Andreas Vesalius
.jpg)
Andreas Vesalius (31. joulukuuta 1514 Bryssel – 15. lokakuuta 1564 Zákynthos) oli lääkäri ja tieteellisen anatomian uranuurtaja. Hän kirjoitti yhden anatomian historian vaikuttavimmista teoksista, De humani corporis fabrica libri septem ("Ihmisruumiin toiminnasta", 1537).[1] Vesaliusta pidetään nykyaikaisen anatomian isänä.
Vesaliuksen teos perustuu kokonaan hänen omiin havaintoihinsa ihmisen anatomiasta. Se sisältää yli 300 havainnollista kuvaa, jotka piirsi Tizianin oppilas Jan Stephen van Calgar. Teos kumosi useita Galenoksen väitteitä, ja Vesalius joutui sen vuoksi vanhoillisten lääkärien vihamielisyyden kohteeksi. Niinpä hän vetäytyi tiedemiesuralta lääkärinuralle, muun muassa keisari Kaarle V:n ja kuningas Filip II:n henkilääkäriksi.[1]
Vesaliukselle suututtiin siitä, että hän väitti Galenoksen erehtyneen. Ruumiinavauksia tehdessään hän oli huomannut ihmisanatomian olevan ristiriidassa Galenoksen teoksien kanssa. Apinan ruumiin avattuaan Vesalius huomasi, että apinan ruumiissa oli Galenoksen kuvaamia muodostumia, joita ihmisen ruumiissa ei todellisuudessa ole. Hän päätteli, ettei Galenos ollut koskaan avannut ihmisruumista vaan apinan olettaen, ettei apinan anatomia paljon poikkea ihmisen anatomiasta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M–Ö), s. 9505. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07198-X
- ↑ Rantanen, Isak: Suuria lääkäreitä
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vesalius: De Humanis Corporis Fabrica, Turning the Pages Online
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
