Osmanien valtakunnan historian aikajana

Osmanien valtakunnan historian aikajana

1200–1300-luku

Vuosi	Päivämäärä	Tapahtuma
n. 1298		Osmanivaltakunnan perustajan Osman I:n valtakausi alkoi.
1302	2. heinäkuuta	Bafeuksen taistelu. Osmanien ja Bysantin valtakunnat sotivat ensimmäistä kertaa toisiaan vastaan.
1320		Osman I:n poika Orhan I otti vallan käytännössä itselleen.
1326		Orhan I valtasi Bursan, josta tuli taistelun jälkeen osmanien uusi pääkaupunki. Orhan I:stä tuli samana vuonna uusi sulttaani.
1354		Osmanit valtasivat Gallipolin.
1362		Osmanit valtasivat Adrianopolin (nyk. Edirne). Janitsaareja aletaan kouluttaa.
1362		Orhan I kuoli ja hänen poikansa Murad I kruunattiin sulttaaniksi.
1365		Adrianopoliksesta tehtiin Osmanien valtakunnan pääkaupunki.
1389	15. kesäkuuta	Kosovo Poljen taistelu. Osmanien voitto, jonka jälkeen suurin osa Serbiasta valloitettiin. Murad I kuoli taistelun aikana, ja hänen poikansa Bayezid I kruunattiin sulttaaniksi.
1396	25. syyskuuta	Nikopoliksen taistelu. Osmanit valloittivat Bulgarian.

1400-luku

Vuosi	Päivämäärä	Tapahtuma
1402	20. heinäkuuta	Sulttaani Bayezid I hävisi Ankaran taistelun Timur Lenkille ja joutui Timurin vangiksi. Alkoi Osmanien interregnum, 11 vuotta kestänyt hajaannuksen kausi, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta kruununperijää ja Bayezid I:n pojat taistelivat kukin vuorollaan vallasta.
1403	8. maaliskuuta	Bayezid I kuoli sotavankeudessa.
1410	15. kesäkuuta	Kosmidionin taistelu käytiin Musa Çelebin ja Süleyman Çelebin joukkojen välillä Konstantinopolin muurien edustalla.
1413	5. heinäkuuta	Osmanien interregnum päättyi. Mehmed Çelebi voitti veljensä valtataistelussa, ja hänet kruunattiin uudeksi sulttaaniksi nimellä Mehmed I.
1415		Anatoliassa piileskellyt Mustafa Çelebi nosti kapinan Mehmed I:ä vastaan. Mustafa Çelebi joutui pakenemaan hävittyään taistelun veljelleen.
1421	26. toukokuuta	Murad II nousi sulttaaniksi isänsä Mehmed I kuoltua.
1421		Mustafa Çelebi nosti uuden kapinan Bysantin tuella. Hänen liittolaisensa kuitenkin loikkasivat vastapuolelle ja Mustafa teloitettiin pakomatkallaan.
1444	elokuu	Murad II luopui vallasta 12-vuotiaan poikansa Mehmed II:n hyväksi.
1444	10. marraskuuta	Varnan taistelu. Osmanit saavuttivat ratkaisevan voiton, joka pohjusti tulevia valloituksia Itä- ja Keski-Euroopassa.
1453	29. toukokuuta	Mehmed II Valloittaja valtasi Konstantinopolin piirityksen jälkeen. Kaupungin nimi vaihdettiin Istanbuliksi. Bysantin keisari kuoli taistelussa ja roomalainen Bysantin valtakunta siirtyi kokonaisuudessaan osmanivallan alle.
1460		Mehmed II valtasi Peloponnesoksen.
1461		Mehmed II valtasi Trabzonin päättäen Trebizondin keisarikunnan.
1462		Mehmed II aloitti Topkapin palatsin (Topkapı Sarayi) rakentaminen Istanbuliin. Palatsista tuli sulttaanien koti vuosisatojen ajaksi.
1463		Osmanit valtasivat Bosnian.
1473		Otlukbelin taistelu, jossa Mehmed II voitti Uzun Hasanin turkmenialaiset.
1475		Gedik Ahmet pašša valtasi Caffan. Krimistä tulee Osmanien valtakunnan vasalli.
1478		Osmanit valtasivat Albanian
1480		Suurvisiiri Gedik Ahmed Pašša valtasi Otranton, Italian kaakkoiskärjen tukikohdaksi tuleville valtauksille. Hän joutui kuitenkin vetäytymään Mehmed II:n kuoltua seuraavana vuonna.
1481	3. toukokuuta	Mehmed II Valloittaja kuoli. Bayezid II nousi valtaistuimelle.
1482		Osmanit valloittivat Herzegovinan.
1498		Osmanit valloittivat Montenegron.

