Osmanien valtakunnan historian aikajana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osmanien valtakunnan historian aikajana

1200–1300-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
n. 1298 Osmanivaltakunnan perustajan Osman I:n valtakausi alkoi.
1302 2. heinäkuuta Bafeuksen taistelu. Osmanien ja Bysantin valtakunnat sotivat ensimmäistä kertaa toisiaan vastaan.
1320 Osman I:n poika Orhan I otti vallan käytännössä itselleen.
1326 Orhan I valtasi Bursan, josta tuli taistelun jälkeen osmanien uusi pääkaupunki. Orhan I:stä tuli samana vuonna uusi sulttaani.
1354 Osmanit valtasivat Gallipolin.
1362 Osmanit valtasivat Adrianopolin (nyk. Edirne). Janitsaareja aletaan kouluttaa.
1362 Orhan I kuoli ja hänen poikansa Murad I kruunattiin sulttaaniksi.
1365 Adrianopoliksesta tehtiin Osmanien valtakunnan pääkaupunki.
1389 15. kesäkuuta Kosovo Poljen taistelu. Osmanien voitto, jonka jälkeen suurin osa Serbiasta valloitettiin. Murad I kuoli taistelun aikana, ja hänen poikansa Bayezid I kruunattiin sulttaaniksi.
1396 25. syyskuuta Nikopoliksen taistelu. Osmanit valloittivat Bulgarian.
Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1402 20. heinäkuuta Sulttaani Bayezid I hävisi Ankaran taistelun Timur Lenkille ja joutui Timurin vangiksi. Alkoi Osmanien interregnum, 11 vuotta kestänyt hajaannuksen kausi, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta kruununperijää ja Bayezid I:n pojat taistelivat kukin vuorollaan vallasta.
1403 8. maaliskuuta Bayezid I kuoli sotavankeudessa.
1410 15. kesäkuuta Kosmidionin taistelu käytiin Musa Çelebin ja Süleyman Çelebin joukkojen välillä Konstantinopolin muurien edustalla.
1413 5. heinäkuuta Osmanien interregnum päättyi. Mehmed Çelebi voitti veljensä valtataistelussa, ja hänet kruunattiin uudeksi sulttaaniksi nimellä Mehmed I.
1415 Anatoliassa piileskellyt Mustafa Çelebi nosti kapinan Mehmed I:ä vastaan. Mustafa Çelebi joutui pakenemaan hävittyään taistelun veljelleen.
1421 26. toukokuuta Murad II nousi sulttaaniksi isänsä Mehmed I kuoltua.
1421 Mustafa Çelebi nosti uuden kapinan Bysantin tuella. Hänen liittolaisensa kuitenkin loikkasivat vastapuolelle ja Mustafa teloitettiin pakomatkallaan.
1444 elokuu Murad II luopui vallasta 12-vuotiaan poikansa Mehmed II:n hyväksi.
1444 10. marraskuuta Varnan taistelu. Osmanit saavuttivat ratkaisevan voiton, joka pohjusti tulevia valloituksia Itä- ja Keski-Euroopassa.
1453 29. toukokuuta Mehmed II Valloittaja valtasi Konstantinopolin piirityksen jälkeen. Kaupungin nimi vaihdettiin Istanbuliksi. Bysantin keisari kuoli taistelussa ja roomalainen Bysantin valtakunta siirtyi kokonaisuudessaan osmanivallan alle.
1460 Mehmed II valtasi Peloponnesoksen.
1461 Mehmed II valtasi Trabzonin päättäen Trebizondin keisarikunnan.
1462 Mehmed II aloitti Topkapin palatsin (Topkapı Sarayi) rakentaminen Istanbuliin. Palatsista tuli sulttaanien koti vuosisatojen ajaksi.
1463 Osmanit valtasivat Bosnian.
1473 Otlukbelin taistelu, jossa Mehmed II voitti Uzun Hasanin turkmenialaiset.
1475 Gedik Ahmet pašša valtasi Caffan. Krimistä tulee Osmanien valtakunnan vasalli.
1478 Osmanit valtasivat Albanian
1480 Suurvisiiri Gedik Ahmed Pašša valtasi Otranton, Italian kaakkoiskärjen tukikohdaksi tuleville valtauksille. Hän joutui kuitenkin vetäytymään Mehmed II:n kuoltua seuraavana vuonna.
