Pirkkala

Pirkkala Birkala
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°27′55″N, 23°38′35″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Kuntanumero	604
Hallinnollinen keskus	Naistenmatka
Perustettu	1922 (1237)
Kokonaispinta-ala	103,97 km² 302:nneksi suurin 2022
– maa	81,42 km²
– sisävesi	22,55 km²
Väkiluku	20 996 48:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	257,9 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	19,9 %
– 15–64-v.	61,8 %
– yli 64-v.	18,3 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	95,0 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	4,6 %
Kunnallisvero	7,90 % 257:nneksi suurin 2024
Pormestari	Marko Jarva
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • Kok.  • SDP  • PS  • Vihr.  • Kesk.  • KD  • Vas.	15 10 6 5 4 2 1
pirkkala.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Pirkkala (1922–1938 Etelä-Pirkkala, ruots. Birkala) on noin 21 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Vaikka Pirkkala ei virallisesti ole kaupunki, se on tilastollisesti kaupunkimainen kunta, koska sen taajama-aste on yli 90 %. Pirkkala on ollut 2000-luvun alussa Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta. Pirkkalassa sijaitsevat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennoston päätukikohta. Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat. Pirkkala on Suomen tiheimmin asuttu kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä.

Nimi

Nimi Pirkkala (ruots. Birkala) mainitaan ensimmäisen kerran Turussa 9. toukokuuta 1374 päivätyssä asiakirjassa, johon on kirjattu Ulvilan, Kokemäen ja Pirkkalan asukkaiden todistukset Peräpohjolan hiippakuntarajoja koskeneessa asiassa.

Nimen Pirkkala on arveltu liittyneen Ruotsissa sijainneeseen viikinkiaikaiseen kauppapaikkaan Birkaan, mutta tätä teoriaa pidetään epätodennäköisenä, koska Birka menetti merkityksensä jo 1000-luvulla. Vaihtoehtona pidetään nimen juontumista ensimmäisellä vuosituhannella käytössä olleesta vanhasta saksalaisesta henkilönimestä Biricke, joka on viitannut karhuun. Keskiajan historiaa laajasti tutkinut Seppo Suvanto pitää tätä teoriaa epätodennäköisenä, koska paikalliset asutus- ja henkilönimet eivät tue tätä käsitystä.

Pirkkalan ensimmäisen kirkon rakensivat 1200-luvun alussa ulkomaalaiset kauppiaat Pyhäjärven itärantaan. Tähän vesiteiden risteykseen, jonne oli syntynyt haja-asutusta jo viikinkiaikana, muodostui huomattava kauppapaikka. Niin huomattava, että sille annettiin erillinen oikeusturva eli ”birk”. Pirkkala tutkija Olavi Horsman-Aho pitää todennäköisenä että Pirkkala nimi perustuu Pirkkala pitäjän birk-oikeuksiin.

Historia

Suur-Pirkkala

‪Entisen Suur-Pirkkalan vanhimmat kivikautisen asuinpaikat ja esinnelöydöt ajoittuvat esikeraamiselle kaudelle, noin 8000–6000 vuoden taakse.‬ Pirkkalan merkittävin rautakautinen asuinpaikka on vanhan Pirkkalan kylän seutu. Kiinteää maanviljelykseen perustuvaa asutusta on ollut viimeistään 300–400-luvuilta. Pirkkalan kirkkopitäjä on perustettu tiettävästi vuosien 1209–1237 välisenä aikana, mutta ensimmäiset kirjalliset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Ensin 1200-luvulta lähtien, kirkon ja kauppapaikan ansiosta, asutus keskittyi voimakkaasti nykyisen Pirkkalan kunnan aueelle. Sitä mukaa kun kirkollista järjestelmää levitettiin emäkirkolta ympäristöön, alkoi muodostua itsenäisiä seurakuntia ja pitäjiä, jolloin Pirkkala pieneni. Vuoteen 1346 mennessä siitä oli eronnut Vesilahden pitäjä. Vuonna 1366 erosi Kangasalan suurpitäjä, 1576 Ruovesi, 1666 Messukylä ja 1895 Ylöjärvi.

Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja Gustaf von Numersin vuonna 1951 piirtämän kunnan vaakunan (Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen) turkiseläinkuvio viittaa tähän kaupankäyntiin. Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.

Etelä- ja Pohjois-Pirkkala

Vuonna 1921 ryhdyttiin kunnan jakotoimiin. Etelä-Pirkkalan perustava kokous pidettiin 16. maaliskuuta Pappilassa Partolan kartanon omistajan Hannes Palmrothin kutsusta. Herastuomari K.E. Ollilla, Hannes Palmroth ja Hannes Pere ostivat vuonna 1921 Suupan tilan, jossa pidettiin Etelä-Pirkkalan ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous. Kunnanvaltuuston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hannes Palmroth. Etelä-Pirkkala osti Suupan talon uuden kunnan kunnantaloksi vuonna 1922. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksi.

Pirkkala

Kun Etelä-Pirkkalan nimi haluttiin muuttaa vuonna 1937 pelkäksi Pirkkalaksi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pentti Palmroth kävi keskustelemassa asiasta presidentti Kyösti Kallion kanssa. Yhtenä perusteluna nimen vaihdolla oli että Etelä-Pirkkalan puolelta oli löytynyt Suur-Pirkkalan keskiaikaisen kirkon perustuksia. Asiassa onnistuttiin ja nimi muuttui vuoden 1938 alussa. Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.

Pirkkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.

Pirkkalan sijainti oli liikenteellisesti melko syrjäinen 1970-luvulle saakka, kunnes vuonna 1973 valmistui uusi tieyhteys Pirkkalan ja Nokian välille Pyhäjärven yli. Kymmenkunta vuotta myöhemmin yhdystietä jatkettiin moottoriliikennetienä Tampereen Lakalaivaan saakka. Ennen pitkää liikennekuormitus kasvoi siinä määrin, että tie ruuhkautui yhä pahemmin ja varsinkin Pirkkalan ja Nokian väli muodostui yhdeksi Etelä-Suomen tieverkon pahimmista pullonkauloista, jonka vuoksi tieyhteyttä kehitettiin edelleen osana Tampereen kehätietä.

Alueellinen jako

Pirkkalan kylät: 1-Partola, 2-Nuoliala, 3-Haikka, 4-Naistenmatka, 5-Sankila, 6-Kataisto, 7-Tanila, 8-Sionkylä, 9-Pappila, 10-Pirkkalankylä, 11-Toppari, 12-Ania, 13-Sorkkala. Vaaleankeltaiset kunnan ulkopuolisten kylien alueita.

Pirkkala jakaantuu kolmeen alueeseen: kuntakeskukseen kunnan pohjoisosassa, Nuolialan alueeseen Tampereen rajalla ja haja-asutusalueeseen.

Kuntakeskuksen alueita ovat Turri, Niemenmaa, Rantaniitty, Haikka, Kyösti, Lepomoisio, Naistenmatka, Kurikka, Huovi, Vähäjärvi ja Takamaa. Alueet ovat enimmäkseen asutuskeskittymiä. Naistenmatkalla sijaitsee kuntakeskus Suuppa ja sen yritykset, tori, pääkirjasto, ala- ja yläasteesta sekä lukiosta koostuva koulukeskus, terveyskeskus, Pirkkalan uusi kirkko, liikuntatalo ja keskusurheilukenttä. Vähäjärven ja Kurikan alueella on valaistu kuntoilureitti.

Pirkkalan kunnan Vähäjärven alue panoraamakuvana.

Nuolialan alueeseen kuuluvat Nikkilänniemi, Loukonlahti, Pere, Killo, Pakkalankulma, Partolan kauppa-alue ja Toivio. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Toiviossa ja Loukonlahdessa sijaitsevat Toivion ja Nuolialan alakoulut.

