Montpellier’n yliopisto
| Montpellier’n yliopisto | |
|---|---|
| Université de Montpellier | |
 |
|
|
lat. Universitas Montempestellarium
|
|
| Perustettu | 1289 |
| Tyyppi | julkinen |
| Rehtori | Philippe Augé |
| Opiskelijoita | 49000 |
| Sijainti |
Montpellier, Marseille, Hérault Ranska |
| Yhteistyö | Coimbra-ryhmä |
| Sivusto | http://www.umontpellier.fr/ |
Montpellier’n yliopisto on ranskalainen julkinen tutkimusyliopisto Montpellier’ssä, Kaakkois-Ranskassa. Vuonna 1289 perustettu yliopisto on yksi maailman vanhimmista yliopistoista.[1]
Yliopisto oli jaettu 45 vuoden ajan 1970–2015 kolmeen yliopistoon (Montpellier’n yliopisto 1, Montpellier’n yliopisto 2 ja Montpellier’n Paul Valéry -yliopisto 3). Vuonna 2015 perustettiin uusi Montpellier’n yliopisto kahdesta ensimmäisestä yliopistosta.[2] Paul Valéry -yliopisto Montpellier pysyi kuitenkin erillisenä yksikkönä.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Montpellier'n yliopiston perinteisenä perustamisvuotena pidetään joko vuotta 1220, jolloin paavi Honorius III:n legaatti, kardinaali Konrad von Urach, laati yliopiston säännöt, tai vuotta 1289 jolloin paavi Nikolaus IV vahvisti yliopiston perustamisen bullassaan Quia Sapientia.
Yliopiston historia ulottuu kuitenkin tätä varhaisempiin aikoihin. Vapaita taitoja opettaneita kouluja oli Montpellier'issä jo paljon aiemmin; on mahdollista, että ne juontavat juurensa gallialais-roomalaisiin retoriikan ja grammatiikan kouluhin. Lakitieteen koulun perusti italialainen oppinut Placentinus, joka saapui Bolognasta 1160 ja toimi opettajana Montpellier'issa. [4]
Yliopiston kuuluisa lääketieteellinen tiedekunta sai mahdollisesti alkunsa Al-Andalusissa oppinsa saaneiden lääkärien perustamana. Varmuudella tiedetään, että Montpellier'ssa oli tunnettuja lääkäreitä jo vuonna 1137, ja tiedekunta pitää itseään maailman vanhimpana yhtäjaksoisesti toimineena lääketieteen oppilaitoksena. Humanisti François Rabelais ja ennustaja Nostradamus opiskelivat lääketiedettä Montpellier'ssa; jälkimmäinen erotettiin kun havaittiin hänen harjoittaneen lääkärille sopimattomana pidettyä apteekkarin ammattia. Yliopiston yhteydessä on Ranskan vanhin kasvitieteellinen puutarha, Jardin des plantes de Montpellier, joka perustettiin 1593.[4]
Teologinen tiedekunta sai alkunsa oppineiden kaupungin luostareissa ja konventeissa pitämistä luennoista. Ranskan kuningas Juhana II:n säilyneet kirjeet osoittavat, että Montpellier'ssa oli itsenäinen teologinen tiedekunta jo 1350. Paavi Martinus V vahvisti sen aseman bullallaan 1421, joka yhdisti sen läheisesti oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Kalvinismin alueellinen menestys 1500-luvulla ravisteli katolista tiedekuntaa, joka palautettiin v. 1622. Tämän jälkeenkin dominikaanien ja jesuiittojen kiistat haittasivat tiedekunnan toimintaa, kunnes se lakkautettiin Ranskan vallankumouksessa.[4]
Ranskan vallankumouksen puhjettua 1793 Montpellier, kuten muutkin Ranskan provinssiyliopistot, joutui sulkemaan ovensa. Luonnontieteellinen ja humanistinen tiedekunta perustettiin uudelleen 1810 ja oikeustieteellinen 1880. Lääketieteellinen tiedekunta jatkoi toimintaansa myös vallankumousajan läpi, tosin aluksi salassa.[4]
Vuoden 1968 kuohunnan seurauksena Montpellier'n yliopisto uudelleenorganisoitiin 1969 ja jaettiin kolmeen yliopistoon: Montpellier’n yliopisto 1, joka käsitti entiset lääketieteen, oikeustieteen ja taloustieteen tiedekunnat; Montpellier’n yliopisto 2, joka käsitti luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnat; ja Montpellier’n Paul Valéry -yliopisto, johon siirtyi yhteiskunta- ja humanistiset tieteet. Vuonna 2015 yliopistot 1 ja 2 yhdistyivät takaisin, mutta kolmas on jatkanut itsenäisenä Paul Valéryn yliopistona.[4]
Kuuluisia henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opettajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antonius Padovalainen, alun perin Fernando Martins de Bulhões
- Bernardus Trilialainen
- Guillaume de Grimoard, myöhemmin paavi Urbanus V
- Alexander Grothendieck
- Ramon Llull
- Pedro Martínez de Luna y Pérez de Gotor, myöhemmin vastapaavi Benedictus XIII
- Guillaume de Nogaret
Opiskelijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dacian Cioloș, romanialainen agronomi ja poliitikko
- Auguste Comte, ranskalainen filosofi, positivismin perustaja
- Francesco Petrarca, renessanssiajan oppinut ja runoilija; pidetään humanismin perustajana
- François Rabelais, humanisti ja kirjailija
- Alexander Grothendieck, ranskalais-saksalainen matemaatikko ja Fieldsin mitalin saaja
- Enver Hoxha, Albanian diktaattori
- Taha Hussein, egyptiläinen kirjailija
- Albert Zafy, Madagascarin presidentti v. 1993–96
- Khieu Samphan, Kamputsean valtionpäämies Pol Potin punakhmerien valtakaudella
- Nostradamus, ranskalainen apteekkari ja ennustaja
- Raja Rao, intialainen kirjailija, sai Neustadt-palkinnon vuonna 1988
- Sahle-Work Zewde, etiopialainen poliitikko ja Etiopian ensimmäinen naispuolinen presidentti
- Andreas Vesalius, alankomaalainen lääkäri ja anatomi, modernin anatomian perustaja
- Shi Zhengli, kiinalainen virustutkija
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ L'Université de Montpellier conforte sa position dans le classement de Shanghai
- ↑ L'université de Montpellier à l'épreuve de la fusion
- ↑ L'Université de Montpellier toujours parmi les 200 meilleures du monde selon le classement de Shanghaï
- ↑ a b c d e History of the University Montpellier'n yliopisto. Arkistoitu 7.4.2022. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yliopiston kotisivut (englanniksi) (ranskaksi)
