Halkivaha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Halkivaha
Halkivahan luterilainen kirkko talvella 2004
Halkivahan luterilainen kirkko talvella 2004
Valtio Suomi
Maakunta Pirkanmaa
Seutukunnat Etelä-Pirkanmaan seutukunta ja Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kunnat Urjala ja Punkalaidun
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Väkiluku noin 500
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 31830
Suuntanumero(t) +35835464xxx











Halkivaha on kylä ja rukoushuoneseurakunta Pirkanmaan maakunnan lounaisosassa, Urjalan ja Punkalaitumen kuntien pohjoisosissa, Vesilahden ja Sastamalan rajoilla. Halkivahassa on noin 500 asukasta.

Halkivahan naapurikylät ovat Punkalaitumen puolella Liitsola, Moisio, Oriniemi ja Kivisenoja, Urjalan puolella Kehro, Honkola ja Pappilankylä, Sastamalan puolella Sammaljoki ja Rautaniemi sekä Vesilahden puolella Krääkkiö ja Riehu.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimensä Halkivaha on saanut kylän keskellä sijaitsevasta suuresta haljenneesta kivestä, joka on toiminut historiallisten Satakunnan ja Hämeen maakuntien välisenä rajamerkkinä ainakin 1300-luvulta lähtien. Vaha merkitsee seudun murteessa suurta kiveä tai siirtolohkaretta, ja koska tämä vaha oli halki, tuli siitä nimi Halkivaha. Tähän kiveen päätyivät Punkalaitumen, Urjalan ja Vesilahden rajat. Kaikkiin näihin kolmeen kuntaan syntyi virallisesti Halkivaha-niminen kylä, mutta käytännössä kuitenkin oli vain yksi Halkivaha.

Halkivahan aluetta alettiin asuttaa 1600-luvun lopulla. Asutuksen lisääntyessä alettiin kehittämään myös kulkuyhteyksiä. Tie Vesilahdelta Halkivahaan rakennettiin valtion hätäaputöinä 1860-luvun nälkävuosien aikana ja se valmistui vuonna 1868.[1]

Halkivahasta suunniteltiin omaa seurakuntaa 1910-luvulla. Täysin itsenäistä seurakuntaa Halkivahasta ei tullut, mutta sen sijaan siitä muodostettiin rukoushuoneseurakunta 1919.[2] Seurakunnan jälkeen pyrittiin perustamaan Halkivaha-nimimen kunta, mutta valtioneuvosto antoi asiasta kielteisen päätöksen 1930-luvun alussa.[3] Pääosa Vesilahden Halkivahasta liitettiin Urjalaan 1953.[4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinnanmuodostukseltaan Halkivahan länsi- ja eteläosat ovat varsin tasaista. Tämän Halkivahantasangon läpi virtaa Pynnänharjun länsipuolelta alkunsa saava Halkivahanjoki sekä siihen etelästä laskeva Isonsuonoja, idästä laskeva Hutkonoja sekä pohjoisesta laskeva Haukioja. Kylän länsiosassa joessa on Törmänkoski, jonka jälkeen joen nimenä on Punkalaitumenjoki. Törmänkosken lisäksi kylän alueella on Halkivahanjoessa Halkivahankoski ja Punkalaitumenjoessa Hongankoski.

Halkivahan itä- ja pohjoisosat ovat pinnanmuodostukseltaan vaihtelevampia. Halkivahan itäsosan läpi kulkee luode-kaakkosuuntainen harjumuodostuma. Sen nimenä on kylän itäosassa Halkivahankangas, josta Jeltinkulman kohdalla erkanee länteen päin, aina kylän keskustaan ulottuva, Halkivahanharju. Yhdystie 2981 Halkivahasta Urjalaan kulkee Halkivahanharjua ja -kangasta myöten. Pynnänjärven länsipuolella harjumuodostuman nimenä on Pynnänkangas ja siitä eteenpäin Kankaanmaanharju. Kankaanmaanharjua pitkin kulkee yhdystie 2521 Halkivahasta Vammalaan. Sekä Vammalaan että Urjalaan päin mentäessä on suuria osia harjusta muuttunut sorakuopiksi, kun sora on ajettu rakentamisen tarpeisiin.