Haja-asutusalueen Ania on Pirkkalan laajin alue kunnan lounaisosassa. Sen itäpuolella on lentokentän alue, jolla sijaitsee lentokenttä ja Satakunnan lennosto. Alueen muita alueita ovat Huovin teollisuusalue (Turkkirata), Ahvenisto, Vähä-Vaitti, Pirkkalankylä, Sankila, Hyrsinki, Koivisto ja Sääksjärvi. Pirkkalankylässä sijaitsee vanha kirkko, Sankilassa Kirkonkylän ala-aste ja Hyrsingissä Hyrsingin alakoulu.

Kunnanosat

1. Turri 2. Niemenmaa 3. Rantaniitty 4. Haikka 5. Kyösti 6. Lepomoisio 7. Naistenmatka 8. Kurikka 9. Huovi 10. Vähäjärvi

11. Takamaa 12. Nikkilänniemi 13. Loukonlahti 14. Pere 15. Killo 16. Pakkalankulma 17. Partola 18. Toivio 19. Huovin teollisuusalue 20. Ahvenisto

21. Vähä-Vaitti 22. Pirkkalankylä 23. Sankila 24. Hyrsinki 26. Lentokenttä 27. Koivisto 28. Sääksjärvi 29. Linnakorpi 30. Linnakallio

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pirkkalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Pirkkalan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pirkkalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Väestö

Pirkkala on yksikielinen suomenkielinen kunta, ruotsinkielisiä on 0,4 prosenttia väestöstä. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvun alussa parin prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2007 kasvua oli 379 henkilöä eli 3,4 prosenttia. Vuodesta 1951 väkiluku on lähes nelinkertaistunut. Kunnan ikärakenne on nuori (2007: 0-14 v - 22,0 %; 15-64 v - 66,3 %; yli 65 v - 11,6 %). Vuoden 2004 väestöennusteen mukaan Pirkkalassa on asukkaita 17 241 vuonna 2010 ja 20 265 vuonna 2020. Pirkkalan vuoden 2004 työttömyysaste on 9,5 % ja työpaikkaomavaraisuus vähäinen: yli puolet eli 56,6 prosenttia asukkaista käy töissä toisella paikkakunnalla. Maa- ja metsätalouden työpaikkoja on 0,6 %, jalostuksen 30,6 % ja palveluiden 67,0 %. Väestö on hyvin koulutettua.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2020 tilanteen mukainen.

Pirkkalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			9 634
1985			10 723
1990			11 409
1995			11 723
2000			12 736
2005			14 875
2010			17 237
2015			18 913
2020			19 803
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2020 lopussa Pirkkalassa oli 19 803 asukasta, joista 19 212 asui taajamassa, 437 haja-asutusalueilla ja 154:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pirkkalan taajama-aste on 97,8 %. Pirkkalan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan. Pirkkalan keskuspaikka Naistenmatka ja muut kunnanosat eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Pirkkalan lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2020 lopussa 19 803 asukasta. Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 349 523 asukasta ja sen pinta-ala on 290,30 neliökilometriä.

Kunnallishallinto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat										äänestys- aktiivisuus
	Kok.	SDP	Kesk.	Vihr.	SKDL Vas.	SMP PS	SKL KD	PPPa	LKP,LIB	Muut
1976	10	12	2		6	0	1		4		83,8 %
1980	12	13	1		6	0	2		1		83,2 %
1984	14	11	2	2	5	1	0				78,2 %
1988	14	11	2	2	5	1	0	0	0		73,2 %
1992	9	11	2	2	5	0	2	4	0		76,1 %
1996	12	10	2	4	4			3			65,0 %
2000	10	9	3	6	4		1	2		0b, c	61,1 %
2004	11	10	3	6	3		1	1	0		65,3 %
2008	16	10	3	7	3	1	2	1			69,0 %
2012	15	11	3	6	3	4	1				65,3 %
a Paremman Pirkkalan Puolesta -yhteislista b Vapaan Suomen liitto, 0 paikkaa c Valitsijayhdistys Ingman Hannu, 0 paikkaa
Lähteet: Tilastokeskus Oikeusministeriö Pirkkalainen 9.7.2008

Kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa kaudella 2009–2011. Paikkaluku nousi 35:stä 43:een vuoden 2008 vaaleissa. Valtuutetuista 25 on miehiä ja 18 naisia.