1481 3. toukokuuta Mehmed II Valloittaja kuoli. Bayezid II nousi valtaistuimelle.
1482 Osmanit valloittivat Herzegovinan.
1498 Osmanit valloittivat Montenegron.
Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1514 Chaldiranin taistelu; Selim I voitti Safavidien Persian Ismail I:n ja Itä-Anatolia siirtyi osmanien haltuun.
1516 Marj Dabiqin taistelu; Selim I voitti Al-Ashraf Qansuh al-Ghawrin mamelukkien sultanaatin. Syyria ja Palestiina siirtyivät osmanien haltuun.
1517 Ridaniyan taistelu; Selim I voitti Tuman bey II:n mamelukit. Egypti siirtyi osmanien vallan alaisuuteen ja Selim I julistautui kalifiksi.
1519 Osmanit valtasivat Algerian.
1520 Suleiman Suuren valtakausi alkaa.
1521 Suleiman I valtasi Belgradin.
1522 Suleiman I valtasi Rhodoksen.
1526 Mohácsin taistelu. Suleiman I voitti Unkarin ja Böömin Ludvig II:n, joka kuoli taistelun aikana.
1529 Wienin piiritys päättyi tappioon. Osmanien pyrkimys edetä Keski-Eurooppaan keskeytyi.
1533 Irak siirtyi osmanien vallan alle.
1538 Prevezan taistelu. Osmanien laivasto hallitsi nyt suurinta osaa Välimerestä.
1550– n.1650) "Naisten sultanaatti"; noin sata vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin keisarillisen haaremin naisilla ja sulttaanien sukulaisnaisilla oli poikkeuksellisen paljon valtaa poliittisessa päätöksenteossa.
1551 Osmanit valtasivat Libyan.
1541 Suleiman I valtasi Budapestin (tuolloin tunnettiin nimellä Buda), minkä jälkeen suurimman osan Unkarista.
1547 Suurin osa Unkarista kuului osmanivallan alaisuuteen. Suleiman I ja Ferdinand I Habsburg sopivat Unkarin jaosta.
1566 Suleiman Suuri kuoli Szigetvarin taistelun voittoa edeltäneenä yönä.
1569 Ensimmäinen konflikti Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä syntyi Iivana Julman hallitseman Moskovan Venäjän vallattua Astrahanin kaanikunnan alueen. Krimin kaanikunnan kanssa tehty Astrahanin sotaretki päättyi osmanien tappioon.
1569 Istanbulissa oli suuri tulipalo.
1570 Suuramiraali Piyale pašša valtasi Kyproksen.
1574 Osmanit valloittivat Tunisian.
1571 Espanjalaiset ja venetsialaiset voittivat turkkilaislaivaston Lepanton taistelussa.
1578 Osmanit valtasivat Tbilisin ja suurimman osan Georgiasta.
1590 Istanbulin rauha solmittiin Osmanien valtakunnan ja safavidien Persian välille. Georgia, Azerbaidžan ja Armenia sekä Iranin länsiosa siirtyivät osmanien haltuun.
Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1610 Kuyucu Murat pašša tukahdutti Celalien kapinan. Turkmeenit kärsivät raskaasti.
1612 Nasuh paššan rauha solmittiin Osmanien valtakunnan ja safavidien Persian välillä. Osmanit luopuivat joistakin vuoden 1590 Istanbulin rauhassa saavuttamistaan eduista.
1615 Seravin rauha ratifioi Nasuh paššan rauhan.
1617 22. marraskuuta Ahmed I kuoli pilkkukuumeeseen. Mieleltään epätasapainoisen Mustafa I:n kolme kuukautta kestänyt ensimmäinen valtakausi alkoi.
1618 26. helmikuuta Mustafa I suistettiin vallasta hovin juonittelujen seurauksena, ja tilalle nostettiin hänen veljenpoikansa Osman II.
1622 10. toukokuuta Osman II salamurhataan Abaza-kapinaksi kutsutun janitsaarikapinan aikana, ja Mustafa I palautetaan valtaistuimelle. Käytännössä valtaa pitivät hänen äitinsä Halime Sultan ja suurvisiiri Kara Davud pašša.