1500-luku

Vuosi	Päivämäärä	Tapahtuma
1514		Chaldiranin taistelu; Selim I voitti Safavidien Persian Ismail I:n ja Itä-Anatolia siirtyi osmanien haltuun.
1516		Marj Dabiqin taistelu; Selim I voitti Al-Ashraf Qansuh al-Ghawrin mamelukkien sultanaatin. Syyria ja Palestiina siirtyivät osmanien haltuun.
1517		Ridaniyan taistelu; Selim I voitti Tuman bey II:n mamelukit. Egypti siirtyi osmanien vallan alaisuuteen ja Selim I julistautui kalifiksi.
1519		Osmanit valtasivat Algerian.
1520		Suleiman Suuren valtakausi alkaa.
1521		Suleiman I valtasi Belgradin.
1522		Suleiman I valtasi Rhodoksen.
1526		Mohácsin taistelu. Suleiman I voitti Unkarin ja Böömin Ludvig II:n, joka kuoli taistelun aikana.
1529		Wienin piiritys päättyi tappioon. Osmanien pyrkimys edetä Keski-Eurooppaan keskeytyi.
1533		Irak siirtyi osmanien vallan alle.
1538		Prevezan taistelu. Osmanien laivasto hallitsi nyt suurinta osaa Välimerestä.
1550– n.1650)		"Naisten sultanaatti"; noin sata vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin keisarillisen haaremin naisilla ja sulttaanien sukulaisnaisilla oli poikkeuksellisen paljon valtaa poliittisessa päätöksenteossa.
1551		Osmanit valtasivat Libyan.
1541		Suleiman I valtasi Budapestin (tuolloin tunnettiin nimellä Buda), minkä jälkeen suurimman osan Unkarista.
1547		Suurin osa Unkarista kuului osmanivallan alaisuuteen. Suleiman I ja Ferdinand I Habsburg sopivat Unkarin jaosta.
1566		Suleiman Suuri kuoli Szigetvarin taistelun voittoa edeltäneenä yönä.
1569		Ensimmäinen konflikti Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä syntyi Iivana Julman hallitseman Moskovan Venäjän vallattua Astrahanin kaanikunnan alueen. Krimin kaanikunnan kanssa tehty Astrahanin sotaretki päättyi osmanien tappioon.
1569		Istanbulissa oli suuri tulipalo.
1570		Suuramiraali Piyale pašša valtasi Kyproksen.
1574		Osmanit valloittivat Tunisian.
1571		Espanjalaiset ja venetsialaiset voittivat turkkilaislaivaston Lepanton taistelussa.
1578		Osmanit valtasivat Tbilisin ja suurimman osan Georgiasta.
1590		Istanbulin rauha solmittiin Osmanien valtakunnan ja safavidien Persian välille. Georgia, Azerbaidžan ja Armenia sekä Iranin länsiosa siirtyivät osmanien haltuun.

