Primitiivinen kommunismi

Primitiivisellä kommunismilla voidaan tarkoittaa sitä yhteiskuntarakennetta, joka vallitsi varhaisten metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa. Primitiivisessä yhteiskuntarakenteessa erottuivat periaatteessa kaikki nykyisen kommunismin tavoitteet.

Primitiivisessä kommunismissa kaikki yhteisön jäsenet osallistuivat yhteisesti ja tasavertaisesti ruoan hankintaan. Ruoka myös jaettiin yhteisesti kaikkien jäsenten kesken. Yksityisomaisuutta primitiivisissä yhteisöissä ei ollut, lukuun ottamatta vaatteita ja mahdollisia pieniä henkilökohtaisia esineitä kuten koruja. Aseet, työkalut ja vastaavat olivat primitiivisessä yhteisössä yhteisomistuksessa, ja niitä käytettiin vain yhteisön tarpeen mukaan. Juuri minkäänlaista materiaalin ylijäämää ei primitiivisessä yhteisössä päässyt syntymään. Valtiota ei ollut. Primitiivisessä kommunismissa yhteisö teki kaiken oman hengissä säilymisensä eteen, mutta suhtautui vihamielisesti muihin yhteisöihin, koska yleensä katsoi niiden kaventavan omia elinmahdollisuuksiaan.

Neoliittisen vallankumouksen voidaan katsoa olleen primitiivisen kommunismin loppu. Maanviljelyksen ja pysyvän asutuksen sekä parantuneiden elinolojen myötä alkoi väestö kasvaa räjähdysmäisesti ja tuotannossa alkoi syntyä ylijäämää. Syntynyttä suurta yhteiskuntaa ei voitu enää johtaa ilman ristiriitojen syntyä samaan tapaan kuin pieniä heimoja. Tämä johti vääjäämättä yksityisomistuksen lisääntymiseen. Suuremman yhteiskunnan synty ja ylläpito johtivat myös siihen, etteivät kaikki ihmiset voineet jatkaa hyödykkeiden tuottamista samaan tapaan kuin olivat primitiivisessä yhteisössä tehneet. Tämä taas johti ihmisryhmien erikoistumiseen sekä yhteiskuntaluokkien ja korkeakulttuurin syntyyn.

Niitä ryhmittymiä, jotka nykypäivänä tavoittelevat täysin samanlaisten esihistoriallisten primitiivikommunististen olojen palauttamista, kutsutaan anarkoprimitivisteiksi.

Katso myös

• Lahjatalous
• Anarkokommunismi