Intel Core 2

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Core 2 Duo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intel Core 2 Duo E6300

Intel Core 2 on Intelin yhdeksännen sukupolven x86-suoritinarkkitehtuuri.

Intel Core 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvia suorittimia ovat Intel Core 2 Duo ja Intel Core 2 Solo sekä palvelinkäyttöön tarkoitettu Xeon. Duo viittaa kaksiytimiseen ja Solo yksiytimiseen suorittimeen. Uusimmat versiot näistä ovat vastaavasti Extreme ja Quad (neliytiminen) -suorittimet. Core-arkkitehtuuriin perustuvat suorittimet ovat syrjäyttäneet aiemmat Pentium-suorittimet.[1]

Uuden arkkitehtuurin ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisin kuin vanhaan NetBurst-arkkitehtuuriin perustuvat suorittimet, kuten Pentium 4 ja Pentium D, Core 2 -suorittimia ei ole suunniteltu toimimaan korkeilla kellotaajuuksilla, vaan ne on suunniteltu käsittelemään enemmän tietoja yhdellä kellojaksolla tuoden lisää tehoa ja säästäen energiaa.[2] Tämän mahdollistaa Core-arkkitehtuurin 14-vaiheiset liukuhihnat, jotka pystyvät suorittamaan neljää käskyä rinnakkain.[3] Liukuhihnat ovat pituudeltaan vain puolet viimeisten Pentium 4 -suorittimien hihnoista. Uutena tekniikkana tuli myös makrofuusio. Makrofuusiossa yhteiset käskyparit kyetään yhdistämään yhdeksi sisäiseksi käskyksi[3] tämän jälkeen ne kyetään suorittamaan yhdellä mikro-operaatiolla.[3] Core arkkitehtuurissa on myös kehitetty Arithmetic Logic Unit joka auttaa makrofuusioiden toimintaa.[3] ALU myös auttaa säästämään energiaa sisältäen mikro-operaatiofuusion joka on energiansäästötekniikka.[3]

Advanded Smart Cache on moniytimisille suorittimille optimoitu välimuistitekniikka.[3] Tekniikka parantaa suorituskykyä kasvattamalla ytimien mahdollisuutta päästä välimuistissa olevaan dataan käsiksi.[3] Tekniikka mahdollistaa saman välimuistin jakamisen Core 2 duo suorittimien tapauksessa molemmille ytimille.[3] Tekniikka osaa jakaa välimuistin ytimien välillä niiden tarpeellisuuden perusteella.[3] Etuna jaetusta välimuistista on että se vähentää suoritinväylän ja muistin työmäärää.[3]

Smart Memory Access optimoi laitteiston suorituskykyä optimoimalla saatavan kaistanleveyden käyttöä muistien välillä.[3] Tekniikalla pyritään varmistamaan, että data kyetään käsittelemään niin nopeasti kuin mahdollista ja data on mahdollisimman lähellä tarvittavaa paikkaa.[3] Smart Memory Accessin memory disambiguation -algoritmi arvioi kyetäänkö jokin tietty latauskäsky suorittamaan ennen tallennusoperaatiota.[3] Mikäli ohittaminen on mahdollista, suoritin käyttää vähemmän aikaa odottamiseen ja kykenee prosessoimaan tietoa.[3] Mikäli ohittaminen epäonnistuu, memory disambiguation havaitsee epäonnistumisen, jonka jälkeen se lataa datan uudelleen ja suorittaa käskyn.[3]

L1-välimuistissa on 2 ennakoivaa noutoyksikköä, jotka pyrkivät varmistamaan että data on tarvittavassa paikassa.[3] Noutoyksiköt tunnistavat tulevia käskyjä ja noutavat datan valmiiksi välimuistiin.[3] L2-välimuistissa on kaksi vastaavaa yksikköä, jotka analysoivat ytimien datahakuja ja varmistavat että muistissa on tarvittavaa dataa.[3]

