Pitkävesi (Kuhmoinen)
| Pitkävesi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kuhmoinen, Orivesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
| Laskujoki | Haanjoki [1] |
| Järvinumero | 35.761.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 106 m [1] |
| Rantaviiva | 49,7999 km [2] |
| Pinta-ala | 6,44676 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0375973 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,83 m [2] |
| Suurin syvyys | 25,38 m [2] |
| Saaria | 41 [2] |
 Pitkävesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pitkävesi[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa ja Orivedellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 645 hehtaaria eli 6,4 neliökilometriä ja se on 10,6 kilometriä pitkä ja 2,2 kilometriä leveä. Järvellä on kaksi järviallasta, joita yhdistävää toisiinsa Salmeniemen edessä kulkeva matala Vaajasalmi. Eteläistä osaa kutsutaan Otteleksi ja pohjoista osaa Pitkävedeksi, joka on antanut nimensä myös koko järvialtaalle. Myös läntisen Kuusjärven ja eteläinen Pajujärven vedenpinnat ovat samalla korkeudella. Pitkäveden järvenosassa erottuu selvästi 6,5 kilometriä pitkä lahtimainen osa, joka on leveimmillään vain 500 metriä. Lahti on muodostunut kallioperän murrokseen, minka vuoksi myösjotkin rannat putoavat jyrkästi veteen. Muuten järven ympäristö on alavaa maastoa, jossa Ottelen etelärannassa kohoava Peltovuori on ainoa poikkeus. Se kohoaa 70 metrin korkeuteen.[2][1][3]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 37,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0376 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 5,8 metriä ja suurin syvyys on 25,4 metriä. Pitkässä lahdessa on syvännejakso, joka ulottuu Syvälahdesta lahden suuhun asti. Järven syvin kohta sijaitsee Ojastenkulman kohdalla. Pitkäveden järvenselällä Honkasaaren eteläpuolella on laaja syvänne, joka on yhtä syvä. Ottelessa on sen sijaan matalaa. Sen syvin kohta yltää 9 metrin syvyyteen.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 41 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 28 hehtaaria, mikä on noin 4,1 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Suurimmat viisi saarta ovat Salinsaari, Aittosaari, Haapasaari, Mäntysaari ja Taavansaari, ja ne sijaitsevat kaikki Pitkäveden järvenselällä. Salinsaari on niistä suurin. Se on 460 metriä pitkä, 330 metriä leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna 8,8 hehtaaria. Näistä pienimmän saaren Taavansaaren pinta-ala on noin 1,4 hehtaaria. Muita järvenselän saaria ovat Lammassaari, Lystäyssaari, Honkasaari, Kurjenluodot ja Istunnaissaari. Pitkän lahden pohjukassa ovat Juurakkosaaret ja Ottelessa vielä nimettynä Tervasaari. Yhteenvetona voidaan luetella, että viisi saarta ovat yli hehtaarin suuruisia, 28 yli aarin ja loput kahdeksan ovat alle aarin kokoisia.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 49,8 kilometriä, mutta osa siitä kuuluu saarille. Sen rannat ovat pääosin metsämaata, mutta peltomaata löytyy Pitkänvedenkulmalla, Päijälässä ja Ottelessa. Asutus on haja-asutusta, joka on tiheintä edellä mainituissa kylissä. Rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Niille tulee tiet koillisrantaa seuraavalta yhdystieltä 3282, yhdystieltä 16975 ja Ottelesta Liehunrantaan haarautuvalta kylätieltä, Mattilankylältä Löytäneelle kulkevalta tieltä ja Pitkänvedenkulmalle tulevalta tieltä. Oriveden ja Kuhmoisten kuntaraja ylittää järven kahdesti niin, että pääosa Ottelesta ja pitkän lahden pohjukka kuuluvat Oriveteen ja muu osa järvestä Kuhmoisiin.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Pääskylänjoen suualueeseen (35.761) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 106,0 metriä mpy.[2][1]
Pitkävesi kokoaa valuma-alueelta vesireittien vesiä itseensä. Siihen laskee etelästä Pajulanjärven valuma-alueen (35.762) vedet Pajulanjärven Kivisalmessa Otteleen. Huomattavan enemmän vettä saapuu Pukarajärven alueelta (35.764), kun Pukarajärvi laskee Harjujärven ja Luodoksenjärven kautta Mäntysaaren suojiin järvenselälle. Pitkäveden omalta lähialueella sijaitsee pieniä järviä, jotka laskevat suoraan siihen. Näitä ovat esimerkiksi Otteleeseen laskeva Kuusijärvi (28 ha), järvenselkään laskevat Ylä-Ottele (5 ha), Ala-Tarhu (2 ha) ja Ylä-Tarhu (1 ha), Leppästenjärvi (3 ha) sekä pitkän lahden lounaisrantaan laskevat Haukijärvi (2 ha), Kalatonjärvi (3 ha) ja Pikku-Kalaton (1 ha), Iso-Kaksinainen (3 ha) ja Kaksinainen (1 ha) ja vielä Pirttijärvi, ja sen koillisrantaan laskevat Ruupuujärvi (3 ha) ja Ruuhijärvi (2 ha). Ala-Tarhun kautta laskee Passunoja, joka tuo vettä kaukaa viiden kilometrin takaa, missä sijaitsee suurempi Kangasjärvi (72 ha),
Järven laskujoki on Haanjoki, joka virtaa Vinkiänjärven (16 ha) läpi Luukkaanjokeen, joka vaihtaa nimeään Myllykulman koskessa Pääsylänjokeen. Tämän nimisenä se laskee Koljonselän Huhkaimenselkään.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa on järvi kuvattu selkeästi. Siinä sen karttanimi on vielä ”Ottelenjärvi”. Järven rantaviiva on kuitenkin piirretty nykykarttoihin nähden poikkeavasti. Kuusijärvi on siinä osa nykyistä Ottelea ja Ylä-Ottele on järvenselän lahdenpohjukkaa. Vaikuttaa siltä, että Pitkävedellä on suoritettu järvenlasku kartan julkaisemisen jälkeen. Siitä ei kuitenkaan ole dokumentteja tätä kirjoitettaessa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Pitkävesi, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ a b Pitkävesi, Kuhmoinen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017) suomi
