Uudissana

Uudissana eli neologismi on tietoisesti luotu tai hiljattain kieleen tullut sana. Kuitenkaan kaikki kieleen tulleet uudet sanat eivät varsinaisesti ole uudissanoja vaan tilapäisiä luomuksia, jotka täyttävät hetkellisen ilmaisutarpeen Uudissana on kyseessä vasta silloin kun sana vakiintuu yleisemmin tiettyä käsitettä kuvaamaan.

Muuttuvaisia ovat jokapäiväiseen elämään ja kulttuurin ilmiöihin liittyvät sanat, jotka kertovat kehityksestä: tekniikasta ja tieteestä, yhteiskunnasta, elämäntavasta, ruoasta, urheilusta, musiikista ja erilaisista harrastuksista. Kun maailma muuttuu ja kehittyy, myös kieli ja sanasto muuttuvat.

Uudissanojen synty

Uudissanat kertovat paljon siitä, mitä viime aikoina on tapahtunut ja mikä ihmisiä on puhuttanut. Esimerkiksi Euroopan unioni on tuonut paljon uusia sanoja kieleen sekä ennen että jälkeen liittymisen: puhutaan lobbauksesta, eurokratiasta, mepeistä ja direktiiveistä. Luonnonmullistusten myötä taas harvinaiset erikoisalan termit, kuten tsunami, voivat yleistyä kaikkien tietoisuuteen.

Sanojen käyttöön liittyy paljon muutoksia: puhekieliset sanat muuttuvat yleiskielisiksi, epäviralliset virallistuvat, leikillisinä pidetyt sanat saattavat ajan mittaan muuttua yleiskielisiksi. Uusavuton ja työnarkomaani eivät ole enää leikillisinä pidettyjä sanoja vaan täysin yleiskieleen sopeutuneita. Jos kielen sanaston muutoksia ei otettaisi huomioon esimerkiksi sanakirjoissa, kirjakieli jähmettyisi aikojen saatossa ja puhuttu ja kirjoitettu kieli etääntyisivät toisistaan liikaa.

Eräät aikakauslehdet ilmoittavat keskittyvänsä julkkisviihteeseen, vaikka jotkut saattavat pitää lehtien sisältöä raatelujournalismina tai lööppisaastana. Aikuisviihde on taas kehitelty pornolehtiä ja -elokuvia pehmeämmäksi ilmaukseksi. Julkkis- ja aikuisviihde on siis luotu peitteleviksi ja kaunisteleviksi kiertoilmauksiksi, jotka mahdollistavat markkinoinnin entistä laajemmalle yleisölle. Suhtautumisen ja asenteiden muututtua on uudissanoja luotu myös korvaamaan ennestään halventavia tai loukkaavia ilmauksia. Harva käyttää vanhainkodista enää loukkaavaa nimitystä vaivaistalo, joka kuitenkin aikanaan on ollut käytössä.

Samalla kun uudissanoja jatkuvasti syntyy, niitä myös poistuu kielestä. Jotkin aikoinaan uudissanoiksi luokitellut ja runsaassakin käytössä olleet sanat saattavat lopulta osoittautua lyhytikäisiksi. Vakiintuneet sanat katoavat jokapäiväisestä käytöstä, jos niitä tarkoittavat asiat katoavat, elleivät sanat sitten saa uusia merkityksiä. Sanan katoaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei se voisi vielä joskus tulla uudissanaksi, sillä varastoitujakin sanoja voidaan tarvita uudelleen.

Uudissanojen muodostus

Uudismuodosteet

Uudismuodoste on joko tietoisesti luotu tai kieleen spontaanisti syntynyt yhdyssana tai johdos. Tavallisin tapa uuden ilmauksen luomiseksi on muodostaa yhdyssana. Esimerkiksi eurokriittinen on Euroopan unioniin kielteisesti tai vähintäänkin kriittisesti suhtautuva henkilö. Uudissanoina tavataan myös sellaisia yhdyssanoja, joiden merkitystä on vaikeampi ymmärtää, jos on ollut Suomesta kauan poissa ja seurannut uutisia vain satunnaisesti. Esimerkiksi kettutyttö on merkitykseltään vaikeampi ymmärtää, vaikka sanoina kettu ja tyttö olisivatkin tuttuja. Sanan ymmärtääkseen täytyy tietää, että nimitys alun perin tarkoitti tyttöjä, jotka vapauttivat tarhakettuja eläinten vapausliikkeen nimissä.