Lisää tehoa ja virransäästöä tuovat SSE-käskyjen 128-bittiset väylät.[3] Näiden ansiosta suoritin suoriutuu useimmista SSE-käskyistä yhdessä kellojaksossa.[3] Intelin aikaisemmat suorittimet jakoivat 128-bittisiä tietoja käsittelevät SSE-käskyt kahteen 64-bittiseen osaan ja käsittelivät ne erikseen. Suoritin osaa järjestää latauskäskyt suoriutumaan ennen tallennuskäskyjä, jolloin selvitään virhetilanteesta, jossa tallennuskäsky olisikin muuttanut latauskäskyn tulosta. Mahdollisuus siirtää latauskäskyjä tallennuskäskyjen edelle lisää huomattavasti suorittimen tehoa. Intel Core -arkkitehtuuri pohjautuu osittain vanhaan P6-arkkitehtuuriin, vaikka onkin kokonaan uudelleensuunniteltu. Core-arkkitehtuuri tukee muun muassa 64-bittistä käskykantaa EM64T.

Julkaistut mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin Core 2 -ydin eli Conroe on tarkoitettu työpöytätietokoneisiin ja Merom-kannettaviin. Kentsfield (neliytiminen Conroe) ja Penryn (45 nm Merom) ovat Conroe-ytimen muunnelmia. Woodcrest-ydin on tarkoitettu palvelinsuorittimen ytimeksi, ja vaikka sekin perustuu Core-arkkitehtuuriin, on sillä jo ennestään tuttu nimi Xeon.

Ensimmäinen Core 2 Duo -suoritinydin Conroe julkaistiin 27. helmikuuta 2006 Fragapaloozassa. Nämä ytimet valmistettiin 65 nm:n SOI-valmistustekniikalla (Silicon on insulator) ja niiden tarkoituksena oli syrjäyttää Pentium 4- ja Pentium D -suorittimet. Julkaisussa uusien suorittimien väitettiin olevan 40 prosenttia tehokkaampia ja kuluttavan virtaa 40 prosenttia vähemmän kuin edeltäjänsä. Conroe-ytimiset suorittimet sisältävät 4 megatavua L2-muistia lukuun ottamatta E6300- ja E6400 -suorittimia, joiden L2-muistin koko on 2 megatavua. L2-muisti on yhteinen kummallekin ytimelle, toisin kuin edellisissä kaksiydinsuorittimissa. Intel Core 2 Duo -suorittimia on markkinoilla pöytäkoneisiin 1,66–3,33 gigahertsin ja kannettaviin 1,66–2,33 gigahertsin kellotaajuuksilla. Ensimmäinen neliytiminen työpöytäsuoritin, Intel QX6700 julkaistiin marraskuussa 2006. Tämän jälkeen alkuvuodesta 2007 julkaistiin uusi Core 2 Extreme -neliydinmalli, QX6800 ja samalla uudet Core 2 Quad -neliydinmallit Q6600 ja Q6700. Ensimmäinen 1333 megahertsin FSB-neliydinsuoritin, QX6850 julkaistiin kesällä 2007; siinä oli neljä 3GHz:n ydintä. Marraskuussa 2007 julkaistiin ensimmäinen 45 nanometrin työpöytäsuoritin, QX9650; siinä on jo peräti 12 megatavua L2-välimuistia ja uutena ominaisuutena SSE 4.1 -käskykanta. QX suorittimet ovat 2 + 2 ytimellisiä eli niissä käytetään front side bus -väylää tiedon siirtämiseen eri ytimien välillä.[4]

Alkuvuodesta 2008 julkaistiin muut 45 nm työpöytäsuorittimet Extreme-mallin, QX9650:n rinnalle ja samalla tuli uusi Extreme-malli, joka korvasi QX9650-suorittimen. Uusi Extreme-malli on Yorkfield-koodinimeen perustuva työpöytäsuoritin QX9770, jossa on myös 12 megatavua L2-välimuistia[5], mutta uutena ominaisuutena 1600 MHz väylä ja nopeampi kellotaajuus, 4 x 3,2GHz.