1600-luku

Vuosi	Päivämäärä	Tapahtuma
1610		Kuyucu Murat pašša tukahdutti Celalien kapinan. Turkmeenit kärsivät raskaasti.
1612		Nasuh paššan rauha solmittiin Osmanien valtakunnan ja safavidien Persian välillä. Osmanit luopuivat joistakin vuoden 1590 Istanbulin rauhassa saavuttamistaan eduista.
1615		Seravin rauha ratifioi Nasuh paššan rauhan.
1617	22. marraskuuta	Ahmed I kuoli pilkkukuumeeseen. Mieleltään epätasapainoisen Mustafa I:n kolme kuukautta kestänyt ensimmäinen valtakausi alkoi.
1618	26. helmikuuta	Mustafa I suistettiin vallasta hovin juonittelujen seurauksena, ja tilalle nostettiin hänen veljenpoikansa Osman II.
1622	10. toukokuuta	Osman II salamurhataan Abaza-kapinaksi kutsutun janitsaarikapinan aikana, ja Mustafa I palautetaan valtaistuimelle. Käytännössä valtaa pitivät hänen äitinsä Halime Sultan ja suurvisiiri Kara Davud pašša.
1623	10. syyskuuta	Mustafa I suistettiin vallasta ja valtaistuimelle nostettiin 11-vuotias Murat IV. Vaikka aluksi varsinaisena hallitsijana toimi hänen äitinsä Kösem Sultan, Murat osoittautui aikanaan naisten sultanaatiksi kutsutun ajan voimakkaimmaksi ja itsevaltaisimmaksi hallitsijaksi.
1623		Turkin-Persian sota alkoi. Sota kesti vuoteen 1639.
1638	joulukuu	Osmanit valtasivat Turkin-Persian sodan alussa menettämänsä Bagdadin takaisin.
1639	17. toukokuuta	Zuhabin rauha päätti Turkin-Persian sodan. Irak siirtyi osmanien haltuun.
1651	2. syyskuuta	Naisten sultanaattina tunnettu ajanjakso alkoi olla ohi, kun Turhan Sultan murhautti valtakuntaa käytännössä hallinneen sulttaaninäiti Kösem Sultanin ja luopui myöhemmin kaikesta henkilökohtaisesta vallastaan suurvisiiri Köprülü Mehmed paššan hyväksi.
1683	11. syyskuuta	Wienin taistelu päättyi Osmanien tappioon.
1686		Osmanit vetäytyivät Unkarista.
1687		Mehmed IV kuoli. Hänen nuorempi veljensä Suleiman II kruunattiin sulttaaniksi.
1699		Pyhä liiga voitti suuren Turkin sodan. Osmanit luovuttivat Unkarin Itävallalle Karlowitzin rauhassa.

1700-luku

Vuosi	Päivämäärä	Tapahtuma
1715		Morea vallattiin takaisin Osmaneille.
1718		Passarowitzin rauha
1718		Tulppaaniaikakausi alkoi (vuoteen 1730).
1729		Ibrahim Muteferrika esitteli ensimmäisen painokoneen Turkissa.
1730	9. maaliskuuta	Tahmasp II:n hallitsema Persia aloitti Turkin–Persian sodan (1730–1736) osmaneja vastaan.
1730	28. syyskuuta – 25. marraskuuta	Patrona Halilin kapina. Tulppaaniaikakausi päättyi. Sulttaani Ahmed III syrjäytettiin.
1735	toukokuu	Venäjä julisti sodan Osmanien valtakunnalle. Persia rikkoi osmanien kanssa sopimansa välirauhan ja liittyi sotaan Venäjän liittolaisena.
1736	17. lokakuuta	Konstantinopolin rauha päätti Turkin–Persian sodan. Persia sai aiemmin menettämiä alueitaan takaisin.
1737	14. heinäkuuta	Venäjän voittojen innoittama Itävalta julisti sodan osmaneja vastaan.
1739	21. elokuuta	Belgradin rauha päätti Itävallan–Turkin sodan (1737–1739).
1739	3. lokakuuta	Nissan rauha päätti Venäjän–Turkin sodan (1735–1739).
1774		Kutšuk Kainardžin rauha päätti Venäjän–Turkin sodan (1768–1774).
1791	4. elokuuta	Sistovan rauha päätti viimeisen Itävallan–Turkin sodan (1788–1791).
1792	9. tammikuuta	Jassyn rauha päätti Venäjän–Turkin sodan (1787–1792) Mustallamerellä.