Halkivahan suurin järvi on kylän koillisosassa sijaitseva 0,9 km²:n laajuinen Pynnänjärvi (110,9 m mpy.). Pynnänjärven koillispuolella on vielä suurempi Ameenjärvi (110,0 m mpy.), mutta siitä on Halkivahan puolella vain länsiosa. Halkivahan itäosassa Halkivahasta Urjalaan vievän yhdystien pohjoispuolella on pieni Pirttilammi (118,4 m mpy.). Pirttilammin pohjoispuolella Jouttunkulmalla on kuivattu Jouttunjärvi. Pirttilammin laskujoki Jouttunkulmanoja ja Pynnänjärven laskujoki Pynnänoja virtaavat Vesilahden Riehun kylän puolelle, jossa joen nimi muuttuu Riehunojaksi. Näiden lisäksi Halkivahan pohjoisrajalla on pieni Kaakkolammi (136,2 m mpy.) ja luoteisrajalla Latvajärvi (109,6 m mpy.). Latvajärvi laskee etelään Punkalaitumenjokeen. Latvajärven lisäksi Punkalaitumenjoen-Halkivahanjoen valuma-alueella ei Halkivahan alueella ole muita järviä.

Halkivahan suurimmat suot ovat Sarkasuo kylän itäosassa, Vaskiluodonsuo kylän keskustan itäpuolella sekä Karhusuo, Heinäsuo ja Kuljunsuo kylän pohjoisosassa.

Kylänosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukiojankulma, Heikkilänkulma, Isosuo (myös Pikku-Viipuri ja Karjalaistenkylä), Jeltinkulma, Jouttunkulma, Kankaanmaa, Kankaanpäänkulma, keskusta, Kuljunmaa, Monnankulma, Pajukannankulma, Poutalankulma, Pynnä, Suonpäänkulma, Vahankulma, Vakkalankulma, Vaskelankulma, Vehmaankulma, Viitasaarenkulma

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halkivahan kirkko on luterilainen kirkko, joka on rakennettu alun perin rukoushuoneeksi 1908. Se laajennettiin kirkoksi rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan ja vihittiin käyttöön syyskuun lopussa 1926. Kirkon tornissa kumahtelee Suomen toiseksi suurin evankelis-luterilaisen kirkon kirkonkello.[5] Kello on alun perin Hämeenlinnan ortodoksisesta varuskuntakirkosta, joka Suomen itsenäistyttyä jäi tarpeettomaksi, ja jonka kellot valtioneuvosto jakoi niitä tarvitseville seurakunnille. Halkivahaan saatiin kirkon suurin ja pienin kello. Kirkon vieressä on hautausmaa. Kirkon ja hautausmaan omistaa Halkivahan rukoushuonekunta.

Halkivahan Seurojentalo on valmistunut vuonna 1958,[6] ja sen omistavat yhdessä Halkivahan Maamiesseura ja Halkivahan Nuorisoseura.[7]

Elinkeinot ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halkivahassa toimii Suomen pienin meijeri,[8] Halkivahan Meijeri Oy, joka on Arla Oy:n tytäryhtiö (lopetti toimintansa 2015). Halkivahassa on myös SEO-huoltoasema.[8] Halkivahassa toiminut K-extra-myymälä lopetti toimintansa 31. toukokuuta 2008.

Halkivahan koulussa on peruskoulun luokat 1–6 ja lukuvuonna 2010–2011 oppilaita oli 18.[9] Koulussa on kaksi opettajaa, joiden lisäksi opetusta antavat kiertävä erityisopettaja ja englannin kielen opettaja.[9] Koulun yhteydessä toimii esikoulu ja ryhmäperhepäiväkoti. Halkivahan koulu on perustettu vuonna 1902, jolloin myös koulurakennus valmistui. Toinen koulurakennus valmistui 1950-luvulla.[10] Koulu sijaitsee kylän eteläosassa. Aikaisemmin Vesilahteen kuuluneessa kylän pohjoisosassa toimi vuonna 1915 perustettu[11] Pynnän koulu, joka lakkautettiin vuonna 1968.[12] Kylän luoteisosassa Punkalaitumen puolella toimi Halkivahan sittemmin Kuljunmaan supistettu kansakoulu. Tämä koulu perustettiin vuonna 1949 ja lakkautettiin 1963.[13][14]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Halkivahan Perinnepäivä on heinäkuussa vietettävä jokavuotinen kesäjuhla, jonka järjestävät yhdessä Halkivahan Maamiesseura, Halkivahan Maatalosnaiset, Halkivahan Nuorisoseura ja Halkivahan Haka.
  • Kirkan kesäkonsertti oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Halkivahan urheilukentällä järjestetty musiikkitapahtuma, jonka järjesti aluksi Kirill Babitzin ja vuodesta 2000 lähtien Kirill Babitzinin säätiö.[15]