1623 10. syyskuuta Mustafa I suistettiin vallasta ja valtaistuimelle nostettiin 11-vuotias Murat IV. Vaikka aluksi varsinaisena hallitsijana toimi hänen äitinsä Kösem Sultan, Murat osoittautui aikanaan naisten sultanaatiksi kutsutun ajan voimakkaimmaksi ja itsevaltaisimmaksi hallitsijaksi.
1623 Turkin-Persian sota alkoi. Sota kesti vuoteen 1639.
1638 joulukuu Osmanit valtasivat Turkin-Persian sodan alussa menettämänsä Bagdadin takaisin.
1639 17. toukokuuta Zuhabin rauha päätti Turkin-Persian sodan. Irak siirtyi osmanien haltuun.
1651 2. syyskuuta Naisten sultanaattina tunnettu ajanjakso alkoi olla ohi, kun Turhan Sultan murhautti valtakuntaa käytännössä hallinneen sulttaaninäiti Kösem Sultanin ja luopui myöhemmin kaikesta henkilökohtaisesta vallastaan suurvisiiri Köprülü Mehmed paššan hyväksi.
1683 11. syyskuuta Wienin taistelu päättyi Osmanien tappioon.
1686 Osmanit vetäytyivät Unkarista.
1687 Mehmed IV kuoli. Hänen nuorempi veljensä Suleiman II kruunattiin sulttaaniksi.
1699 Pyhä liiga voitti suuren Turkin sodan. Osmanit luovuttivat Unkarin Itävallalle Karlowitzin rauhassa.
Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1715 Morea vallattiin takaisin Osmaneille.
1718 Passarowitzin rauha
1718 Tulppaaniaikakausi alkoi (vuoteen 1730).
1729 Ibrahim Muteferrika esitteli ensimmäisen painokoneen Turkissa.
1730 9. maaliskuuta Tahmasp II:n hallitsema Persia aloitti Turkin–Persian sodan (1730–1736) osmaneja vastaan.
1730 28. syyskuuta – 25. marraskuuta Patrona Halilin kapina. Tulppaaniaikakausi päättyi. Sulttaani Ahmed III syrjäytettiin.
1735 toukokuu Venäjä julisti sodan Osmanien valtakunnalle. Persia rikkoi osmanien kanssa sopimansa välirauhan ja liittyi sotaan Venäjän liittolaisena.
1736 17. lokakuuta Konstantinopolin rauha päätti Turkin–Persian sodan. Persia sai aiemmin menettämiä alueitaan takaisin.
1737 14. heinäkuuta Venäjän voittojen innoittama Itävalta julisti sodan osmaneja vastaan.
1739 21. elokuuta Belgradin rauha päätti Itävallan–Turkin sodan (1737–1739).
1739 3. lokakuuta Nissan rauha päätti Venäjän–Turkin sodan (1735–1739).
1774 Kutšuk Kainardžin rauha päätti Venäjän–Turkin sodan (1768–1774).
1791 4. elokuuta Sistovan rauha päätti viimeisen Itävallan–Turkin sodan (1788–1791).
1792 9. tammikuuta Jassyn rauha päätti Venäjän–Turkin sodan (1787–1792) Mustallamerellä.
Vuosi Päiväys Tapahtuma
1804 14. helmikuuta Serbien ensimmäinen kansannousu
1807 toukokuu Janitsaarit nousivat kapinaan Kabakçı Mustafan johtamina: uudistusmielinen sulttaani Selim III syrjäytettiin.
1808 21. huhtikuuta Alemdar Mustafa pašša tukahdutti Kabakçı Mustafan kapinan. Selim III surmattiin ja Mahmud II:sta tuli uusi sulttaani.
1813 23. huhtikuuta Serbien toinen kansannousu
1821 Kreikan vapaussota alkoi.
1826 15. kesäkuuta Auspiciouksen välikohtaus; vuosisatoja vanhat janitsaarijoukot lakkautettiin niiden kapinan jälkeen Mahmud II:n määräyksellä.
1830 Ranska valloitti Algerian.
1832 21. heinäkuuta Kreikan vapaussota päättyi. Kreikasta tuli itsenäinen.
