teoreettinen viipymä on noin 39 vuorokautta.[a]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vesi on ruskean väristä ja sen veden happamuustaso on noin pH 6,5 eli lievästi hapanta. Veden ravinnepitoisuudet eivät ole enää karun metsäjärven tasoa vaan järvi on rehevöitynyt.[12]
Järven lounaiskulma kuuluu Saarijärven reitin Natura 2000 -alueeseen (FI0900025, 1 534 ha [13]). Myös Vihtavuoren länsirinteillä on suojelualue.[1] Järven luontaisia kalalajeja ovat hauki, ahven, särki, salakka, lahna ja kiiski. Lisäksi Peukalopurosta löytyy puronieriää. Saarijärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, siikaa, planktonsiikaa, peledsiikaa sekä järvisiikaa.[10]
Säännöstely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on yhdessä Pieni-Lumperoisen ja Iso-Lumperoisen kanssa säännöstely sekä Leuhunkosken- että alempana sijaitsevan Hietamankosken vesivoimalaitoksen vesivoiman tasaamiseksi. Järven vedenpinnan korkeus on 117,4 metriä mpy. ja säännöstelyssä vedenpinnan korkeudeksi on määritetty 115,76–118,36 metriä mpy.[1]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Saarijärven alue|Saarijärven alueella (14.61), jonka Saarijärven–Lumperoisten alueeseen (14.614) järvi kuuluu. Saarijärveen tulevat Riekonkosken kautta Saarijärven reitin vedet, ja Saarijärvi laskee Leuhunjoen kautta pieneen Kallinjärveen, joka laskee puolestaan Summaseen.[1][10][12]
Järveen laskee useita pieniä ojia. Sellainen on länsirantaan Riekonlahteen tuleva Kangaslammen (9 ha) laskuoja ja Lintulahteen laskeva Pienen Rauskalammen laskuoja. Suurempi laskupuro on Peukalopuro, joka laskee Kolkanlahteen. Se muodostaa Peukalopuron valuma-alueen (14.619) laskuojan, jonka valuma-alueella sijaitsee neljä lampea. Peukalopuro alkaa Peukalolammesta (12 ha) ja sen latva-alueilta löytyy pieni Mustalampi. Peukalopuroon yhtyy lyhyt Saarilammen (11 ha) laskuoja. Saarilampi sijaitsee harjujaksolla, jossa ovat myös Ahvenlampi (15 ha) ja Särkilampi (3 ha). Näillä ei ole laskuojia ollenkaan. Järven keskiosan etelärantaan yhtyy lahtimainen Mertu (25 ha), joka on merkitty omaksi järveksi. Herajärven (46 ha) laskuoja laskee kirkonkylän halki Matosalmeen. Samaan valuma-alueeseen kuuluu Salkolampi (3 ha). Edellä mainitun harjujakson rinteiltä löytyy kirkonkylällä Sikstuslampi (3 ha) ja Tervalampi, mutta niillä ei ole laskuojia. Hietalahteen laskee myös Pajulampi (9 ha), jonka seuralaisia ovat harjulammikot Paskolampi ja Kehälampi. Hietalahteen laskevat myös peräkkäiset järvet Pieni-Lumperoinen (307 ha) ja Iso-Lumperoinen (324 ha). Näiden kautta virtaa pieni määrä Pyhäjärvestä Pyhäjokeen laskevaa vettä. Pyhäjärvi on siten bifurkaatiojärvi, sillä sen pääuoma on Parantalankoski.[1][12]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Saarijärvi, Saarijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c Virtaamatiedot: Saarijärvi, luusua (vuosilta 1972–2020), vesi.fi, Viitattu: 8.6.2023
- ↑ a b Andersson, Axel: Fiskvägar vid småskaliga vattenkraftverk – lösningar för fiskars uppvandring och nedvandring vid kraftverk i Saarijärvileden (PDF) (diplomityö) aaltodoc.aalto.fi. 25.5.2015. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 8.6.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Facta, osa 8, palsta 206.
- ↑ a b 30-luvun iso tietosanakirja, osa 11, palsta 625
- ↑ a b Saarijärvi, Saarijärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Saarijärvi, Saarijärvi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ a b c Saarijärvi, kalapaikka.net
- ↑ Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Saarijärvi, Leuhunkoski (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 8.6.2023
- ↑ a b c Saarijärvi (14.614.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Saarijärven reitti (Natura-alue FI0900025) ymparisto.fi. 23.2.2023. Helsinki: ELY-keskukset. Viitattu 13.6.2023.