Pormestari

Vuoden 2008 kunnallisvaalissa valitut 43 valtuutettua valitsivat Pirkkalan kuntaan ensimmäisen ja Suomeen toisen pormestarin. Väistyvän kunnanjohtaja Risto Koiviston tilalle tuli pormestariksi kokoomuksen Antero Saksala. Saksala oli myös ensimmäinen pormestari, joka menetti valtuuston luottamuksen ja erotettiin; näin kävi maaliskuussa 2010.Helena Rissanen oli Pirkkalan toinen pormestari (2010-2017). Vuonna 2017 valittiin Pirkkalan kolmanneksi pormestariksi kokoomuksen Marko Jarva.

Nähtävyydet

Pirkkalassa on ollut kivi- ja rautakautista asutusta, ja alueella on tehty runsaasti muinaislöytöjä.

Punatiilisen vanhan kirkon on suunnitellut vuonna 1921 Ilmari Launis, ja se on tiettävästi rakennettu vanhan Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle. Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema valkoinen uusi kirkko vuodelta 1994 sijaitsee nykyisen keskustan tuntumassa. Ulkoasultaan moderni kirkko valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.

Vuosien 2001 ja 2003 kansainvälisten valurautasymposiumien taideteoksista on lähelle kuntakeskusta muodostettu Veistospuisto. Se koostuu nykytaiteen veistoksista, jotka on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Valurautasymposien idea on pirkkalalaisen taiteilijan, Virosta Suomeen muuttaneen Villu Jaanisoon. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin muitakin materiaaleja. Nähtävyyksistä kenties näkyvimmällä paikalla on keskustan Suupantorin laidalla sijaitseva Jaanisoon Peruspirkkalalainen-patsas eli mallinsa mukaan Valte-patsas.

Liike-elämä

Pirkkalan yrityskeskittymät sijaitsevat Huovin ja Turkkiradan teollisuusalueella, kuntakeskuksessa, lentokentän ympäristössä ja Partolassa Tampereen rajalla. Erityisesti Partolasta on 2000-luvulla kehittynyt kauppakeskittymä, jossa on muun muassa K-Citymarket, Bauhaus sekä kauppakeskus Veska.^lähde?

Pirkkalalaisia yrityksiä ovat muun muassa Hämeen Laaturemontti Oy, Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd, Johnson Metall Oy Ab ja GaV Group Oy.^lähde?

Pirkkalassa sijaitsee myös Suomen toiseksi suurin Postin terminaali.^lähde?

Kulttuuri

Murre

Pirkkalan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.

Ruokakulttuuri

Pirkkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sisälmyssyltty ja höystösoosi.

Urheilu ja liikunta

Pirkkalassa on toistakymmentä palloilukenttää, joista monelle jäädytetään kaukalo talvisin. Kentistä kolme on nurmikenttiä, lisäksi keskuskentällä on kesällä 2016 valmistunut tekonurmi. Keskuskentän vieressä on kolme tenniskenttää ja liikuntatalo, ja puolen kilometrin päässä jäähalli Keva-areena. Kunta järjestää lapsille liikuntaohjausta kesäisin. Vähäjärven ympäristössä lähellä keskustaa on valaistu kuntoilureitti. Myös uimahallia, uutta yleisurheilukenttää sekä uusia ulkoilureittejä on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2008–2015 aikana.

