Punavihreä kupla

Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa esiintynyt nimitys ”sosiaalisen kuplan” eli eräänlaisen sosiaalisen umpion muodostavalle samanmielisten yhteisölle, jonka edustajat kannattaisivat punavihreitä ja liberaaleja arvoja.

Sosiaaliset kuplat 2010-luvun keskustelussa

Pääartikkeli: Sosiaalinen kupla

Sosiaalisilla kuplilla tarkoitetaan samanmielisten yhteisöjä, ”joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista”. Sosiaalisen kuplan käsitettä ovat kehittäneet viestintätutkijat Esa Väliverronen ja Janne Seppänen kirjassaan Mediayhteiskunta (2012). Tämänkaltaisia samanmielisten ”umpioita” on nähty muun muassa anarkistien ja äärioikeiston toiminnassa sekä perussuomalaisten kannatuksen nousussa Suomessa.

Käsitteen ”punavihreä kupla” synty ja leviäminen

Tammikuussa 2012 toimittaja Antti Pikkanen kirjoitti City-lehdessä Anu Silfverbergin kirjoituksista, että niissä ”haisevat Kallio ja ihana punavihreä kupla”. Huhtikuussa 2012 Anu-Elina Lehti käytti käsitettä ”punavihreä kupla” Vihreässä Langassa julkaistussa Erkki Perälän haastattelussa. Helsingin kaupungin nuorisojohtaja Tommi Laitio käytti käsitettä punavihreä kupla Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2013 kuvaamaan, miten Amsterdam on suvaitsevampi kuin muu Hollanti. Toimittaja Marko Hamilo teki vuonna 2015 perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perustalle selvityksen Punavihreä kupla. Perussuomalaiset ja media. Kielitoimisto listasi puna-viherkuplan yhdeksi vuoden 2015 uudissanoista.

Punavihreiden puolueiden kannatus Helsingissä

Punavihreä kupla sijoitetaan maantieteellisesti usein Helsingin itäiseen kantakaupunkiin. Kalliossa, Vallilassa ja Alppilassa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yli 50 prosenttia. Kuplan katsotaan syntyneen vuonna 2000, jolloin vihreät ja vasemmistoliitto saivat kuntavaaleissa Kallion peruspiiristä yhteensä 48,6 prosentin kannatuksen. Vuoden 2004 kuntavaaleissa kannatus hieman laski, mutta sen jälkeen puolueiden yhteinen kannatus on lähentynyt 50:tä prosenttia.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli Kalliossa 57 prosenttia ja Kumpulassa 61 prosenttia. Helsingin tietokeskuksen tutkija Vesa Keskinen kommentoi Helsingin Sanomien artikkelissa vuonna 2017: ”Kupla ei ole mikään saippuakupla, vaan se on varsin vahvaa tekoa. Sanoisin, että Ympyrätalon vieressä oleva metallinen pallo symboloi sitä hyvin. Niin pysyvä ja vahva se on.”

Presidentinvaalissa 2018 Sauli Niinistö sai selvästi eniten ääniä lähes kaikilla Suomen alueilla, mutta Helsingin itäisessä kantakaupungissa hän hävisi selkeästi vihreiden Pekka Haavistolle. Esimerkiksi Kallio D -äänestysalueella Haaviston kannatus oli 52,5 prosenttia ja Niinistön vastaava 29,3 prosenttia. Haavisto voitti Niinistön myös useilla äänestysalueilla Alppilassa, Hermannissa, Käpylässä, Kumpulassa, Sörnäisissä ja Vallilassa. Kaupungin kokonaistilanteessa Niinistö oli ylivoimainen. Helsingin Sanomien aiheesta tekemän artikkelin mukaan ”Helsingin itäinen kaupunki on vihreiden valtakuntaa, johon edes Sauli Niinistön ylivoima ei ulotu”.

Käsitteen kritiikki

Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2015 ollut tietokirjailija Juha Kuisma kirjoitti Aamulehdessä, että vuoden 2015 vaalitulosta tulkittaessa olisi esitetty väite, että pääkaupungissa on ”punavihreä kupla”, jossa elävät kulttuuri- ja viestintävaikuttajat eivät tunne muuta Suomea. Hänen mukaansa tosiasiassa sosiaalisen median logiikka tuottaa sulkeutuvia samanmielisten kuplia kaikkien puolueiden ympärille.

Katso myös

• Vihervasemmisto