Auran historia

Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu (aik. Pöytyän alapitäjä) kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkalan kuuluessa Lietoon.

Auran esihistoria ja varhaiset maininnat

Auran alueelta on löydetty muutamia kivikautisia esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden 1540 maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.

Aura 1600–1800-luvuilla

Prunkkalan kappeliseurakunta

Kartta Auran ja Liedon aluemuutoksista. Auran kunta muodostettiin Prunkkalan kappeliseurakunnan ja Auran asemanseudun alueista vuonna 1917.

Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Kappeliseurakuntaan kuuluivat Aurajokivarrella sijainneet Järvenojan, Järykselän, Karviasten, Käetyn, Laukkaniityn, Leikolan, Leppäkosken, Pitkäniityn, Prunkkalan, Seppälän, Simolan ja Kinnarlan kylät. Lisäksi kappelin yhteydessä olivat alkujaan myös Lommolan, Leinakkalan, Tursaan, Kankareen, Punitun, Kukkarkosken, Kaurinkosken, Sikilän ja Parikkalan kylät, jotka kuitenkin liitettiin takaisin Liedon emäseurakuntaan vuonna 1693. Kappeliseurakunta sai perustamisensa yhteydessä oman kappalaisensa, jonka virkataloksi tuli Pietari Brahen vuonna 1639 lahjoittama Niemen autiotalo Järvenojan kylästä. Prunkkalan kylässä sijaitsi todennäköisesti jo 1500-luvulla rakennettu kirkko, joka kuitenkin korvattiin vuonna 1691 valmistuneella hirsisellä pitkäkirkolla. Nykyinen, vuonna 1804 valmistunut kirkko on rakennettu Mikael Piimäsen johdolla ja Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan. Kellotapuli on vuodelta 1774.

Prunkkalan kappeliseurakunnan koko kasvoi vuonna 1643, kun Savijokivarren Hungerlan, Jauholan, Mellilän ja Satopään kylät Liedosta, sekä Liedonperän kylä Marttilasta liitettiin Prunkkalan yhteyteen Turun piispa Rothoviuksen määräyksellä. Mellilä ja Liedonperä palautettiin myöhemmin takaisin entisiin seurakuntiinsa, muiden Savijokivarren kylien tullessa osaksi Marttilasta erotetun Tarvasjoen seurakuntaa vuonna 1912. Kappeliseurakunnan ja Liedon emäseurakunnan kylien raja Aurajoen itäpuolella oli pitkään epätarkka, sillä Lietoon kuuluneen Rähälän jakokunnan alue ulottui jokivartta pitkin aina Pöytyän Kuuskoskelle saakka. Joen länsipuolisilla kappeliseurakunnan kylillä oli kuitenkin oikeus käyttää harvaanasutun metsäalueen varoja, jonka takia nykyinen vanhoja kylärajoja seuraava kuntaraja sisältää Liedon puolelle ulottuvia Auran eksklaaveja ja ”kiiloja”. Pienemmät eksklaavit liitettiin Aurasta Lietoon vuonna 2004 voimaan tulleen kuntajakolain nojalla.

Alueeltaan ja väestöpohjaltaan pienen Prunkkalan kappeliseurakunnan talousasiat olivat sen perustamisesta saakka vaikeat. Piispa Rothoviuksen vuonna 1643 antamasta määräyksestä yhdeksän Pöytyän seurakuntaan kuuluneen kylän tuli osallistua Prunkkalan kappalaisen palkkaamiseen. Lisäksi osa lietolaisista joutui maksamaan kappeliseurakunnan kappalaisen palkkaa 1700-luvun puolivälistä alkaen. Vuonna 1861 annetun määräyksen nojalla jo puolet Prunkkalan kappalaisen palkasta tuli Liedon emäseurakunnan puolelta, jonka seurauksena joukko tyytymättömiä lietolaistalollisia laati asiasta valituksen tuomiokapitulille vuonna 1882. Tuomiokapitulin asettama komitea ehdotti Liedon Leinakkalan kylän liittämistä emäseurakunnasta kappeliseurakuntaan. Asiaa perusteltiin kappeliseurakunnan alueen laajentamisen lisäksi kyläläisten jo vakiintuneella suunnalla Prunkkalan papillispalveluiden käyttöön. Kylän siirto vahvistettiin senaatissa vuonna 1891, sen astuessa voimaan 1895.

Auran rautatieasema vuonna 1924.

