Nvidia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta NVidia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Yhtiön historiaa ei ole päivitetty vuodesta 2009 eteenpäin
NVIDIA Corporation
Tunnuslause The Way It's Meant to Be Played
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake NASDAQ: NVDA
S&P 500
Markkina-arvo Laskua 4,46 mrd. USD (2014)[1]
Nousua 4,83 mrd. USD (2013)[2]
ISIN US67066G1040
Perustettu 1993
Perustaja Jensen Huang
Chris Malachowsky
Curtis Priem
Toimitusjohtaja Jensen Huang[3]
Kotipaikka Yhdysvallat Santa Clara, Kalifornia
Toiminta-alue Maailmanlaajuinen
Toimiala Puolijohdeteollisuus
Tuotteet Grafiikkasuorittimet, emolevyjen piirisarjat
Liikevaihto Laskua 4,13 mrd. USD (2014)[2]
Nousua 4,28 mrd. USD (2013)[2]
Liikevoitto Laskua 496 milj. USD (2014)[2]
Laskua 648 milj. USD (2013)[2]
Nettotulos Laskua 439 milj. USD (2014)[2]
Laskua 563 milj. USD (2013)[2]
Tilikauden tulos Nousua 7,25 mrd. USD (2014)[1]
Nousua 6,41 mrd. USD (2013)[1]
Henkilöstö 8 800 (2014)
Kotisivu www.nvidia.com
Asuksen valmistama GeForce GTX650 -näytönohjain

NVIDIA Corporation on yhdysvaltalainen grafiikkateknologia-alan yhtiö, joka tunnetaan parhaiten grafiikkasuorittimien valmistajana. Nvidia valmistaa myös mobiililaitteille tarkoitettuja järjestelmäpiirejä sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Yhtiön tunnetuimpia kuluttajatuotteita ovat GeForce-sarjan grafiikkasuorittimet.

Nvidiasta tuli 2020-luvulla alkaneen tekoälyboomin myötä maailman arvokkain yhtiö kesäkuussa 2024.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nvidian ensimmäisiä tuotteita olivat RIVA 128- ja RIVA TNT -grafiikkasuorittimet 1990-luvulla.

Vuonna 1999 Silicon Graphics ilmoitti siirtävänsä grafiikasta vastaavien insinöörien osaston yhteistyössä toimivaan Nvidiaan.[4]

GeForce 256 -grafiikkasuorittimen kehittämisen jälkeen vuonna 1999 yhtiö kasvoi nopeasti yritysostoin 2000-luvun alussa. Vuonna 2000 Nvidia osti konkurssiin menneen 3DFX:n, ja joulukuussa 2005 se hankki omistukseensa ULI Electronics -yhtiön, joka toimitti kolmannen osapuolen oheislaitepiirejä ATI:n emolevyihin.

Yhtiön yritysostoihin perustuva laajentuminen jatkui vuonna 2006, jolloin yhtiö hankki omistukseensa mm. suomalaisen Hybrid Graphics Oy:n[5]. Vuonna 2006 Nvidian henkilöstömäärä kasvoi yhteensä lähes 50 prosenttia[6].

Vuoden 2006 joulukuussa kuluttajat olivat nostaneet ryhmäkanteen Nvidiaa ja ATI:ta vastaan. Kanteen mukaan näytönohjainten valmistajat olivat liittoutuneet pitääkseen hinnat korkeina. Vuonna 2008 Nvidia suostui maksamaan 850 000 dollaria.[7] Vuoden 2008 heinäkuussa Nvidia joutui uudelleen käräjille, kun Rambus haastoi sen oikeuteen syyttäen sitä patenttirikkomuksista.[8]

Talouselämää seuraava lehti Forbes valitsi Nvidian vuoden 2007 yritykseksi.[9]

Nvidia osti Mental Imagesin vuonna 2007 ja sai Mental Ray -säteenseurantaohjelmiston.[10]

Vuoden 2008 helmikuussa Nvidia osti AGEIA Technologiesin ja sai omistukseensa AGEIA:n kehittämän PhysX-tekniikan.[11][12]

Vuosi 2008 oli yhtiölle käräjähaasteen lisäksi taloudellisesti haastava, sillä yritys teki tappiota 147,7 miljoonaa dollaria.[13]

Vuoden 2009 helmikuussa Intel haastoi Nvidian oikeuteen prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.[14] Tämän seurauksena Nvidia haastoi Intelin kuukautta myöhemmin oikeuteen sopimusrikkomuksen takia.[15]

Raskaasti tappiolliseksi osoittautuneen vuoden 2009 toisella neljänneksellä Nvidia siirtyi 40 nanometrin prosessilla valmistettaviin näytönohjaimiin.[16][17] Tulos kääntyi voitolliseksi viimeisellä neljänneksellä.