Pirkkalassa toimivat urheiluseurat:

• Dalton´s Darts (darts)
• Pirkkalan Hiihtäjät (hiihto, suunnistus, salibandy)
• Pirkkalan Jalkapalloklubi (PJK), Kolmonen
• Shinrai ry, judo
• Pirkkalan Judokerho ry
• Pirkkalan Pirkat (yleisseura, Salibandyn I-divisioona)
• Pirkkalan Pingviinit (jääkiekon Suomi-Sarja, Nuoren Suomen sinettiseura)
• Pirkkalan Viri (yleisseura, jumppa, koripallo, lentopallo, jalkapallo)
• Pirkkalan Kisakunto, (street hockey)
• Pirkkala Spartans, Amerikkalainen jalkapallo
• Tampereen Ilves, jalkapallo ja jääkiekko
• Tampereen Tappara, jääkiekko

Palvelut

Koulutus

Pirkkalassa on kuusi alakoulua (Naistenmatkan, Nuolialan, Kirkonkylän, Toivion, Kurikankulman ja Hyrsingin alakoulut), yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Nuolialan koulua ollaan laajentamassa luokat 0-9 käsittäväksi yhtenäiskouluksi. Naistenmatkan koulu on yksi Suomen suurimmista ala-asteista lähes 700 oppilaallaan. Esiopetusta Pirkkalassa on järjestetty vuodesta 1971, jolloin alkoi esikoulukokeilu.

Liikenne

Tampere-Pirkkalan lentoasema

Pirkkalan läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan. Valtatie parannettiin vuosina 2006–2008 moottoritieksi osana Tampereen läntistä kehätietä. Alkuperäinen, vuonna 1973 valmistunut tieyhteys Pyhäjärven yli on nykyisin Pirkkalan ja Nokian välisen paikallisliikenteen käytössä.

Pirkkalan itärajaa sivuaa Helsingin ja Tampereen välinen rautatie. Alustavissa suunnitelmissa on uuden, Tampereen ohittavan oikoradan rakentaminen Lempäälän Kuljusta Pirkkalan alueen kautta Ylöjärvelle, jolloin se kulkisi Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheltä. Lentoasemalta Lempäälän Sääksjärvelle suunniteltua tieosaa kutsutaan Tampereen toiseksi kehätieksi.

Pirkkalan kunnan alueella joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa Tampereen seudun joukkoliikenne. Naistenmatkantietä pitkin kulkee tiheällä vuorovälillä runkolinja 1 reitillä Pirkkala – Vatiala. Lisäksi Pereelle, Toivioon ja Kurikkaan on omat yhteytensä, ja poikittaisliikennettä on Nokian ja Hervannan suuntaan. Aiemmin ennen heinäkuun 2014 joukkoliikenneuudistusta kunnan reitistöstä vastasi Väinö Paunu, joka myös operoi reitit. Kunnan alueella on myös kaksi palveluliikennelinjaa.

Tampereen seudullisista pyöräilyn laatukäytävistä reitit 7 (Tampereelle), 12 (Lempäälään), 13 (Nokialle) ja 14 (Ylöjärvelle) lähtevät Pirkkalan keskustasta. Osa reittejä 7 ja 12 oleva Naistenmatkantien eteläpuolella kulkeva väylä Suupantien ja Tampereen rajan välillä peruskorjattiin osana seudullista laatukäytävien kehittämisprojektia kesällä 2015.

Tiedonvälitys

Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen. Kuntaan jaetaan myös Tamperelainen, Tori ja Pirkanmaan Sanomat. Seudullinen valtalehti on Aamulehti. Valtakunnallisten radioasemien lisäksi kunnassa kuuluvat myös Radio Moreeni ja Radio City Tampere.

Ystävyyskunnat

Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa. Ystävyyskuntatoiminta näkyy muun muassa vierailuina puolin ja toisin.

Tulevaisuus

Pirkkala on voimakkaasti kasvava kunta, ja asukasluku on kasvanut tuhansilla muutamassa vuodessa. Kurikan asuinalueen rakentamisen jälkeen asutuksen sijoittamisessa on keskitytty täydennysrakentamiseen erityisesti Nuolialassa, Killossa ja kuntakeskuksessa, joihin on noussut korkeita kerrostaloja sekä muuta tiheää asutusta. Myös Pereeseen on toteutettu täydennysrakentamista, mukaan lukien uusi Pikku-Venetsian asuinalue Pyhäjärven rannalle. Pikku-Venetsia tulee myös laajentumaan tulevaisuudessa länteen. Sinne on suunnitteilla myös uusi ala-aste.