Auran asemanseudun kehitys

Prunkkalan kappeliseurakunnan laajentaminen Liedon lisäksi Marttilan ja Pöytyän rajakyliin oli ollut esillä jo aiemmin. Vuonna 1746 Pöytyän alapitäjäksi kutsutun alueen kylien, Kuuskosken, Hypöisen, Viilalan ja Lahdon, asukkaat laativat Prunkkalan kappalaisen Juhana Zeloniuksen johdolla pidetyssä kirkonkokouksessa Ruotsin kuningas Fredrik I:lle anomuksen, jossa ehdotettiin alapitäjän ja Marttilan Liedonperän kylän liittämistä Prunkkalan kappeliseurakuntaan. Perusteluinaan kyläläiset kertoivat Pöytyän kirkon olevan kaukana ja ahdas. Anomus kiersi Turun tuomiokapitulin kautta lausuntoa varten Pöytyän kirkkoherra Antti Lizeliukselle, joka suhtautui kylien siirtämiseen kielteisesti. Ensimmäisen anomuksen kestäessä kyläläiset laativat myös toisen anomuksen, jonka sekin päätyi kuninkaan ja Turun maaherran kautta Lizeliukselle. Kirkkoherran johdolla 8. helmikuuta 1747 pidetty Pöytyän pitäjänkokous vastusti hanketta yksimielisesti, sillä pitäjän muidenkin syrjäkylien katsottiin olleen kaukana Pöytyän kirkolta. Lisäksi Lizelius kulki tehtävissään Pöytyän kappelina olleelta Yläneeltä käsin, jolloin kirkkoherran matka pitäjän kirkolle oli pidempi kuin alapitäjän kyläläisten. Kiistan käsittelystä syntyneet asiakirjat toimitettiin kuninkaalle, joka marraskuussa 1747 antamansa päätöksen mukaan katsoi anomuksen rikkovan papiston etuoikeuksia. Alapitäjän asukkaille kuitenkin luvattiin sovitteluratkaisuna oikeus käydä Prunkkalan kirkossa syksyn ja kevään pahimpien kelirikkojen aikana.

Auran nahkatehdas 1930-luvulla.

Pöytyän alapitäjän kehitys alkoi kiihtyä vuonna 1876, seudun läpi kulkevan Turku–Toijala-radan sekä rautatien ja Aurajoen ristyskohdan lähettyville perustetun rautatieaseman valmistumisen myötä. Joen mukaan Auraksi nimetty asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja sen ympärille muodostunutta taajamaa alettiinkin kutsua Auraksi. Taajaman ensimmäiset kauppaliikkeet ja käsityöverstaat rakentuivat alueen läpi Turusta Tampereelle kulkeneen Vanhan Tampereentien varteen, josta asutus alkoi levitä radan länsipuolelle Sillankorventien varteen 1900-luvun vaihteessa. Aurajoen varren kosket ovat tarjonneet edellytykset teollisuuden kehittymiselle jo varhain, rautatien nopeuttaessa teollista kehitystä entisestään. Joen koskiin rakennetut vesimyllyt ovat varhaisimpia mainittuja vesimyllyjä Suomessa. Myllyt korvattiin tehokkaammilla höyrymyllyillä 1900-luvun vaihteessa. Vuosina 1764–1820 Prunkkalan Järvenojalla sijaitsi Suomen toiseksi vanhin paperitehdas. Kuuskosken kartanon maille perustettiin 1720-luvulta peräisin olleen sahan paikalle höyrysaha vuonna 1892 kartanon omistaneen Erland Kuuskosken toimesta. Kartanon tila sahoineen sähköistettiin myllyn avulla 1898. Saha siirrettiin 1910-luvulla kosken tuntumasta pohjoisemmaksi ja se oli toiminnassa 1980-luvulle saakka. Sahan lisäksi Erland Kuuskoski perusti 1890-luvun lopussa meijerin Hypöistenkoskelle, jonka tiloissa toimi myöhemmin lusikkatehdas ja tilketehdas vuoteen 1943 asti. 1890-luvulla Viilalan kylään perustetusta nahkurinverstaasta kehittyi tärkeä teollisuuslaitos, jonka nahkatehtaasta 1930-luvulle mentäessä tuli Suomen suurin pohjanahan valmistaja.

1900-luku

Auran kunnan perustaminen

Vuonna 1865 säädetyn kunnalislain mukaan jokaisesta Suomen kirkkopitäjästä oli muodostettava maallisista asioista vastaava kunta, kirkollisasioiden jäädessä seurakuntien vastuulle. Liedon pitäjänkokouksessa kunnallisasetusta käsiteltiin vuoden 1866 tammikuussa. Kokouksessa ei kuitenkaan tehty lopullisia päätöksiä, sillä prunkkalalaiset epäröivät Lietoon kuulumisen ja oman kunnallishallinnon välillä. Kesäkuussa 1867 pitämässään kokouksessa prunkkalalaiset päättivät lopulta kunnallishallinnon järjestämisestä Prunkkalan kappeliseurakunnan alueelle seuraavan vuoden alusta. Ensimmäinen kunnallislautakunta valittiin 9. syyskuuta pidetyssä kunnalliskokouksessa, ja sen vastuulle tuli vaivaishoidon järjestäminen ja jyvämakasiinien ylläpitö. Kunnalliskokous ja -lautakunta hoitivat kunnan asioita 1800-luvun loppuun asti. Ensimmäisen kunnanvaltuustonsa Prunkkala sai vuonna 1903.