Uusien sanojen muodostaminen johtamalla eli muodostamalla jo olemassa olevista sanoista uusia erityisten johtimien avulla on myös melko yleistä.. Käytännössä mistä tahansa sanasta voidaan muodostaa adjektiivi johtimilla -mainen/-mäinen tai -lainen/-läinen (tonttumainen, hytösläinen), mutta vasta johdoksen vakiinnuttua yleisemmin tiettyä käsitettä ilmaisemaan katsotaan sana uudissanaksi. Myös mistä tahansa verbistä voidaan muodostaa substantiivi käyttämällä johdosta -ja/jä (leikkijä, laulaja). Uudissanoiksi lasketaan erikoistuneen merkityksen saaneet johdokset, jotka ovat sellaisina yleistyneet, kuten oppija ja osaaja.

Kuten sanat yleensä, myös johtimet ovat alttiita muodin vaikutukselle. 1970-luvun loppupuolella erityisen muodikas oli -e-päätteinen substantiivi (päihde, raikaste, vaje). 2000-luvulle tultaessa uusi muotijohdostyyppi on saatu ominaisuudennimistä, kuten tyttöys, toiseus ja naiseus. Tällaisia sanoja on paikoin arvosteltu kömpelöiksi ja kielenvastaisiksi. Edellä mainittujen sanojen vastakohtana pidetään arkityylisiä, slangijohdoksiksi luokiteltavia sanoja, kuten lenkkarit (lenkkitossut) ja eskari (esikoulu). Näitäkin on arvosteltu ja väitetty kielen rappeutuvan arkisten ilmauksien takia.

Vain harvoin uudissanoja luodaan täysin "tyhjästä", mutta viron kielenuudistusliikkeessä 1920-luvulla luotiin jonkin verran tekosanoja, sillä liikkeen johtohahmon Johannes Aavikun (1880–1973) mukaan tekosanojen luominen oli paras ja rikkain sanainmuodostuskeino. Puhtaimmat tekosanat luotiin yhdistelemällä äänteitä (veenduma). Toiseksi voitiin jäljitellä vieraan kielen sanaa, mutta lopputuloksen oli muistutettava virolaista sanaa (lünk ’aukko’ < saks. Lücke; reetma ’pettää’ < saks. verraten). Lisäksi voitiin käyttää niin sanottuja sanataskuja: yhdisteltiin kielen sanoja äänteittäin (hõir ’voitonriemastus’ < hõiskama + rõõm). Aavikun sepittämistä 300 vartalosta on nykyään käytössä n. 30–40 kpl.

Vanha sana uudessa merkityksessä

Tällaisia sanoja ei välttämättä tunnista uudissanoiksi muutoin kuin niiden käyttöyhteyden perusteella. Näistä sanoista voisi käyttää myös nimitystä uusiosanat, koska ne ovat kierrätyksen myötä uudessa käytössä (esimerkiksi budjettiriihi).

Merkityksenlaajentuma

Sanojen merkitykset voivat laajentua ja väljentyä, jolloin vanhasta sanasta tulee uudissana sen laajentuneen merkityksen perusteella . Itsemurhalentäjä on aikaisemmin yhdistetty toisen maailmansodan japanilaisiin kamikazelentäjiin, mutta merkitys on lähihistorian tapahtumien myötä laajentunut yleensä lentäjään, joka tarkoituksellisesti ohjaa ilma-aluksensa törmäämään toiseen alukseen tai muuhun kohteeseen. Merkityksen laajentumisesta kertoo myös verbin lukea käyttö. Kirjoitetun tekstin ymmärtämisen lisäksi lukemisella viitataan kuvien lukemiseen ja urheilijoiden "pelinlukutaitoon". Lisäksi koko Suomen kansalta edellytetään internet-lukutaitoa.

Merkityksenmuutos

Kieleen syntyy uutta ainesta myös siten, että vanhat sanat saavat uusia merkityksiä. Tavallisten, arkisten sanojen merkitys voi muuttua yhteiskunnan muuttuessa. Mäyräkoira tarkoittaa alkuperäisen merkityksensä lisäksi myös pitkää, kahdentoista pullon kartonkipakkausta. Ennen arkipäivä tarkoitti muuta kuin pyhä- tai juhlapäivää eli päiviä maanantaista lauantaihin; nykyään arkipäiviksi katsotaan viikonpäivät maanantaista perjantaihin. Lintuharrastajien erikoiskielessä bongaaminen tarkoittaa sitä, että bongaaja menee katsomaan lintua, josta on tehty havainto. Yleiskielessä bongaaminen on kuitenkin vakiintunut havaintojen tekemiseksi. Sanoilla voi siis olla sekä erikoiskielinen että yleiskielinen merkitys.