Yhtiön Tegra X1 -järjestelmäpiiri on käytössä Nintendo Switch -pelikonsolissa.[18][19]

Nvidia osti vuonna 2020 Mellanoxin 6,9 miljardilla dollarilla sekä Cumulus Networksin julkistamattomalla summalla.[20][21] Cumulus Networksilla on Linux-pohjainen verkkokäyttöjärjestelmä ja se on varhainen osallistuja OpenStack-ekosysteemissä.[22] Muun muassa Mellanox on tarjonnut Cumulus Linuxia kytkimissään.[23]

Yritys ostaa Arm

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2020 Nvidia ja SoftBank ilmoittivat Nvidian ostavan Arm-yhtiön SoftBankiltä 40 miljardin dollarin hinnalla.[24] Armin päämaja pysyy ennallaan ja yhtiön lisensointimalli liiketoiminnassa jatkuu.[24] Nvidia on ollut epävirallisissa keskusteluissa kilpailuviranomaisten kanssa, mutta virallisen tutkinnan kilpailuvaikutuksista odotetaan alkavan sen jälkeen kun Nvidia tekee virallisen ilmoituksen suunnitelmistaan.[25] Kaupasta on herännyt huolia sen aiheuttavan rasitteita innovaatioille eri markkinoilla sekä sen antavan Nvidialle kyky haitata sen kilpailijoita rajoittamalla pääsyä Armin tekniikkaan.[25] Helmikuussa 2022 kauppa peruuntui johtuen kilpailuviranomaisten huolesta vaikutuksesta kilpailulle.[26]

Komponenttipula

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nvidian voitot nousivat COVID-pandemian aikaisen komponentti- ja näytönohjainpulan aikana 2021–2022. Nvidia ei pystynyt valmistamaan tarpeeksi RTX 30 -sarjan näytönohjaimia RTX 3070, 3080, 3090 ja niiden hinta ja voitot nousivat voimakkaasti. Nvidia päätti myös rajoittaa näytönohjainten käyttöä kryptovaluuttojen louhintaan hidastamalla niitä keinotekoisesti ja myymällä erillisiä prosessoreita tähän tarkoitukseen.[27]

Tekoälyboomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nvidia hyötyi myös loppuvuonna 2022 ChatGPT:n julkaisusta alkaneesta tekoälyboomista, sillä yhtiöllä on lähes monopoli tensori-rinnakkaislaskentaan tarkoitetuissa GPGPU-laitteissa.

Elokuuhun 2023 päättyneellä Q2 FY24 -kvartaalilla Nvidia myi 13,5 miljardilla dollarilla pelilaitteistoa ja 10,3 miljardilla A100 ja H100 GPU-laskentayksikköjä datakeskuksiin.[28]

Nvidia odotti myyvänsä vuonna 2024 3,5 miljoonaa H100-GPU:ta.[29]

Toukokuussa 2023 Nvidian osakkeiden arvo nousi ensimmäisen kerran 1000 miljardiin dollariin.[30] Kesäkuussa 2024 Nvidiasta tuli maailman kallein yhtiö 3340 miljardin dollarin markkina-arvolla.[31]

Nvidian tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nvidia ei itse valmista näytönohjaimia (lukuun ottamatta Founders Edition -versioita) vaan lisensoi teknologiansa sopimusvalmistajille (mm. Asus, Club 3D, MSI, Palit, PNY, Sapphire ja XFX).

Nvidian näytönohjainteknologioihin kuuluu Scalable Link Interface (SLI) liitäntä, joka mahdollistaa useamman näytönohjaimen liittämisen toisiinsa suorituskyvyn parantamiseksi.

Nvidialla on G-Sync -tekniikka vaihtuville virkistystaajuuksille.[32] NVLink on Nvidian kytkentäverkko, joka esiteltiin Pascal-mikroarkkitehtuurin yhteydessä.[33]

Laitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grafiikkasuorittimet ilmestymisjärjestyksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikäyttöön

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mobiilialustoille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PC-emolevyjen piirisarjat ilmestymisjärjestyksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mental Ray (tuki lakkautettu), renderöintijärjestelmä
  • Iray, GPU-pohjainen renderöintijärjestelmä[34]
  • PhysX, fysiikkamoottori

