Pirkkala (Harjavalta)

Vuonna 1957 valmistunut Pirkkalan koulu.

Pirkkala on Harjavallan kaupunginosa, joka sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella parin kilometrin päässä keskustasta. Sen rakennuskanta muodostuu pientaloista ja alueella on myös jonkin verran maataloutta. Pirkkalan koulu on toinen Harjavallassa toimivista peruskoulun alakouluista.

Historia

Alun perin Kokemäen pitäjään kuulunut Pirkkalan kylä on yksi nykyisen Harjavallan alueen vanhimpia kyliä, joka asutettiin jo viimeistään keskiajalla. Naapurikyliensä Niuttulan, Pirilän ja Suomenkylän tavoin Pirkkala oli Turun arkkipiispan lampuotikylä ja se kuului myös niin sanotun suomalaisen oikeuden piiriin. Jotkut tutkijat ovat liittäneet Pirkkalan asutuksen synnyn jo varhaiskeskiajan saksalaiskauppaa edeltäneeseen skandinaaviseen vaiheeseen 800–1100-luvuille ja olettaneet kylän nimen juontuneen yläsatakuntalaisen Pirkkalan pitäjän tapaan Ruotsin Birkasta saapuneista kauppiaista. Suomalaisen oikeuden ja nimen perusteella kylän on yleisesti ajateltu syntyneen jo vähintään 1100–1200-luvuilla, mutta mahdollisesti Pirkkala on perustettu lampuotikyläksi yhdellä kertaa vasta 1520-luvulla. Alueella on lukuisia ”killa”-alkuisia paikanimiä, joiden on arveltu viitaneen Pirkkalassa keskiajalla toimineeseen kauppiaiden kiltaan. Kokemäenjoen varrella on sijainnut lukuisia saksalaiskauppiaiden kiltatupia, mutta Pirkkalassa toiminutta kiltaa ei kuitenkaan pidetä enää kovin todennäköisenä, vaan sen katsotaan olevan perua 1900-luvun alkupuolen historiantutkijoiden, kuten Jalmari Jaakkolan, ja myöhemmin Mauno Jokipiin virheellisistä tulkinnoista.

Keskiajan lopulla Pirkkalassa oli 8–9 taloa ja se oli taloluvultaan Kokemäen pitäjän viidenneksi suurin kylä. Pirkkalan kylätontti sijaitsi alun perin läheiseltä Kotosuolta virtaavan Myllyojan ja Kokemäenjoen väliin jääneellä niemekkeellä nykyisen Pirkkalankolven alueella, josta se vuosisatojen kuluessa laajeni kaakon suuntaan. Vuodesta 1575 lähtien Pirkkala oli Suomen käskynhaltijan Gustaf Fincken lesken Märta Stensdotter Illen omistuksessa, jolta se 1585 siirtyi hänen poikansa Gödik Fincken haltuun. Fincken kuoleman jälkeen Pirkkalan talojen asema on epäselvä, mutta vuosina 1651–1682 ne olivat osa Porin kreivikuntaa yhdessä 350 muun Kokemäen, Ulvilan ja Huittisten talon kanssa. Porin kreivikunnan lakkauttamisen jälkeen Pirkkalan talot olivat ensin Ruotsin amiraliteetin ja myöhemmin Porin jalkaväkirykmentin virkataloina.

1550-luvulla Pirkkalan talonpojilla oli osuus yhdestä Lammaistenkoskessa sijainneesta tokeesta. 1580-luvulta lähtien talonpojat asettivat jokeen myös omia kalastuslaitteitaan, jotka määrättiin revittäviksi, mutta 1600-luvun alkuvuosikymmeninä ne kuitenkin vakiintuivat osaksi kalastusoikeutta. Myöhemmin 1650-luvulta lähtien Pirkkalassa asusti päätoimisia kalastajia. 15. toukokuuta 1655 Pirkkalassa raivosi suuri tulipalo, joka tuhosi seitsemän kylätontilla sijainnutta taloa. Vuodesta 1783 lähtien Pirkkalassa tehtiin isojako, osana Haistilan–Forsbyn jakokuntaa, joka ulottui Kokemäenjoen pohjoisrannalla Lammaistenkoskelta Kokemäelle saakka. Toimitus merkitsi samalla keskiaikaisen kylätontin hajoamista. Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan voimaantulon jälkeen suurin osa Pirkkalan talonpojista osti sukuoikeuden tilaansa. Myöhemmin kylässä suoritettiin vielä uusjakoa edeltäviä maanomistusjärjestelyjä 1860-luvun aikana.

1800-luvun lopulla Harjavallan väkiluku kasvoi niin, että kunnan toinen kansakoulu päätettiin perustaa joen pohjoispuolelle. Se aloitti toimintansa vuonna 1894 Pirkkalassa sijainneessa Hakunin talossa, jonka toinen puoli oli vaivaistalon käytössä. Uusi kunnalliskoti valmistui Pirkkalaan jo muutaman vuoden kuluttua, jonka jälkeen rakennus jäi kokonaan kansakoulun käyttöön, kunnes oma ajanmukainen koulurakennus valmistui vihdoin vuonna 1926. Jatkosodan jälkeen Harjavaltaan asutettiin karjalaista siirtoväkeä ja lisää asukkaita toi myös kuntaan sijoitettu Outokummun kuparitehdas. Kun läheinen Hakuninmäen asuinalue rakennettiin 1940-luvun lopulta lähtien, kävivät koulun tilat ahtaaksi ja nykyinen koulurakennus valmistui vuonna 1957. Jussi Lappi-Seppälän ja Iikka Martaksen suunnittelema koulu rakennettiin Hakuninmäen asuinalueen tuntumaan sivuun silloisesta Pirkkalan kylän keskuspaikasta Kokemäenjoen varrella. Vanha koulurakennus on myöhemmin toiminut muun muassa nuorisotalona ja entinen kunnalliskoti puolestaan on nykyään Harjavallan kaupungin työkeskuksen käytössä.

1980-luvulla Pirkkalassa toimi lyhyen aikaa oma postitoimipaikka nimellä Killanmaa ja postinumerolla 29220. Pirkkalassa toiminut vähittäiskauppa suljettiin keväällä 2011.