1800-luku

Vuosi	Päiväys	Tapahtuma
1804	14. helmikuuta	Serbien ensimmäinen kansannousu
1807	toukokuu	Janitsaarit nousivat kapinaan Kabakçı Mustafan johtamina: uudistusmielinen sulttaani Selim III syrjäytettiin.
1808	21. huhtikuuta	Alemdar Mustafa pašša tukahdutti Kabakçı Mustafan kapinan. Selim III surmattiin ja Mahmud II:sta tuli uusi sulttaani.
1813	23. huhtikuuta	Serbien toinen kansannousu
1821		Kreikan vapaussota alkoi.
1826	15. kesäkuuta	Auspiciouksen välikohtaus; vuosisatoja vanhat janitsaarijoukot lakkautettiin niiden kapinan jälkeen Mahmud II:n määräyksellä.
1830		Ranska valloitti Algerian.
1832	21. heinäkuuta	Kreikan vapaussota päättyi. Kreikasta tuli itsenäinen.
1831–1833		Egyptin-Ottomaanien sota.
1839		Tanzimat-aikakausi
1853	4.lokakuuta	Krimin sota Venäjän kanssa alkoi täydessä laajuudessa, kun Britannia, Ranska ja Sardinia liittyivät Ottomaanien puolelle.
1860	21.lokakuuta	Agah Efendin julkaisema ensimmäinen turkinkielinen sanomalehti.
1862	5. helmikuuta	Yhdistynyt Romanian autonominen valtio perustettiin
1876	23. joulukuuta	Konstantinopolin konferenssi (1876–1877) alkoi, ja se lopetti Tanzimat-uudistukset sen jälkeen, kun valtakunta julistettiin konkurssiin.
1877	24. huhtikuuta	Turkin-Venäjän sota (1877–1878)
1878	3. maaliskuuta	Venäjän ja Turkin sota (1877–1878) päättyi: San Stefanon rauhassa tunnustettiin Romanian ja Serbian itsenäisyys sekä autonomisen Bulgarian ruhtinaskunnan perustaminen Ottomaanivaltakunnan protektoraatiksi. Itävalta-Unkari miehitti Bosnian.
	4. kesäkuuta	Britannia miehitti Kyproksen.
1881		Tunisiasta tuli Ranskan siirtomaa.
1882		Egyptistä tuli Britannian protektoraatti.
1885	6. syyskuuta	Itä-Rumelian maakunta siirtyi Bulgarian alaisuuteen.

1900-luku

Vuosi	Päivämäärä	Tapahtuma
1908	3. heinäkuuta	Toinen perustuslaillinen kausi (nuorturkkilaisten vallankumous).
	5. lokakuuta	Bulgaria saavutti täyden itsenäisyyden.
	7. lokakuuta	Itävalta-Unkari liitti Bosnian alueisiinsa pelkällä julistuksella.
1912		Italian–Turkin sota. Italian kuningaskunta voitti Osmanien valtakunnan helposti lyhyessä sodassa, jonka seurauksena Italia sai Libyan. Samalla päättyi 340 vuotta kestänyt osmanien valtakausi Afrikassa.
	28. marraskuuta	Ensimmäinen Balkanin sota: Albania julistautui itsenäiseksi.
1913	17. toukokuuta	Ensimmäinen Balkanin sota: Osmanit pyyhkäistiin pois Euroopasta lähes kokonaan, turkkilaisille jäi vain Istanbul ja pieni kaista sen puolustamiseksi.
1914	2. elokuuta	Osmanien valtakunta liittyi mukaan ensimmäiseen maailmansotaan Keskusvaltojen puolelle. Kypros liitettiin välittömästi Britanniaan.
1914-1920		Diktatorisesti valtaa pitäneen kolmen nuorturkkilaisen paššan määräyksestä alkoi assyrialaisten kansanmurha, jossa kuoli assyrialaisten omien arvioiden mukaan 750 000 assyrialaista.
1915	24. huhtikuuta	Diktatorisesti valtaa pitäneen kolmen nuorturkkilaisen paššan määräyksestä alkoi Armenian kansanmurha, jossa kuoli satojatuhansia, jopa yli miljoona armenialaista.
1922	1. marraskuuta	Mehmed VI, Osmanien valtakunnan viimeinen valtaa pitänyt sulttaani luopui kruunusta ja pakeni maasta. Sulttaanin virka lakkautettiin.
1923	24. heinäkuuta	Turkin itsenäisyyssodan päättänyt Lausannen sopimus allekirjoitettiin. Rauha määritteli uuden Turkin valtion ja Kreikan rajat.
1923	29. lokakuuta	Turkin valtio julistettiin virallisesti syntyneeksi uudessa pääkaupungissa Ankarassa. Kemal Atatürkista tuli sen ensimmäinen presidentti. Seuraavina vuosina Turkki luopui suuresta osasta Osmanien valtakunnan aikaisista viroista, laeista ja käytännöistä. Monet osmanien ajalle tyypillisten tunnusten, kuten fetsien, käyttö kiellettiin. Kolmella mantereella alueita hallinneen suurvallan aikakausi oli lopullisesti ohi.

Katso myös

• Luettelo osmanien sulttaaneista
• Luettelo Osmanien valtakunnan suurvisiireistä