Mäenpään työväentalo
| Mäenpään työväentalo | |
|---|---|
 Mäenpään työväentalo, Punkalaidun. |
|
| Osoite | Lauttakyläntie 58 |
| Sijainti | Punkalaidun |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Suunnittelija | maanviljelijä Matti A. Lähti |
| Rakennuttaja | Punkalaitumen Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Punkalaitumen Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1,5 |
| Kerrosala | 359 m² |
 |
|
Mäenpään työväentalo on Punkalaitumen Mäenpäässä sijaitseva työväentalo. Vuonna 1908 valmistunut talo sijaitsee mäen päällä kirkonkylän länsireunalla ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Punkalaitumen keskustan kylämaisemaa. Työväentalo on maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas, ja se on sosiaalihistoriallisesti merkittävä.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punkalaitumen työväenyhdistys perustettiin helmikuussa 1906 suurlakon jälkitunnelmissa. Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen saman vuoden elokuussa. Ensi töikseen yhdistys päätti perustaa lukutuvan, jota varten anottiin kunnalta 30 mk viinavoittovaroista. Samoin päätettiin perustaa osuuskauppa, joka aloitti toimintansa syyskuussa 1906. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhdistys järjesti 5 iltamaa ja kaksi kansanhuvitusta eli kävelyretkeä. Vapun viettoon osallistuttiin ensimmäisen kerran toukokuussa 1906, jolloin järjestettiin kävelyretki Punkalaitumelta Huittisiin. Matkaa retkelle tuli n. 50 km. Jäseniä oli 84, joista 78 oli miehiä.[1][2]
Aluksi yhdistys kokoontui jäsenten kodeissa. Lokakuussa 1906 yhdistys vuokrasi huoneet käyttöönsä Haviokosken Ala-Kauppilasta. Kysymys oman talon saamisesta oli ollut esillä jo muutamaa kuukautta aiemmin, jolloin oli perustettu komitea asiaa selvittämään. Asia eteni seuraavana vuonna, jolloin saatiin hankittua tontti 50 vuoden vuokrasopimuksella ja perustettiin rakennustoimikunta, jonka tehtävänä oli rakennuttaa työväentalo. Toimikunnan ehdotuksesta talon suunnittelusta järjestettiin piirrosluonnoskilpailu, jonka voittajalle maksettiin 50 mk:n palkkio. Talossa tuli olla kokoushuone kooltaan 10x12m, näyttämö ja mahdollisuus rakentaa parveke, tarjoiluhuoneita ainakin yksi, keittiö (kohtalaista kokoa) sekä päällysvaatteiden säilytyshuone. Kilpailun voittajaksi valikoitui nimimerkillä ”Makulatur” ehdottanut yhdistyksen nuorsuomalainen aktiivi, maanviljelijä Matti A. Lähti, joka myöhemmin oli perustamassa Punkalaitumen Sanomia ja oli sen päätoimittajakin. Ensimmäiset talkoot tontin tasaamiseksi järjestettiin marraskuussa 1907. Yhdistys otti lainaa Punkalaitumen Säästöpankilta talon rakentamiseksi. Osa töistä annettiin tehtäväksi urakalla, mutta paljon tehtiin myös talkoilla. Rahaa kerättiin järjestämällä arpajaiset ja erilaisia huvituksia. Talon tupaantuliaisia vietettiin 21.lokakuuta 1908.[1][3][4]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväenyhdistyksen näytelmäseura ja torvisoittokunta perustettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Samoin yhdistys perusti laulu- ja puhujaseuran, jonka tavoitteena oli kehittää jäseniensä puheenpitotaitoja, kaunolukemista ja runonlausuntaa.[1] Kirkonmenoja vietettiin työväentalolla kesän 1909 ajan seurakunnan vuokrattua sieltä tilat Punkalaitumen kirkon korjauksen ajaksi.[5] Vuonna 1918 talo toimi Punakaartin kokoontumispaikkana. Myöhemmin valkoiset takavarikoivat työväentalon ja jonkin aikaa siellä toimi valkoisten ylläpitämä vankila.[3] Isorokon levitessä Punkalaitumella Suomen sisällissodan jälkeen perustettiin takavarikoidulle työväentalolle kulkutautisairaala.[6] Talvisodan aikana työväentalo toimi sotilaiden koulutuskeskuksena.[3]
Työväentalo elokuvateatterina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalossa esitettiin elokuvia vuodesta 1941 vuoteen 1971 asti. Saksalaiselle Bauer B5 -hiilikaariprojektorille rakennettiin tiilinen paloturvallinen huone omalla sisäänkäynnillä. Ensimmäinen elokuva, Risto Orkon komedia Kyökin puolella, esitettiin 16. helmikuuta 1941. Paikallinen puuseppä teki saliin taittuvat tummanruskeat puutuolit, jotka ovat edelleen käytössä. Elokuvat olivat suosittu ajanviete: vuonna 1941 työväentalossa kävi elokuvissa yhteensä 34 000 katsojaa. Esityksiä oli parhaimmillaan 3—4 kertaa viikossa. Kaikkein katsotuin elokuva oli Kulkurin valssi, jota esitettiin vuodesta 1941 aina vuoteen 1954 asti. Elokuvissa kävijät vähenivät television yleistymisen myötä. Talon kunnostuksen yhteydessä työväenyhdistys päätti kunnostaa myös vanhan projektorin ja projektorihuoneen. Ensimmäiset elokuvat kunnostetulla laitteella esitettiin vuonna 2019.[7][8]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hirsirunkoisessa työväentalossa on lautavuoraus ja se on maalattu punaiseksi. Etelänpuoleiset ikkunat ja pääovi on uusittu. Rakennuksen sisäpinnat ovat alkuperäisessä kunnossa, samoin salin nurkassa sijaitseva kamiina on alkuperäinen. Talossa on juhlasali näyttämöineen, pukuhuone, eteinen, ravintola, keittiö ja kaksi varastoa sekä kaksi eteistä, joista toiseen on liikuntarajoitteisille tehty luiska. Ravintolan pöydät ja tuolit ovat Puusepänliike Saarisen tekemät vuonna 1941. Ravintolan seinät ja kalusteet on maalattu vuosina 1959-1960 ja ne ovat edelleen tässä asussa. Talonmiehen kahden huoneen asunto sijaitsi erillisessä rakennuksessa. Vesijohto, viemäröinti ja wc-tilat rakennettiin talolle 1980-luvun puolivälissä. Työväentalo kunnostettiin talkoovoimin kestävän korjauksen periaatteita noudattaen ja maakuntamuseon ohjauksessa 2010-luvun jälkipuolella.[7][3]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Mäenpään työväentalon ulkorakennus kesällä 2022. -
Mäenpään työväentalon kahvila kesällä 2022. -
Mäenpään työväentalon juhlasali. -
Kunnostettu elokuvaprojektori Mäenpään työväentalon konehuoneessa kesällä 2022.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Elomaa, Kauko: Selvitys Punkalaitumen työväenyhdistyksen ensimmäisiltä toimintavuosilta. julkaisematon, 1982.
- ↑ Matti Turkia, toimittaja: SDP:n puoluetilasto 1906 Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ a b c d Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Maamme neljänneksi vanhin paikallislehti Punkalaitumen Sanomat. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Sosialidemokraatti 17.6.1909 no 64 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Isorokko Punkalaitumella Satakunnan Kansa 16.6.1918 no 78. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ a b Aamulehti 22.3.2022 aamulehti.fi. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ punkalaidun/mäenpään työväentalo punkalaidun.fi. Viitattu 8.4.2022.