Robottiautojen piirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nvidia kehittää laskentapiirejä robottiautojen supertietokoneiksi. Pegasus-piiri kykenee 320 biljoonaan laskuoperaatioon sekunnissa, mikä mahdollistaa tason viisi autonomisen ajamisen. Piiriä aletaan toimittaa autonvalmistajille vuonna 2018.[35]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Paljon vanhentuneita linkkejä
  1. ↑ a b c United States Securities and Exchange Commission: NVIDIA CORP 2015 Q1 Quarterly Report Form (10-Q) sec.gov. 21.5.2014. Viitattu 20.8.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g United States Securities and Exchange Commission: NVIDIA CORP 2014 Annual Report Form (10-K) sec.gov. 13.3.2014. Viitattu 20.8.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Nvida newsroom: Co-Founder, President and Chief Executive Officer nvidianews.nvidia.com. Arkistoitu 20.8.2014. Viitattu 20.8.2014. (englanniksi)
  4. ↑ SGI graphics team moves to Nvidia eetimes.com. 8.10.1999. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
  5. ↑ NVIDIA Corporation to Acquire Hybrid Graphics 22.3.2006. NVIDIA Corporation. Viitattu 27.2.2014. (englanniksi)
  6. ↑ NVIDIA lehdistötiedote: NVIDIA Corporation Business 2.0:n kasvuyrityslistalla
  7. ↑ http://plaza.fi/muropaketti/nvidia-sovittelee-oikeusjuttua-850-000-dollarilla (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Suvanto, Ville: Rambus haastoi NVIDIAn oikeuteen 11.7.2008. Muropaketti. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 27.2.2014.
  9. ↑ Caulfield, Paul: Shoot To Kill Forbes. 21.12.2007. Viitattu 27.10.2017. (englanniksi)
  10. ↑ NVIDIA buys Mental Images fxguide.com. 13.12.2007. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Hill, Brandon: Update: NVIDIA to Acquire AGEIA Daily Tech. Viitattu 23.2.2017. (englanniksi)
  12. ↑ NVIDIA to Acquire AGEIA Technologies Nvidia. Viitattu 23.2.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Muropaketti plaza.fi. 2009. Arkistoitu 13.2.2009. Viitattu 11.2.2009.
  14. ↑ Muropaketti plaza.fi. 2009. Arkistoitu 20.2.2009. Viitattu 27.2.2009.
  15. ↑ Muropaketti plaza.fi. 2009. Arkistoitu 28.3.2009. Viitattu 27.3.2009.
  16. ↑ http://plaza.fi/muropaketti/nvidia-loi-lukkoon-lahitulevaisuuden-gpu-tuotantosuunnitelmat (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ http://plaza.fi/muropaketti/nvidia-valmistelee-kolmea-40-nmn-grafiikkapiiria (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Hruska, Joel: Nintendo Switch’s CPU, GPU clock speeds revealed 20.12.2016. Extreme Tech. Viitattu 24.1.2017. (englanniksi)
  19. ↑ Walton, Mark: Nintendo Switch uses Nvidia Tegra X1 SoC, clock speeds outed 22.12.2016. Ars Technica. Viitattu 24.1.2017. (englanniksi)
  20. ↑ Nvidia, Mellanox get Chinese nod, paving way for $6.9 billion deal timesofisrael.com. 19.4.2020. Viitattu 5.5.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Hot On The Heels Of Mellanox, Nvidia Snaps Up Cumulus Networks nextplatform.com. 4.5.2020. Viitattu 5.5.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Nvidia acquires Cumulus Networks techcrunch.com. 4.5.2020. Viitattu 26.5.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Linda Hardesty: Mellanox Lets Cumulus Linux Ride Its Ethernet Switches sdxcentral.com. 7.3.2016. Viitattu 26.5.2021. (englanniksi)
  24. ↑ a b Nvidia to acquire Arm for $40bn, promises to keep its licencing business alive theregister.com. 14.9.2020. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
  25. ↑ a b EU set to launch formal probe into Nvidia’s $54 billion takeover of Arm arstechnica.com. 27.8.2021. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
  26. ↑ Paul Kunert: Arm's $66bn sale to Nvidia is off: Deal collapses after world's competition regulators raise concerns theregister.com. 8.2.2022. Viitattu 9.2.2022. (englanniksi)
  27. ↑ https://www.theverge.com/2021/2/24/22299505/nvidia-earnings-q4-2021-quarterly-gpu-shortage-revenue
  28. ↑ https://www.tomshardware.com/news/nvidia-hits-record-dollar135-billion-revenue-on-explosive-ai-gpu-sales
  29. ↑ https://www.tomshardware.com/tech-industry/nvidias-h100-gpus-will-consume-more-power-than-some-countries-each-gpu-consumes-700w-of-power-35-million-are-expected-to-be-sold-in-the-coming-year
  30. ↑ https://www.theverge.com/2023/5/30/23742123/nvidia-stock-ai-gpu-1-trillion-market-cap-price-value
  31. ↑ Labiak, Mitchell: AI frenzy makes Nvidia the world's most valuable company BBC News. 19.5.2024. Viitattu 25.6.2024.
  32. ↑ Christian Eberle: FreeSync vs. G-Sync 2022: Which Variable Refresh Tech Is Best? tomshardware.com. 25.10.2022. Viitattu 2.6.2024. (englanniksi)
  33. ↑ Mark Harris: Inside Pascal: NVIDIA’s Newest Computing Platform developer.nvidia.com. 5.4.2016. Viitattu 2.6.2024. (englanniksi)
  34. ↑ NVIDIA Iray CPU Scaling pugetsystems.com. 13.4.2016. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  35. ↑ Ohnsman, Alan: Nvidia Has A Supercomputer Brain For Fully Robotic Cars Coming Soon forbes.com.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nvidia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nvidia&oldid=22474499”