Tampereelle suunniteltua raitiotiejärjestelmää on ehdotettu laajennettavaksi Pirkkalaan muun muassa raitiotiehankkeen yleissuunnitelmassa.

CLX-Pirkkala on projekti, jonka tavoitteena on luoda Pirkkalaan neljä seudullisesti merkittävää yritysaluetta: Partola, Linnakallio, Lentokenttä ja Lentokentän risteys. Näistä aktiivisimmin on kehittynyt Linnakallion alue, jonne muun muassa Posti ja Also ovat rakentaneet uudet terminaalinsa. Myös Partolaa on täydennysrakennettu.

Tunnettuja pirkkalalaisia

Luettelon henkilöt ovat syntyneet Pirkkalassa tai asuvat (tai ovat asuneet) siellä.

• Lauri Ala-Myllymäki (s. 1997), jalkapalloilija
• Tuija Brax (s. 1965), kansanedustaja (Vihreä liitto)
• Pehr Adrian Gadd (1727–1797), luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti
• Topias Haapanen (s. 1998), jääkiekkoilija
• Toivo Hakamäki (1917–1998), maanviljelijä, osuustoiminnallinen ja kunnallisvaikuttaja, maanviljelysneuvos
• Anneli Ilmonen (1940–2024), museonjohtaja, museoneuvos
• Arto Järvinen (s. 1979), Teräsbetonin kitaristi ja taustalaulaja
• Jan-Mikael Järvinen (s. 1988), jääkiekkoilija
• Mikko Kuoppa (s. 1944), kansanedustaja (Vasemmistoliitto)
• Jarno Laitinen (s. 1988), jääkiekkoilija
• Markus Lehtipuu (s. 1962), tietokirjailija ja kustantaja
• Joonas Lehtivuori (s. 1988), jääkiekkoilija
• Margit Lindeman (s. 1948), näyttelijä
• Sanna Marin (s. 1985), Suomen pääministeri (SDP)
• Reijo Mikkolainen (s. 1964), jääkiekkoilija
• Mika Mäki (s. 1988), kilpa-autoilija
• Pertti Nättilä (1934–2021), Ylen toimittaja, Ransu-koiran ääni
• Katja Orenius (s. 1979), jääkiekkoilija
• Pentti Palmroth (1901-1968), kenkätehtailija
• Pertti Palmroth (1931–2020), kenkäsuunnittelija
• Pasi Petriläinen (s. 1978), jääkiekkoilija
• Riikka Purra (s. 1977), kansanedustaja (Perussuomalaiset)
• Lauri Pyykönen (s. 1978), hiihtäjä
• Jukka Tammi (s. 1962), jääkiekkoilija
• Niilo Tammilehto (1908–1991), teknikko ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Niko Ranta-aho (1987), huumerikollinen ja yrittäjä
• Artturi Tienari (1907–1998), kansanedustaja (Suomen Kansanpuolue), sosiaalineuvos
• Allu Tuppurainen (s. 1951), näyttelijä
• Jouko Turkka (1942–2016), teatteriohjaaja, kirjailija.

Katso myös

• Luettelo Pirkkalan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Pirkkalan kunnan sivut.
• Pirkkalan historiaa ja kotiseututietoa (Arkistoitu – Internet Archive) -sivusto.
• Tampereen kauppakamarilehti 1/2005.
• Pirkkalainen 11.1.2006.
• Tilastokeskus.

Kirjallisuutta

• Juhani Saarenheimo: Vanhan Pirkkalan historia. Vanhan Pirkkalan historiatoimikunta, 1974. ISBN 951-99036-1-5.
• Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen: Nokian ja Pirkkalan historia 1865–1993. Nokian kaupunki ja Pirkkalan kunta, 1994. ISBN 951-95972-1-2.

Aiheesta muualla

• Pirkkalan kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Pirkkalan avainluvut
• Ilmapanoraamakuva Pirkkalan keskustasta – Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
• CLX-Pirkkala (Arkistoitu – Internet Archive)