Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Perustettu 4. lokakuuta 1920
Toimiala lastensuojelutyö
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 71 107 (31.12.2023)
Puheenjohtaja Mirjam Kalland
Pääsihteeri Milla Kalliomaa
Päätöksentekoelin liittokokous
Hallitus Jaana Kaartinen (vpj.)
(Petra Vesuri)
Anna Rönkä (vpj.)
(Annastiina Vesterinen)
Satu Kelkka
(Sari Orhanen)
Päivi Tapanainen
(Heikki Kotajärvi)
Sari Nikula
(Tiia Tuomi)
Antti Parkkinen
(Seija Manninen)
Henna Hovi
(Jan Pippingsköld)
Jan Söderholm
(Allan Malmström)
Hanna-Mari Piikkilä
(Maria Starck) [1]
Jäsenlehti Lapsemme-lehti
Aiheesta muualla
Sivusto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry - Mannerheims Barnskyddsförbund rf (lyhenne MLL, engl. The Mannerheim League for Child Welfare)[2] on vuonna 1920 perustettu avoin kansalaisjärjestö,[3] joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.[4] Sen ansioksi voidaan laskea kattavan neuvolajärjestelmän rakentamisen Suomessa.[3]

Liittokokouskaudella 2023-2025 Mannerheimin Lastensuojeluliiton hallituksen puheenjohtajana toimii Mirjam Kalland ja liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Tarja Larmasuo.[5] Järjestön pääsihteerinä toimi Milla Kalliomaa.[6]

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 71 107 jäsentä.[7] Vapaaehtoisia on 30 000.[8] Vapaaehtoiset toimivat 532 paikallisyhdistyksessä. Paikallisyhdistyksen kuuluvat alueensa piirijärjestöön, joita on yhteensä 10.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Työn määränpäänä olkoon, että jok'ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvunaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi.” Carl Gustaf Emil Mannerheim kutsui näillä sanoilla kansalaisia lasten oloja parantavaan työhön. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti toimintansa vuonna 1920 nimellä Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto.[9] Perustamisessa keskeinen aloitteentekijä oli kenraalin sisar, vapaaherratar, ylihoitaja Sophie Mannerheim, joka toimi sen liittovaltuuston varapuheenjohtajana 1920–1928. Valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja oli kansleri E. N. Setälä. Vuosina 1920–1960 hallituksen puheenjohtajana toimi Arvo Ylppö. Ensimmäinen sihteeri (toiminnanjohtaja) oli kouluneuvos Erik Mandelin.

Liiton perustavassa kokouksessa Mannerheim itse vastusti aluksi ehdotusta, jonka mukaan liitto saisi hänen nimensä, mutta hän taipui muiden osanottajien yksimieliseen toivomukseen. Mannerheim tiesi, että köyhyydellä, puutteellisilla asuinoloilla, tietämättömyydellä ja suoranaisella välinpitämättömyydellä sekä niistä aiheutuneilla lasten aliravitsemuksella, sairauksilla ja suurella kuolleisuudella oli ollut osuutensa vuosien 1917–1918 tapahtumiin. Valtionhoitajana toimiessaan Mannerheim oli todennut, ettei suuri osa maan miespuolisesta nuorisosta läpäissyt kutsunnoissa lääkärintarkastusta heikon fyysisen kunnon vuoksi. Toisaalta hän tiesi myös, ettei hänen nimeään arvostettu hieman aikaisemmin päättyneen kansalaissodan hävinneellä puolella. Vasemmistossa vallinneita asenteita kuvasi, että vielä vuonna 1927 silloinen sosialidemokraattinen Tannerin hallitus esitti budjettiehdotuksessaan, että liitto saisi 100 000 markan suuruisen lisämäärärahan käytettäväksi rajaseutujen lastenhuoltotyöhön ja pikkulasten huoltoon, ”kuitenkin edellyttäen, että liitto ottaa yleisempää laatua olevan nimen, joka olisi omiansa yhdistämään maan kaikki kansalaispiirit”.[10]

Kalliossa sijainnut Lastenlinna vihittiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton käyttöön lokakuussa 1921. Edessä piispa Jaakko Gummerus, ylihoitaja Sophie Mannerheim, kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim, ylihoitaja Toini Leikola, professori Arvo Ylppö ja tämän takana koulu­neuvos Erik Mandelin.