Penryn-koodinimellisissä suorittimissa on pienemmän valmistustekniikan lisäksi 47 uutta SSE 4 -lisäkäskyä[6] 128-bittisten SSE-käskyjen suorittamiseen kykenevä Super Shuffle Engine[6] ja Fast Radix-16 -jakaja[6] jonka tehtävänä on nopeuttaa jakolaskuja kokonais- ja liukuluvuilla.[6]

Core 2 -arkkitehtuuriin perustuvat suorittimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Celeron (Socket T eli LGA775)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksiytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Celeron 420 (Conroe-L -ydin 512 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Celeron 430 (Conroe-L -ydin 512 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Celeron 440 (Conroe-L -ydin 512 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Celeron 450 (Conroe-L -ydin 512 kilotavun L2-välimuistilla)

Celeron Dual-Core (Socket T eli LGA775)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksiytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Celeron Dual-Core E1200 (Allendale-ydin 512 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Celeron Dual-Core E1400 (Allendale-ydin 512 kilotavun L2-välimuistilla)

Pentium Dual-Core (Socket T eli LGA775)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksiytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pentium Dual-Core E2140 (Allendale-ydin 1024 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Pentium Dual-Core E2160 (Allendale-ydin 1024 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Pentium Dual-Core E2180 (Allendale-ydin 1024 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Pentium Dual-Core E2200 (Allendale-ydin 1024 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Pentium Dual-Core E2220 (Allendale-ydin 1024 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Pentium Dual-Core E5200 (Wolfdale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)

E5200-suoritin julkaistiin vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä [7] ja se on tuotettu 45 nanometrin valmistusprosessilla. [7] Suoritin tuottaa enimmillään 65 wattia lämpöä.[7]

Core 2 Duo (Socket T eli LGA775)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksiytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Core 2 Duo E4300 (Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E4400 (Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E4500 (Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E4600 (Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E4700 (Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6300 (Conroe- tai Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6320 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6400 (Conroe- tai Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6420 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6540 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6550 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6600 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6700 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6750 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6800 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E6850 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E7200 (Wolfdale-ydin 3072 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E7300 (Wolfdale-ydin 3072 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E7400 (Wolfdale-ydin 3072 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E8190 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E8200 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E8300 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E8400 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E8500 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E8600 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Duo E8700 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)

E8400-suoritin käyttää 1333 MHz järjestelmäväylää. [8] E8400 julkaistiin ensimmäisellä neljänneksellä vuonna 2008.[8] E8400 valmistetaan 45 nanometrin valmistusprosessilla. [8] Suoritin tukee virtualisointiteknologiaa [8], SpeedStep-nimistä virransäästöteknologiaa [8], ja tuottaa enimmillään 65 wattia lämpöä.[8]

E8500-suoritin on muuten sama kuin E8400, mutta sen kellotaajuus on 160 MHz korkeampi kuin E8400-suorittimen. [9]

E8300-suoritin käyttää myös 1333 MHz väylää.[10] Erona E8400-suorittimeen on alhaisempi prosessorin kerroin.[10] E8300 julkaistiin toisella vuosineljänneksellä 2008.[10] E8200 suoritin julkaistiin vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. [11] Suoritin käyttää "isoveljiensä" tapaan 1333 MHz tehollista väylää [11] ja tuottaa enimmillään 65 wattia lämpöä. [11] E8190-suoritin toimii 2.66 GHz:n kellotaajuudella. [12] 8190-suoritin julkaistiin vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä.[12]

Core 2 Quad (Socket T eli LGA775)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Core 2 Quad Q6600 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q6700 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q8200 (Yorkfield-ydin kahdella 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q9300 (Yorkfield-ydin kahdella 3072 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q9400 (Yorkfield-ydin kahdella 3072 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q9450 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q9550 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q9650 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Quad Q9550s (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla. Alhaisempi TDP arvo kuin normaali Q9550-suorittimessa)[13]

Q6600-suorittimessa on 8 megatavun L2-välimuisti [14] ja se valmistetaan 65 nanometrin valmistusprosessilla.[14] Q6600-suoritin käyttää 1066 MHz tehollisella kellotaajuudella toimivaa FSB-väylää.[14] Suorittimen TDP-arvoksi Intel on ilmoittanut 105 W. [14] Q6600 julkaistiin vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä.[14]

Q6700-suorittimessa on myös 8 megatavun välimuisti. [15] Suoritin toimii 2.66 gigahertsin kellotaajuudella.[15] Suoritin julkaistiin vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä.[15] Suoritin valmistetaan 65 nanometrin valmistusprosessilla. [15] Suorittimen TDP-arvo on 105 wattia.[15]