Myös Prunkkalan kappeliseurakunnassa alettiin kaavailla itsenäistymistä Liedon seurakunnasta vuonna 1888. Kirkkoneuvoston valitseman toimikunnan anomus asiasta kuitenkin hylättiin maaherran toimesta. Asia tuotiin uudelleen esille vuoden 1905 elo- ja joulukuussa pidetyissä kokouksissa, joissa esitykseen lisättiin Auran asemanseudun tilanomistajien anomus seudun liittämisestä perustettavaan seurakuntaan. Esityksessä myös ehdotettiin seurakunnan nimeämistä Auraksi. Asia eteni Turun tuomiokapitulin lausuntojen kanssa Suomen senaatin käsiteltäväksi, jonka 7. helmikuuta 1908 antamassa päätöksessä puollettiin Aura-nimisen seurakunnan perustamista. Päätöksessä kuitenkin otettiin huomioon Liedon ja Pöytyän emäseurakuntien mielipiteet, joista Pöytyä vaati päätöksen voimaan astumista vasta seurakunnan tulloisen papiston luovuttua viroistaan, jotteivät heidän saamansa virkapalkkiot laskisi seurakunnan pienemisen seurauksena. Lopulta uusi Auran seurakunta perustettiin 1. toukokuuta 1917. Seurakuntaan kuului tällöin yhteensä 1889 henkeä, 1161 Prunkkalasta ja loput 728 Auran asemanseudulta.

Seurakunnan lisäksi myös kunnanvaltuustossa alettiin suosia kunnan nimeämistä Auraksi, vaikkeikaan nimi saanut aluksi yhtenäistä kannatusta. Prunkkalan ja Auran asemanseudun yhdistyttyä seurakuntana, katsottiin vuonna 1898 annetun kunnallisasetuksen nojalla asemanseudun kuuluvan myös kunnallisesti osaksi Auraa, jolloin myös kunnan nimittämistä Auraksi pidettiin perusteltuna. Ensimmäisen kokouksensa Auran kunnanvaltuusto piti 30. heinäkuuta 1917. Kunnan ja seurakunnan rajojen yhtenäisyydestä haluttiin kuitenkin vahvistus, jonka takia asian selvittämistä varten asetettu toimikunta latti 30. joulukuuta anomuksen kunnan rajojen vahvistamisesta Turun läänin maaherralta. Lisäksi toimikunta toivoi maaherraa valvomaan asemanseudun kunnallisen omaisuuden jakoa Auran ja Pöytyän kuntien kesken. Maaherra kuitenkin totesi anomushakemuksen olevan kunnallislain nojalla tarpeeton. Omaisuudenjako osoittautukin ongelmalliseksi tuloksettomien selvitysten ja tuomioistuinratkaisujen jälkeen, kunnes asian oikeudellinen käsittely lopetettiin vuonna 1927, osapuolten sopiessa omaisuuskysymyksen keskenään.

Aurassa käytiin Suomen sisällissodan taisteluja 14. huhtikuuta 1918.

Auran ensimmäinen vaaleilla valittu kunnanvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1919, edellisvuonna annetun lain mukaisesti. Ehdokkaita vaaleissa oli yhtä paljon kuin valtuustossa paikkoja, äänestysinnokkuuden ollessa alhainen. Sisällissodan jälkeisistä poikkeuksellisista yhteiskuntaoloista huolimatta vasemmistoehdokkailla oli Auran valtuustossa vahva edustus verrattuna muun muassa Liedon porvaripainotteiseen valtuustoon. Vuodesta 1910 Prunkkalan Seurojentalolla kokouksensa pitänyt valtuusto sai varsinaisen kunnallistoimirakennuksensa sen valmistuttua Simolan kansakoulun viereen vuonna 1929. Kunnalliset ilmoitukset luettiin vuoteen 1925 saakka Prunkkalan kirkossa, jonka jälkeen niistä tiedotettiin kunnan Prunkkalan, Karviaisten, Aliskulman, Ihavan ja Pitkäniityn kyliin sekä Asemanseudulle hankkimissa kuulutuskaapeissa. Lehtitiedotteita julkaistiin Uudessa Aurassa, Turun Sanomissa ja Sosialistissa, sekä vuodesta 1929 alkaen Turunmaassa ja Tiedonantajassa.

Kunnan myöhemmät vaiheet

Auran väkiluku kasvoi sotien jälkeen nopeasti muun muassa Karjalan siirtoväen asuttamisen vuoksi.

2000-luku

Vuonna 1999 lakkautettu Auran rautatieasema purettiin vuonna 2002.