1831–1833 Egyptin-Ottomaanien sota.
1839 Tanzimat-aikakausi
1853 4.lokakuuta Krimin sota Venäjän kanssa alkoi täydessä laajuudessa, kun Britannia, Ranska ja Sardinia liittyivät Ottomaanien puolelle.
1860 21.lokakuuta Agah Efendin julkaisema ensimmäinen turkinkielinen sanomalehti.
1862 5. helmikuuta Yhdistynyt Romanian autonominen valtio perustettiin
1876 23. joulukuuta Konstantinopolin konferenssi (1876–1877) alkoi, ja se lopetti Tanzimat-uudistukset sen jälkeen, kun valtakunta julistettiin konkurssiin.[1]
1877 24. huhtikuuta Turkin-Venäjän sota (1877–1878)
1878 3. maaliskuuta Venäjän ja Turkin sota (1877–1878) päättyi: San Stefanon rauhassa tunnustettiin Romanian ja Serbian itsenäisyys sekä autonomisen Bulgarian ruhtinaskunnan perustaminen Ottomaanivaltakunnan protektoraatiksi. Itävalta-Unkari miehitti Bosnian.
4. kesäkuuta Britannia miehitti Kyproksen.
1881 Tunisiasta tuli Ranskan siirtomaa.
1882 Egyptistä tuli Britannian protektoraatti.
1885 6. syyskuuta Itä-Rumelian maakunta siirtyi Bulgarian alaisuuteen.
Vuosi Päivämäärä Tapahtuma
1908 3. heinäkuuta Toinen perustuslaillinen kausi (nuorturkkilaisten vallankumous).
5. lokakuuta Bulgaria saavutti täyden itsenäisyyden.
7. lokakuuta Itävalta-Unkari liitti Bosnian alueisiinsa pelkällä julistuksella.
1912 Italian–Turkin sota. Italian kuningaskunta voitti Osmanien valtakunnan helposti lyhyessä sodassa, jonka seurauksena Italia sai Libyan. Samalla päättyi 340 vuotta kestänyt osmanien valtakausi Afrikassa.
28. marraskuuta Ensimmäinen Balkanin sota: Albania julistautui itsenäiseksi.
1913 17. toukokuuta Ensimmäinen Balkanin sota: Osmanit pyyhkäistiin pois Euroopasta lähes kokonaan, turkkilaisille jäi vain Istanbul ja pieni kaista sen puolustamiseksi.
1914 2. elokuuta Osmanien valtakunta liittyi mukaan ensimmäiseen maailmansotaan Keskusvaltojen puolelle. Kypros liitettiin välittömästi Britanniaan.
1914-1920 Diktatorisesti valtaa pitäneen kolmen nuorturkkilaisen paššan määräyksestä alkoi assyrialaisten kansanmurha, jossa kuoli assyrialaisten omien arvioiden mukaan 750 000 assyrialaista.
1915 24. huhtikuuta Diktatorisesti valtaa pitäneen kolmen nuorturkkilaisen paššan määräyksestä alkoi Armenian kansanmurha, jossa kuoli satojatuhansia, jopa yli miljoona armenialaista.
1922 1. marraskuuta Mehmed VI, Osmanien valtakunnan viimeinen valtaa pitänyt sulttaani luopui kruunusta ja pakeni maasta. Sulttaanin virka lakkautettiin.
1923 24. heinäkuuta Turkin itsenäisyyssodan päättänyt Lausannen sopimus allekirjoitettiin. Rauha määritteli uuden Turkin valtion ja Kreikan rajat.
1923 29. lokakuuta Turkin valtio julistettiin virallisesti syntyneeksi uudessa pääkaupungissa Ankarassa. Kemal Atatürkista tuli sen ensimmäinen presidentti. Seuraavina vuosina Turkki luopui suuresta osasta Osmanien valtakunnan aikaisista viroista, laeista ja käytännöistä. Monet osmanien ajalle tyypillisten tunnusten, kuten fetsien, käyttö kiellettiin. Kolmella mantereella alueita hallinneen suurvallan aikakausi oli lopullisesti ohi.
  1. Armstrong, Karen: Islam: A Short History, s. xxvi. London: Phoenix, 2001. ISBN 1 84212 583 4