Q9400 suorittimessa on 6 megatavun L2-välimuisti[16] ja se käy 2.66 GHz kellotaajuudella.[16] Suoritin julkaistiin kolmannella vuosineljänneksellä 2008.[16] Suorittimen TDP-arvo on 95 wattia.[16] Suorittimen järjestelmäväylä toimii 1333 MHz kellotaajuudella.[16]

Q9400S-suorittimessa[17] on 6 megatavun L2-välimuisti.[17] Suoritin julkaistiin vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä [17] ja se valmistetaan 45 nanometrin valmistusprosessilla.[17] Suoritin tuottaa enimmillään 65 wattia lämpöä.[17]

Q9450S-suorittimessa on 12 megatavun L2-välimuisti.[18] Suoritin toimii 2.66 gigahertsin kellotaajuudella.[18] Suoritin julkaistiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2008.[18] Suoritin tuottaa enimmillään 95 wattia lämpöä.[18]

Q9550-suorittimessa on 12 megatavun L2-välimuisti.[19] Suoritin julkaistiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2008.[19] Suoritin toimii 2.83 gigahertsin kellotaajuudella.[19] Suoritin on valmistettu 45 nanometrin valmistusprosessilla[19] ja se tuottaa enimmillään 95 wattia lämpöä.[19]

Core 2 Extreme (Socket T eli LGA775)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksiytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Core 2 Extreme X6800 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)

Neliytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Core 2 Extreme QX6700 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Extreme QX6800 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Extreme QX6850 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Extreme QX9650 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Core 2 Extreme QX9770 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)

Core 2 Extreme (Socket J eli LGA771)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Core 2 Extreme QX9775 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)

Xeon UP (Socket T eli LGA775)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksiytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Xeon UP 3040 (Conroe- tai Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP 3050 (Conroe- tai Allendale-ydin 2048 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP 3060 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP 3065 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP 3070 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP 3075 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP 3085 (Conroe-ydin 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP E3110 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP E3120 (Wolfdale-ydin 6144 kilotavun L2-välimuistilla)

Neliytimiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Xeon UP X3210 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP X3220 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP X3230 (Kentsfield-ydin kahdella 4096 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP X3320 (Yorkfield-ydin kahdella 3072 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP X3330 (Yorkfield-ydin kahdella 3072 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP X3350 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP X3360 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)
  • Xeon UP X3370 (Yorkfield-ydin kahdella 6144 kilotavun L2-välimuistilla)

Core 2 Xeon DP (Socket J eli LGA771)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Core 2 Xeon DP 5110
  • Core 2 Xeon DP 5120
  • Core 2 Xeon DP 5130
  • Core 2 Xeon DP 5140
  • Core 2 Xeon DP 5148
  • Core 2 Xeon DP 5150
  • Core 2 Xeon DP 5160
  • Core 2 Xeon DP E5310
  • Core 2 Xeon DP E5320
  • Core 2 Xeon DP E5335
  • Core 2 Xeon DP E5345
  1. intel Quad core Q8250

Core 2 Duo Mobile (Socket M)(Merom-ydin)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Core 2 Duo L7200
  • Core 2 Duo L7300
  • Core 2 Duo L7400
  • Core 2 Duo L7500
  • Core 2 Duo T5500
  • Core 2 Duo T5600
  • Core 2 Duo T7200
  • Core 2 Duo T7300
  • Core 2 Duo T7400
  • Core 2 Duo T7600
  • Core 2 Duo T7700
  • Core 2 Duo T8100
  • Core 2 Duo T9300
  • Core 2 Duo P8700

Seuraava sukupolvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Core 2 -suoritinten seuraajia ovat Intel Nehalem -suorittimet, jotka julkaistiin vuoden 2008 loppupuolella. Suorittimet perustuvat Core i7 -mikroarkkitehtuuriin ja ne valmistetaan 45 nm -prosessilla. Merkittävänä uudistuksena Front Side Bus-väylä on korvattu QuickPath-väylällä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Intelin suorittimet
Aikaisemmat
Nykyiset
ARM
IA-64
RISC
Muut
GPU
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Intel_Core_2&oldid=21408439”