Astra Zeneca

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AstraZeneca plc
Osake LSE: AZN
OMXS: AZN
NYSE: AZN
NASDAQ: AZN
NASDAQ-100
ISIN GB0009895292
Perustettu 6. huhtikuuta 1999
Toimitusjohtaja Pascal Soriot
Puheenjohtaja Leif Johansson
Kotipaikka Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta
Toimiala lääketeollisuus
Tuotteet ihmislääkkeet
Liikevaihto Laskua 22 465 milj. USD (2017)[1]
Liikevoitto Laskua 3 677 milj. USD (2017)[1]
Nettotulos Laskua 2 868 milj. USD (2017)[1]
Henkilöstö Nousua 61 100 (2017)[1]
Kotisivu www.astrazeneca.com

AstraZeneca plc on ruotsalais-brittiläinen lääkealan pörssiyhtiö. Se muodostettiin vuonna 1999, jolloin ruotsalainen Astra AB ja brittiläinen Zeneca Group plc yhdistyivät. Yhtiön päätoimipaikka sijaitsee nykyään Britannian Cambridgessä.[2] Yrityksellä oli maailmanlaajuisesti 76 100 työntekijää ja toimintaa yli 100 maassa. Yrityksen liikevaihto oli 26,6 miljardia dollaria (2020).[3]

Astra Zeneca on keskittynyt tuotekehityksessään erityisesti kolmeen tutkimusaihepiiriin: syöpä; sydämen ja verisuoniston, aineenvaihdunnan ja hermoston sairaudet; hengitystiet ja immunologia.[3] Yritys valmistaa muun muassa beetasalpaajia, verenpainelääkkeitä, astmalääkkeitä, lääkettä rintasyöpään. Konsernin tutkimuksen ja tuotekehityksen toimitilat ovat jakautuneet. Yhtiön 2020 vuosikertomuksen mukaan sen strategisesti keskeisimmät tuotekehityskeskukset sijaitsivat Cambridgessä (Britannia), Gaithersburgissa (USA) ja Göteborgissa (Mölndal, Ruotsi).[2] Yhtymän suurin tuotantolaitos sijaitsee Ruotsin Södertäljessä, Astra-yhtiön synnyinsijoilla.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisen Astra AB:n ja brittiläisen Zeneca Group plc:n yhdistyminen julkistettiin vuonna 1998 ja kyseessä oli tuolloin yksi kaikkien aikojen suurimmista yritysfuusioista Euroopassa. Astra AB:n historia ulottuu vuoteen 1913, jolloin se perustettiin vastauksena Ruotsin apteekkarien aina 1890-luvulta saakka käymälle keskustelulle kotimaisen lääkevalmistuksen aloittamiseksi. Ruotsin markkinoita hallitsivat tuolloin lähinnä saksalaiset ja sveitsiläiset valmistajat. Zeneca sai puolestaan alkunsa vuonna 1993, kun yhtiö irrotettiin brittiläisestä Imperial Chemical Industries -konsernista.[4]

Yhtiöiden yhdistyminen esiteltiin vuonna 1998 toteutuvaksi tasavertaisena fuusiona (engl. merger of equals), missä lopulta Astra AB:n omistajat saivat yhdistyneestä yhtiöstä 46,5 ja Zeneca Group plc:n omistajat 53,5 prosentin osuuden. Astra Zenecan pääkonttori sijoitettiin tuolloin Lontooseen ja Ruotsiin puolestaan yhtiön tutkimus- ja tuotekehityskeskus.[4]

Astra Zenecan ensimmäinen yrityskauppa yhdistymisen jälkeen oli brittiläisen biotekniikkayhtiön KuDOS Pharmaceuticalsin osto 120 miljoonalla punnalla vuonna 2005. Yritysostoja jatkettiin kesäkuussa 2007, kun Astra Zeneca sai päätökseen yhdysvaltalaisen rokotevalmistajan MedImmunen oston. Yhtiö hankki kaupassa jatkokehitettäväkseen MedImmunelta potentiaalisia lääkevalmisteita 15,2 miljardilla dollarilla. Monet analyytikot kuitenkin pitivät Astra Zenecan maksamaa hintaa korkeana. Astra Zeneca yhdisti MedImmunen edellisenä vuonna hankkimansa brittiläisen Cambridge Antibody Technologyn kanssa muodostaen niistä yhtiön biotekniikkayksikön, jonka nimeksi tuli MedImmune.[4]

David Brennan erosi toimitusjohtajan paikalta huhtikuussa 2012, kun osakkeenomistajat olivat vaatineet muutoksia yhtiön johtoon. Astra Zeneca oli kärsinyt lääkekehitykseen liittyvistä takaiskuista, minkä lisäksi yhtiötä oli uhkaamassa monien sen tärkeimpien lääkevalmisteiden patenttien umpeutuminen. Pascal Soriot nimitettiin Astra Zenecan uudeksi toimitusjohtajaksi elokuussa 2012. Hän tuli tehtävään Astra Zenecan sveitsiläisen kilpailijan Rochen toimitusjohtajan paikalta.[5]

Vuonna 2014 yhdysvaltalainen lääkejätti Pfizer teki monta ostotarjousta AstraZenecasta, mutta ne kaikki hylättiin, koska Astra Zenecan yhtiön hallitus piti niitä liian alhaisina. Loppuvuodesta 2014 Pfizer lopulta luopui aikeistaan ostaa yhtiön.[6]

  • Astra Zenecan rakenteilla ollutta pääkonttoria Cambridgessä (syksyllä 2020).
    Astra Zenecan rakenteilla ollutta pääkonttoria Cambridgessä (syksyllä 2020).
  • Södertäljessä sijaitsevia tiloja (2013).
    Södertäljessä sijaitsevia tiloja (2013).
  • Ilmakuva Göteborgin toimitiloista (2013).
    Ilmakuva Göteborgin toimitiloista (2013).
  • Astra Zenecan covid-19-rokotetta.
    Astra Zenecan covid-19-rokotetta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Annual Report 2017 (PDF) AstraZeneca. Viitattu 19.10.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b What science can do. AstraZeneca Annual Report and Form 20-F Information 2020 2021. astrazeneca.com. Viitattu 11.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Om oss 2021. astrazeneca.se. Viitattu 11.8.2021. (ruotsiksi)
  4. ↑ a b c Blake, Hannah: A history of AstraZeneca Pharmaphorum. 30.11.2012. Arkistoitu 20.10.2018. Viitattu 19.10.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Kollewe, Julia: AstraZeneca appoints new chief executive The Guardian. 28.2.2012. Viitattu 20.10.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Pfizer luopui tavoittelemasta Astra-Zenecaa hs.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Astra Zeneca.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Astra_Zeneca&oldid=22376040”