Liiton ensimmäinen tehtävä oli estää imeväisyyskuolleisuutta. Yksinäisten äitien turvakotina toiminut Lastenlinna siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton omistukseen ja sen toimintaa muutettiin perusteellisesti. Arvo Ylpön aloitteesta Lastenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen neuvola vuonna 1922. Liitto rakensi alayhdistystensä avulla Suomeen kattavan neuvolaverkoston, jonka ylläpito siirtyi kunnille vuonna 1944 säädetyn kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolalain myötä.

Talvi- ja jatkosotien aikana Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjesti avustuksia sotaorvoille sotakummien kautta. Liiton alaisuuteen perustettiin erityinen sotakummivaliokunta, jonka avulla saatiin osittain kotimaasta, mutta varsinkin ulkomailta, runsaasti rahavaroja sotaorpojen avustamiseen. Lahjaksi saadulla ulkomaanvaluutalla ostettiin ulkomailta kahvia ja sokeria, joita myytiin valtioneuvoston suostumuksella melko korkeaan hintaan. Sotakummivaliokunnan tehtäväkentän laajennuttua jatkuvasti se muodostettiin Mannerheimin Lastensuojeluliitosta toiminnallisesti kokonaan riippumattomaksi elimeksi vuonna 1944. Tästä huolimatta Mannerheim-liiton nimi säilytettiin valiokunnan nimessä muiden siihen liittyneiden järjestöjen toivomuksesta.[11] Osaltaan liitto järjesti myös sotalasten siirtoja Tanskaan ja Ruotsiin.

Sotakummivaliokunnan itsenäistyminen Mannerheim-liitosta jäi juridisesti loppuun saattamatta, mikä osoittautui kohtalokkaaksi, kun vuonna 1958 kävi ilmi, että valiokunnan sihteerinä toiminut rouva Karin Sauramo oli kavaltanut valiokunnan varoja yli 30 miljoonan markan arvosta. Julkisuudessa väitettiin kavalluksen tapahtuneen nimenomaan Mannerheim-liiton piirissä, ja asiasta löi rumpua varsinkin Ilmari Turjan Uusi Kuvalehti. Kohun seurauksena arkkiatri Arvo Ylppö, joka oli Sauramon jutun yhteydessä joutunut rajun syytösryöpyn kohteeksi, erosi Mannerheim-liiton keskushallituksen puheenjohtajan paikalta. Karin Sauramo tuomittiin kuritushuoneeseen, minkä jälkeen Mannerheim-liiton ympärillä vallinnut kohu vähitellen laantui.[12]

Neuvoloiden siirryttyä kunnille Mannerheimin Lastensuojeluliitto keskittyi kodinhoitajien koulutukseen ja terveiden elintapojen edistämiseen. 1970-luvulla liitto ryhtyi kehittämään hyvinvointipalveluja lasten terveydenhoidossa, päivähoidossa sekä kouluissa. Osa tätä oli sairastuneen lapsen hoitajarengastoiminnan aloittaminen.

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on Opintokeskus Siviksen,[13] SOSTEn[14]ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin jäsenjärjestö[15] sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[16]

Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yhteensä 537 paikallisyhdistystä. Järjestön jäsenet kuuluvat paikallisyhdistyksiin. Paikallisyhdistykset kuuluvat alueensa piirijärjestöön.[7]

Mannerheimin Lastensujeluliiton piirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yhteensä 10 piirijärjestöä. Ne tukevat paikallisyhdistyksiä sekä tekevät alueellista vaikuttamistyötä. Piireillä on piiritoimistot, joissa työskentelee palkattuja työntekijöitä tukemassa paikallisyhdistysten toimintaa.[7]

Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskustoimisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustoimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 50 henkeä.[7] Se järjestää valtakunnallisesta koulutusta sekä tekee valtakunnallista kehittämis- ja ohjaustyötä. Se tuottaa materiaaleja toimintaan.[17]

Liittokokous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylin päättävä elin. Äänioikeus liittokokouksessa on paikallisyhdistyksillä sekä piirijärjestöillä. Se hyväksyy toimintalinjauksen seuraavalle kolmelle vuodelle. Liittokokouksessa valitaan liittovaltuusto, johon kuuluu 38 jäsentä. Liittovaltuusto valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä.[7]

