Anu Silfverberg
Anu Silfverberg | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. joulukuuta 1974 Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | toimittaja, kirjailija |
Kirjailija | |
Esikoisteos | Kung Po (2008) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anu Silfverberg (s. 21. joulukuuta 1974 Helsinki)[1] on suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa ja on yksi Long Play -verkkojulkaisun perustajista.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silfverberg kävi Kallion ilmaisutaidon lukiota.[2] Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan englantilainen filologia.[1] Vuonna 2002 Silfverberg oli perustamassa feminististä Tulva-aikakauslehteä.[3] Silfverbergin esikoisromaani Kung Po julkaistiin vuonna 2008 ja se oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi.[1] Hän on kirjoittanut Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen kolumneja, joihin osittain perustuva kirjoituskokoelma Luonto pakastimessa ilmestyi vuonna 2011. Samana vuonna ilmestyi novellikokoelma He eivät olleet eläimiä. Silfverberg oli yksi seksuaalista häirintää ja väkivaltaa käsittelevän Pimppini on valloillaan (2012) -antologian kirjoittajista. Vuonna 2013 julkaistiin Silfverbergin teos Äitikortti.
Vuonna 2013 Silfverberg ja Hanna Nikkanen saivat Suuren journalistipalkinnon Vuoden juttu -kategoriassa Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä julkaistulla artikkelillaan Uskomaton murhenäytelmä (2012). Siinä osoitettiin sepitteeksi paljon huomiota herättänyt tarina koulukiusatun nuoren tytön, Enkeli-Elisan, itsemurhasta.[4]
Silfverberg on toiminut myös elokuvakriitikkona. Vuonna 2020 häneltä ilmestyi elokuvien naiskuvaa käsittelevä esseeteos Sinut on nähty.[5] Hän on ollut myös kommentaattorina Ylen Aamu-tv:n Jälkiviisaat-osiossa.[6]
Silfverberg on feministi, ateisti ja vegaani.[2]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kung Po. Helsinki: Avain, 2008. ISBN 978-952-5524-60-4
- Silfverberg, Anu & Hirvonen, Elina: Sata sivua. Tekstintekijän harjoituskirja. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-692-809-1
- Luonto pakastimessa. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-357-8
- He eivät olleet eläimiä. Helsinki: Avain, 2011. ISBN 978-951-692-870-1
- Äitikortti: Kirjoituksia lisääntymisestä. Helsinki: Teos, 2013. ISBN 978-951-851-471-1
- Sinut on nähty. Helsinki: Teos, 2020. ISBN 978-951-851-916-7
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Silfverberg, Anu Kirjasampo.fi. Viitattu 12.6.2014.
- ↑ a b Pikkanen, Antti: Anu Silfverberg City.fi. 18.1.2012. Viitattu 17.7.2022.
- ↑ Lehti, Anu-Elina: Kirjoittajien tulva Vihreä Lanka. 14.8.2009. Viitattu 17.7.2022.
- ↑ Palkitut 2012 Suurijournalistipalkinto.fi. Arkistoitu 11.8.2019. Viitattu 17.7.2022.
- ↑ Riihinen, Eleonoora: Mitä jos Tähtien sodassa kiemurtelisi Leian sijaan Luke Skywalker kultaisessa kalukukkarossa? Anu Silfverberg raivostui, kun hän alkoi miettiä elokuvien ihmiskuvaa HS.fi. 6.11.2020. Viitattu 17.7.2022.
- ↑ Jälkiviisaat Yle Areena. 12.10.2012. Viitattu 17.7.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Björklund, Lena: Kaavojen rikkoja Vihreä lanka 23.6.2009.
- Anu Silfverberg Prosak-proosaklubilla 11.2.2014 Kirjastokaista-video
- Nikkanen, Hanna & Silfverberg, Anu: Uskomaton murhenäytelmä HS Kuukausiliite 7/2012.