Aura (kunta)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Prunkkala)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aura

vaakuna

sijainti

Ilmakuva Auran kunnasta.
Ilmakuva Auran kunnasta.
Sijainti 60°39′N, 022°35′E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 019
Hallinnollinen keskus Auran asemanseutu
Perustettu 1917
Kokonaispinta-ala 95,58 km²
303:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 95,01 km²
– sisävesi 0,57 km²
Väkiluku 3 955
195:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 41,63 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,0 %
– 15–64-v. 60,2 %
– yli 64-v. 20,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,5 %
– ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 5,7 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Terhi Källi
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
5
5
4
4
1
aura.fi

Aura (vanha nimi Prunkkala) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Auran naapurikunnat ovat Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Karinainen, Paattinen, Tarvasjoki, Vahto ja Yläne.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aura sijaitsee Aurajoen keskijuoksulla, ja joki jakaa kunnan kahteen toisistaan erottuvaan osaan. Itäpuolella vallitsevana maalajina on moreeni, ja maasto on epätasaista korkeimpien mäkien ulottuessa yli 80 metrin korkeudelle merenpinnasta. Joen länsipuolella maasto on alavaa ja maaperä on enimmäkseen savimaata. Luoteessa Auran alue ulottuu kapeana kärkenä alkujaan kahdeksan kunnan rajapyykkiin Kuhankuonoon. Aurajoen tärkein sivujoki Auran alueella on Järvenoja eli Järvijoki, joka saa alkunsa Kuhankuonon luoteispuolella, Pöytyän ja Mynämäen alueilla sijaitsevasta Savojärvestä. Auran alueelle ulottuu luoteessa Kurjenrahkan kansallispuisto.[8] Aura on yksi harvoista kunnista, joissa ei ole yhtään järveä[9]. Aura on lisäksi pinta-alaltaan Manner-Suomen pienin kunta, joka ei käytä kaupunki-nimitystä.

Etäisyyksiä Aurasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Auran kylistä vuodelta 1909.

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurassa on 23 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967)[8]:

  • Auvainen
  • Hypöinen
  • Ihava
  • Järvenoja
  • Järykselä
  • Kaerla
  • Karviainen
  • Kinnarla
  • Kuuskoski
  • Käetty
  • Lahto
  • Laukkaniitty
  • Leikola
  • Leinikkala
  • Leppäkoski
  • Paimala
  • Pitkäniitty
  • Prunkkala
  • Puho
  • Seppälä
  • Sikilä
  • Simola
  • Viilala

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Auran historia
Kartta Auran ja Liedon kuntaliitoksista. Aura muodostettiin Liedon ja Pöytyän osista vuonna 1917.

Auran alueelta on löydetty muutamia kivikautisia esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden 1540 maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.[8]

Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917.[10]

Auran ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1683. Nykyinen, vuonna 1804 valmistunut kirkko on rakennettu Mikael Piimäsen johdolla ja Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan. Kellotapuli on vuodelta 1774.[8]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran kunnanjohtaja vuodesta 2021 on Terhi Källi.[11] Hänen edeltäjänsä oli Mika Joki, joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2011–2021.[12] Vuosina 2007–2011 kunnanjohtajana toimi Jari Kesäniemi.[13][14]

Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista viisi on kokoomuksen, viisi keskustan, neljä SDP:n, neljä perussuomalaisten ja yksi vasemmistoliiton hallussa kaudella 2021–2025.[7]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Auran väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 470
1985
  
 2 692
1990
  
 2 960
1995
  
 3 288
2000
  
 3 338
2005
  
 3 699
2010
  
 3 911
2015
  
 3 986
2020
  
 3 941
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Aurassa oli 3 991 asukasta, joista 2 732 asui taajamissa, 1 179 haja-asutusalueilla ja 80:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Auran taajama-aste on 69,9 %.[16] Auran taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken[17]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Auran asemanseutu 2 727
2 Liedon asemanseutu* 5

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Liedon asemanseutu ulottuu pääosin Liedon kunnan alueelle.

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Aurassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[18]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Auran alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[19] Näiden lisäksi Aurassa toimii lähinnä helluntaiherätykseen lukeutuva Auran Helluntaiseurakunta.[20][21]

Kulttuuriympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurassa on kolme Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa kohdetta: entinen Käyrän kasvatuslaitos, Laukkaniityn kylä ja myös Aurajoen maisematienä ja Vanhana Tampereentienä tunnettu Varkaantie.[22][23][24][25]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran halki kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, josta erkanee kunnan alueella kantatie 41 Huittisiin, Seututie 224 Saloon, Auran keskustasta lähtevä Seututie 222 Turkuun ja kyseisen keskustan halkoo Turun ja Toijalan välinen rautatie. Turun lentoasemalle on matkaa vajaat 20 kilometriä. Henkilöliikenne Auran rautatieasemalla lopetettiin vuonna 1991 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.[26]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Auran murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.[27]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla sallatti eli rosolli, perunalimppu ja retsikka eli puolukoista tehty marjamämmi.[28]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mikko Eloranta (s. 1972), jääkiekkoilija, entinen Ilves-, TPS- ja NHL-pelaaja, syntynyt Aurassa
  • Eeva Kuuskoski (s. 1946), MML:n puheenjohtaja, entinen terveys- ja sosiaaliministeri, syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Aurassa[29]
  • Pekka Päivärinta (s. 1949), kestävyysjuoksija, syntynyt Aurassa
  • Veikko Wainio (1894–1972), lehtori, kouluneuvos, kansanedustaja (IKL)[30]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.11.2021.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Aura Oikeusministeriö. Viitattu 20.11.2021.
  8. ↑ a b c d Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 74. Porvoo: WS, 1967.
  9. ↑ Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  10. ↑ Auran kunnan historiaa Auran kunta. Arkistoitu 8.8.2011. Viitattu 26.8.2011.
  11. ↑ Ylönen, Jorma: Terhi Källi on Auran uusi kunnanjohtaja – valtuusto valitsi yksimielisesti Kuntalehti. 28.9.2021. Viitattu 20.11.2021.
  12. ↑ Ylönen, Jorma: Pöytyä valitsi Mika Joen yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 4.5.2021. Viitattu 20.11.2021.
  13. ↑ Lankinen, Jonna: Kesäniemi kirkkaasti Auran johtoon Turun Sanomat. 11.9.2007. Arkistoitu 20.11.2021. Viitattu 20.11.2021.
  14. ↑ Mika Jokea esitetään Auran kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 22.3.2011. Viitattu 20.11.2021.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 16.1.2018.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Auran helluntaiseurakunta auranhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 29.12.2009.
  21. ↑ Auranmaan lähetysseurakunta ao-media.net. Arkistoitu 30.6.2007. Viitattu 29.12.2009.
  22. ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  23. ↑ Laukkaniityn kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  24. ↑ Käyrän kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  25. ↑ Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Arkistoitu 7.9.2014. Viitattu 2.10.2010.
  26. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 106. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  27. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 18.
  29. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  30. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aura (kunta).

Karttoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aura_(kunta)&oldid=22732815”