Vuoden 2023 liittokokous järjestettiin Lahdessa.[18] Vuonna 2020 kokous järjestettiin Helsingissä,[19] vuonna 2017 Kuopiossa,[20] vuonna 2014 Turussa[21] ja vuonna 2011 Oulussa.[22]

Lehti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön oma jäsenlehti on Lapsemme-lehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. Lehden päätoimittaja on pääsihteeri Milla Kalliomaa.[23]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitto tarjoaa monenlaista toimintaa, esimerkiksi:

Kerhot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät kerhotoimintaa. Näitä ovat esimerkiksi lasten musiikki-, liikunta- ja taidekerhot. Lisäksi on aikuisten ja lasten yhteisiä kerhoja.[24] Terhokerhot ovat lasten ja eläkelläisten seikä aikuisten yhteisiä kerhoja, joissa vietetään aikaa yhdessä sekä leikitään.[25]

Koulujen kerhotoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää koulujen kerhotoimintaa, jossa 3.-4. luokkalaiset lapset tutustuvat leikillisyyden ja pelillisyyden avulla esimerkiksi omien vahvuuksien tunnistamiseen, empatiaan ja ongelmanratkaisutaitoihin. Ohjaajille on maksuton verkkokoulutus, ohjaajan opas, materiaalipaketti ja verkkotehtävät.[26]

Lasten ja nuorten puhelin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten ja nuorten puhelimessa päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset, jotka ovat vaitiolovelvollisia. Puhelu on soittajalle maksuton. Soittaja voi keskustella mistä tahansa mietityttävästä asiasta. Myös nettikirjepalvelun tai chatin kautta saa yhteyden vapaaehtoiseen koulutettuun aikuiseen.[27]

Lyhytaikaista lastenhoitoapu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirit ylläpitävät lastenhoitoapupalvelua, joihin ne kouluttavat hoitajia lastenhoitokursseilla. Hoitajat haastatellaan ja heiltä vaaditaan rikoskeristeriote. Hoitajilla on vastuuvakuutus, joka korvaa mahdolliset hoitajan aiheuttamat vahingot. Hoitajia on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina ja osa hoitajista hoitaa myös sairaita lapsia.[28]

Nuortennetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuortennetin sisältöä tuottavat nuoret. Keskustelupalstan, chatin ja kirjepalvelun kautta saa yhteyden aikuiseen.[29]

Perhekahvilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhekahviloissa vanhemmat tutustuvat alueen muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin ja lapset saavat ikäistään leikkiseuraa. Perhekahviloissa keskustellaan, juodaan kahvia sekä kuullaan perheiden toivomia alustuksia eri aiheista.[30]

Perhekummit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhekummi osallistuu perheen arkeen kunnellen ja keskustellen. Kummin kanssa voidaan käydä esimerkiksi leikkipuistossa tai ruokakaupassa. Perhekummi voi tulla myös käymään perhen kotona, jossa voidaan yhdessä tehdä arkisia asioita.[31]

Tukioppilastoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukioppilastoiminnassa tukioppilaina toimii koko maassa 11 000 oppilasta joka vuosi. Toiminnan tarkoituksena on osallisuuden ja kouluhyvinvoinnin lisäämisen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisy. Toiminan edellytys on toimintaa ohjaava aikuinen.[32]

Vanhempainnetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhempainnetistä löytyy tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä, lapsiperheen elämästä, vinkkejä lapsiperheen arkeen, tukea perheen huoliin ja kriiseihin sekä toimintaa lapsiperheille.[33]

Vanhempainpuhelin ja chat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhempainpuhelimessa ja chatissa on mahdollista keskustella nimettömästi vanhemmuuteen liittyvistä asioista MLL:n kouluttaman päivystäjän kanssa. Puhelu on soittajalle maksuton.[34]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on Mannerheimin Lastensuojeluliiton merkittävin tukija. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yksi Lasten Päivän Säätiön perustajista. Sen ylläpitämä Linnanmäen huvipuisto tuottaa rahoitusta lastensuojelutyölle. Muita varainhankintamuotoja ovat mm. lahjoitukset ja varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta, muut avustukset ja korvaukset, omaisuuden myyntivoitot sekä jäsenmaksut.[35]

Lapset ensin -keräyksellä paikallisyhdistykset ja piirit keräävät varoja omaan toimintaansa.[36]