Yhdistykset ja järjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Halkivahan Haka, urheiluseura
  • Halkivahan Hevosjalostusyhdistys
  • Halkivahan kyläyhdistys (per. 2009[16])
  • Halkivahan Maamiesseura
  • Halkivahan Maatalousnaiset
  • Halkivahan Metsästysyhdistys
  • Halkivahan Nuorisoseura (per. 1921[7])
  • Halkivahan VPK (per. 1971[17])

Välimatkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Niemelä Jari, Anttila Veikko & Hakanen Aimo: Punkalaitumen historia 2, vuoteen 1985. Punkalaidun: Punkalaitumen historiatoimikunta, 1989. ISBN 952-90-0579-2
  • Suonto Unto & Schröder Kaj: Jokivartta Oriniemestä Halkivahaan, entisajan elämä ja kulttuuri. Punkalaidun: Punkalaitumen pohjoinen maamiesseura, 2002. ISBN 952-91-4486-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Punkari, Yrjö: Linnamaa ja Turuntiet (Halkivahan tien rakentaminen) narvasoft.fi. 2004-2007. Viitattu 14.9.2008.
  2. ↑ Niemelä 1989, s. 315
  3. ↑ Suonto Unto & Schröder Kaj 2002, s. 172
  4. ↑ Valtioneuvoston päätös eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Vesilahden kunnasta Urjalan kuntaan 28.2.1952/102
  5. ↑ Punkari, Yrjö: Vesilahden kirkollista historiaa (Vesilahden seurakunta keski- ja uudella ajalla) narvasoft.fi. Viitattu 14.9.2008.
  6. ↑ Nuorisoseurantalo (Talon perustiedot) Seurantalorekisteri. Suomen Kotiseutuliitto. Viitattu 14.9.2008.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ a b Halkivahan Nuorisoseura ry (Historia) Halkivahan Nuorisoseura ry. Arkistoitu 26.3.2016. Viitattu 15.9.2008.
  8. ↑ a b Halkivahassa täyden palvelun SEO. SEO Energiaa, itsenäisten energiakauppiaiden julkaisu, 2008, nro 2, s. 5. Suomalainen energiaosuuskunta (SEO). Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 14.9.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ a b Halkivahan koulu Urjalan kunta. Arkistoitu 14.10.2007. Viitattu 6.11.2010.
  10. ↑ Halkivahan koulu Halkivahan koulu. Arkistoitu 18.10.2012. Viitattu 20.9.2008.
  11. ↑ Suonto & Schröder 2002, s. 97
  12. ↑ Urjalan Sanomat 1967, nro 18
  13. ↑ Niemelä 1989, s. 264
  14. ↑ Suonto Unto: Liitsolan kyläkirja 5, Kylän vaiheet 1900-luvun alkupuoliskolla, s. 58. Punkalaidun: Unto Suonto, 2000. ISBN 951-97844-2-X
  15. ↑ Saarinen Jukka: Kirka ja Islanders ekalla keikalla Vampulassa. (Halkivaha rock) Turun Sanomat, 3.2.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.9.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Halkivahan kyläyhdistys ry (Liity jäseneksi) 5.11.2009. Halkivahan kyläyhdistys ry. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 10.11.2009.
  17. ↑ Halkivahan VPK (Historia) 6.2.2009. Halkivahan VPK. Viitattu 10.11.2009.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Halkivaha&oldid=22777749”