Lainasanat

Merkityksenmuutossanojen lisäksi osa muistakin kieleen tulevista sanoista saadaan valmiina. Sitaattilainat eivät ole varsinaisia uudismuodosteita vaan hiljattain kieleen tulleita sanoja, jotka on lainattu sellaisenaan toisesta kielestä, usein englannista (happy hour, city, stand up, live). Niitä liitetään yhdyssanan osaksi (citykarhu) ja niistä johdetaan uusia sanoja (shoppailla, kanneltaja), jolloin kyse on jo varsinaisista uudismuodosteista. (Eronen 2007: 28.) Useimmat lainasanat on kuitenkin mukautettu suomen kieleen siten, että kirjoitusasu vastaa ääntämystä (appelsiini, vokkipannu). Uudissanoja muodostuu myös suoraan toisesta kielestä käännetyistä sanoista eli käännöslainoista (mediaseksikäs, sohvaperuna, kotisivu).

Yhdistelmäsanat

Yhdistelmäsanassa eli kontaminaatiossa kaksi sanaa kietoutuu yhdeksi muodostaen uudissanan, kuten sanoissa eurokraatti ja kimurantti. Yhdistelmäsanoja syntyy tiedostamattomasti tai vahingossa, usein vitsin tai huvituksen vuoksi, mutta myös asiallisiin yhteyksiin, kuten mekaniikan ja elektroniikan yhdistävässä tieteenalassa ja sanassa mekatroniikka. Uudissanoja on saatu monista tutkintonimikkeistä yhdistelemällä vieraita kieliä ja usein kreikkalaisperäisten tittelisanojen sananloppuja: tradenomi, agronomi, restonomi.

Lyhennesanat

Uudissanoja syntyy myös eri tavoin lyhentämällä: kuntourheilusta puhuttaessa käytetään sanaa kuntoilu ja voimalaitokset tunnetaan nykyisin voimaloina. Sellaiset lyhenteet kuin ale (alennusmyynti) ja mikro (mikroaaltouuni) ovat vakiinnuttaneet asemansa uudissanoina. Kielessä aiemmin esiintymättömiä, täysin uusia sanoja syntyy sellaisista lyhenteistä, joissa on mukana osia kahdesta tai useammasta sanasta. Tällaisia ovat luomu (luonnonmukainen), sava (sairausvakuutus) ja lyhki (lyhytkestoinen kirurgia). Uudissanoiksi luetaan lyhenteestä MEP (Member of European Parliament) muodostunut meppi, ALV:stä muodostettu alvi sekä AIDS:sta muotoutunut aids.

Erisnimilähtöiset sanat

Jotkin sanat ovat aikaisemmin olleet erisnimiä ja muuttuneet sittemmin yleiskäsitteiksi. Esimerkiksi lainasana paparazzi (sala- ja sensaatiokuvaaja) on peräisin Federico Fellinin elokuvasta Ihana elämä (1960), jossa esiintyi Paparazzo-niminen valokuvaaja. Sanaliiton osana voi olla erisnimi (Turun tauti), joka myöhemmin käsitteen yleistyessä saatetaan kirjoittaa pienellä alkukirjaimella ja yhteen (ruotsinlaiva). Säännöstä poikkeaa kuitenkin lääketieteessä vallitseva käytäntö, jonka mukaan isolla alkukirjaimella kirjoitetaan sairauksia tarkoittavien sanaliittojen erisnimet (Alzheimerin tauti). Uudissanoja voi syntyä myös erisnimistä johtamalla (impivaaralaisuus, lestadiolaisuus).

Uudissanojen luomispaikat

Tavallisimmin uudissanat syntyvät juuri siellä, missä niitä käytetään: uutistoimistoissa, toimituksissa, tiedeyhteisöissä ja eri harrastusten ja erikoisalojen piirissä. Kielen ammattilaiset esimerkiksi Kielitoimistossa eivät sepitä sanoja päätyökseen, vaikkakin siellä tutkitaan, kerätään ja vertaillaan sanoja sekä otetaan niihin kantaa. Joskus uudissanoja tosin luodaan Kielitoimistossakin, kuten verbi kotouttaa vierasperäisen integroimisen vastineeksi. Lisäksi erikoisalojen sanastoa kehittävät alojen ammattilaiset yhdessä kielen asiantuntijoiden kanssa.

Joitakin sanoja suomen kieleen on saatu myös sanakilpailujen kautta. Suomalaiset ovat innokkaita sananluojia osallistumalla vilkkaasti sanakilpailuihin ja sanoista viriäviin keskusteluihin. Sanakilpailujen avulla suomen kieleen on saatu esimerkiksi mainos reklaamin tilalle (1930-luvulla) ja suomenkieliset vastineet työuupumus ja kaamosmasennus sanoille burnout ja winter depression vuonna 1991.

Katso myös

• Luettelo suomen kielen uudissanoista

Lähteet

• Eronen, Riitta: Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen. (Pohjautuu Mitä missä milloin -vuosikirjassa vuosina 1982–2007 julkaistuihin uudissanaluetteloihin) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-20883-9

Aiheesta muualla

• The Internalational Dictionary of Neologisms. (englanniksi)
• Ideesamkeit (Arkistoitu – Internet Archive). (saksaksi)