Hyvä Joulumieli -keräyksellä kerätään varoja vähävaraislle lapsiperheille. Keräyksen toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliito ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa. Keräysvaroilla hankintaan 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja ja apua tarvitsevat perheet etsitään sosiaalitoimen, diakoniatyön ja neuvoloiden kanssa.[37]

Huomionosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohalitus myöntää aktiivisille vapaaehtoisille pronssisia, hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä.[38]

Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää vuosittain äitienpäivänä valtakunnallisen juhlan, jossa jaetaan äitienpäivän kunniamerkkejä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitaleja kultaristein esimerkillisessä kasvatustyössä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisessä ansioituneille. Ehdotukset merkkien saajista tulee tehdä aluehallintovirastoille.[39]

Paikallisyhdistykset ja piirit voivat hakea Ritarikuntien kanslian kautta ansioituneille vapaaehtoisilleen suomalaista kunniamerkkiä. Niiden myöntäminen tapahtuu vuosittain itsenäisyyspäivänä.[38]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Liittohallitus ja liittovaltuusto Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 4.10.2023.
  2. ↑ MLL:n säännöt Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 15.10.2023.
  3. ↑ a b MLL:n historia Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 26.9.2023.
  4. ↑ MLL:n strategia Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 26.9.2023.
  5. ↑ Liittohallitus ja liittovaltuusto Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  6. ↑ Yhteystiedot Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 26.9.2023.
  7. ↑ a b c d e f Organisaatio Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 10.6.2024.
  8. ↑ Laura Uotila: MLL:ssa paikka vapaana uusille vapaaehtoisille Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 21.8.2023. Viitattu 28.9.2023.
  9. ↑ Kouvalainen, Kauko: Mannerheim ja lapset Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 3.11.2014.
    Historia – MLL Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 4.11.2015.
  10. ↑ Heinrichs, Erik: Mannerheim Suomen kohtaloissa I, s. 388–389. (2. painos.) Helsinki: Otava, 1961.
  11. ↑ Ylppö, Arvo: Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 376–377. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1964.
  12. ↑ Ylppö 1964, s. 377–379.
  13. ↑ Jäsenjärjestöt Opintokeskus Sivis. Viitattu 7.10.2023.
  14. ↑ Jäsen­järjestöt Soste. 15.3.2022. Viitattu 26.9.2023.
  15. ↑ Jäsenet Allianssi. Viitattu 29.9.2023.
  16. ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä Vapepa. Viitattu 29.9.2023.
  17. ↑ Mistä saan tukea? Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 30.11.2023.
  18. ↑ Minna Närhilä: Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokous: Lapsivaikutukset on arvioitava kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 11.6.2023. Viitattu 27.9.2023.
  19. ↑ Minna Närhilä: MLL:n liittokokous valitsi järjestön puheenjohtajaksi Mirjam Kallandin Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 12.9.2020. Viitattu 27.9.2023.
  20. ↑ M. L. L. yllapito: MLL luotaa tulevaisuuttaan Kuopiossa Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 9.6.2017. Viitattu 27.9.2023.
  21. ↑ Lapsiin investoiminen tuo yhteiskunnalle säästöä - ePressi www.epressi.com. 15.6.2014. Viitattu 27.9.2023.
  22. ↑ MLL: Lasten hyvinvointierot Suomessa liian suuria mtvuutiset.fi. 12.6.2011. Viitattu 28.9.2023.
  23. ↑ Lapsemme-lehti Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 26.9.2023.
  24. ↑ Kerhot lapsille Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  25. ↑ Terhokerhot Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  26. ↑ Koulun kerhotoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  27. ↑ Lasten ja nuorten puhelin Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  28. ↑ Lastenhoitoapu Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  29. ↑ Nuorille Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 28.9.2023.
  30. ↑ Perhekahvilat Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  31. ↑ Toiminta lapsiperheille Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 28.9.2023.
  32. ↑ Tukioppilastoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  33. ↑ Vanhempainnetti Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  34. ↑ Älä jää yksin, soita Vanhempainpuhelimeen Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  35. ↑ Rahoitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  36. ↑ Lapset ensin -keräys Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  37. ↑ Hyvä Joulumieli -keräys Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 27.9.2023.
  38. ↑ a b Mitalit ja ansiomerkit MLL Vapaaehtoisnetti. Viitattu 30.9.2023.
  39. ↑ Minna Närhilä: Äitienpäivän kunniamerkkien saajia voi nyt ehdottaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 21.9.2023. Viitattu 27.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mannerheimin_Lastensuojeluliitto&oldid=22900401”