SOS-Lapsikylä Suomessa
| SOS-Lapsikylä ry | |
|---|---|
| Perustettu | 1962[1] |
| Kotipaikka | Helsinki[2] |
| Lapsikylän toimitusjohtaja | Mikaela Westergård |
| Puheenjohtaja | Pekka Koskinen |
| Jäsenlehti | SOS-Lapsikylän Kuulumisia |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
SOS-Lapsikylä on sitoutumaton kansainvälinen järjestö, jonka päämääränä on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä suojella lasten oikeuksia ympäri maailman. Suomessa se aloitti toimintansa vuonna 1962. Suomessa on kymmenen lapsikylää,[1] ja vuonna 2017 ne auttoivat lähes 500:tä lasta ja nuorta.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomeen SOS-lapsikyläaatteen toi mukanaan opiskelija Kaija Laitinen. Hän oli tutustunut toimintaan opiskellessaan Keski-Euroopassa 1950-luvun lopulla. Suomen SOS-lapsikyläyhdistys perustettiin lopulta Laitisen tuttavan, sosiaalineuvos Albin Gebhardtin, johdolla vuonna 1962, ja ensimmäinen lapsikylä valmistui Espoon Tapiolan Metsäpirtintien tontille vuonna 1966.[1][4] Ensimmäisinä asukkaina sinne muutti yhdeksän orvoksi jäänyttä sisarusta Pohjois-Savosta maaliskuussa 1966. Heistä vanhin oli 15-vuotias ja nuorin kaksi kuukautta.[4]
Toiminta ja tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisen SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapsi saisi kasvaa omien vanhempiensa luona. Silloin, kun vanhemmat eivät yksin pysty huolehtimaan lapsistaan, SOS-Lapsikylä pyrkii tukemaan perhettä erilaisilla tukimuodoilla. Jos omassa perheessä asuminen ei tuesta huolimatta onnistu, lapsikylän vaihtoehtona on tarjota lapselle turvallinen sijaiskoti. Apua tarvitsevat lapset ja perheet tulevat SOS-lapsikylien ja nuorisokodin palvelujen piiriin kuntien sosiaalitoimen kautta.[5] Hoitomuotoja ovat yhteisöllisesti tuettu perhehoito lapsikylissä tai kasvua tukeva hoito nuorisokodissa.
SOS-Lapsikylä työskentelee myös tukea tarvitsevien perheiden kanssa, jotta mahdollisimman moni lapsi voisi kasvaa omien vanhempiensa kanssa, ja perhe voisi pysyä yhdessä. SOS-Lapsikylä tarjoaa useassa toimipisteessään muun muassa perhekuntoutusta ja tukiperhetoimintaa.[6][7] SOS-Lapsikylä tarjoaa myös Theraplay-terapiaa haastavissa ympäristöissä kasvaneille lapsille.[8][9]
Lapsikylä panostaa erityisesti nuorten itsenäistymisen tukemiseen. Koska nuorten valmiudet itsenäistyä ovat yksilöllisiä, SOS-Lapsikylä pyrkii ottamaan tämän huomioon ja tukemaan nuorta aina siihen saakka, kunnes hän pärjää omillaan. Tavoitteena on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkostonsa.[10] SOS-Lapsikylä toimii muutenkin aktiivisesti auttaakseen lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden ja on mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tekee omaa tutkimustyötä ja pyrkii lobbaamaan.
SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti uusia sijaisvanhempia. Suomessa lapsikylävanhemmalla on hoidossaan maksimissaan neljä lasta; pariskunnalla lapsia voi olla seitsemän.
Muun muassa DNA, Dr. Oetker, Cramo, Danske Bank, Fazer ja Ikea ovat tukeneet Suomen SOS-Lapsikylän toimintaa.[3][11][12][13][14][15]
Toimipisteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa lapsikylätyötä tehdään kymmenellä paikkakunnalla: Espoossa, Kaarinassa, Kuopiossa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Tampereella, Vantaalla, Vihannissa ja Ylitorniolla sekä nuorisokodissa Jyväskylän Vaajakoskella.[1]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SOS-Lapsikylä on saanut kritiikkiä sijaishuollossa tapahtuneista laiminlyönneistä ja kaltoinkohtelusta. Ylitornion lapsikylän pitkäaikainen johtaja ja sittemmin SOS-Lapsikylän aluesuunnittelijanakin toiminut Kai Lomma kertoi vuonna 2018 pitävänsä kritiikkiä aiheellisena.[16][17] Samana vuonna SOS-Lapsikylä irtisanoi yhteistoimintaneuvotteluissa 74 työsopimusta. Irtisanomisten taustalla oli korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan kylässä työskentelevien sijaisten työ kuuluu työaikalain piiriin, eikä siihen voi siten soveltaa poikkeussääntöjä.[17] Näkemysten muuttumisen myötä työsuhteisia lapsikylävanhempia ei enää ole.[18]
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Palkitsija/tilaisuus | Tunnustus | Vastaanottaja(t) | Huomiot | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 2004 | Kaarinan kaupunki | Kaarina-mitali | SOS-Lapsikylä | [19] | |
| 2004 | Kaarina-seura | Merkittävä kaarinalainen | Kari Kiesiläinen[a] | [19] | |
| 2013 | Lastensuojelun Keskusliitto | Hopeinen lastensuojelumitali | Jukka Kotkavuori[b] | [22] | |
| 2013 | Lastensuojelun Keskusliitto | Pronssinen lastensuojelumitali | Kari Kiesiläinen | [21] | |
| 2015 | Lastensuojelun Keskusliitto | Sijaisvanhemman ansiomerkki | Else-Maj Lundström-Lehtimäki[c] | [23] | |
| 2016 | ARVO-liitto | Vuoden ARVO-teko -palkinto | Lapsikylä ja sen kehittämä Varkauden malli | [24] | |
| 2017 | Talentia | Hyvä käytäntö -palkinto | Perhekumppani-malli | Ehdokkuus | [25] |
| 2017 | Valtakunnalliset lastensuojelupäivät | Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko | SOS-kumppanuus | Voitto | [26][27][28] |
| 2020 | Talentia | Hyvä käytäntö -palkinto | SOS-Lapsikylän julkaisema Ylitse MentorApp[29] | Ehdokkuus | [30] |
Huomiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaarinan SOS-lapsikylän entinen kylänjohtaja.[19][20] Hän toimi Kaarinan SOS-Lapsikyläyhdistyksen johtajana kymmenen vuotta ja oli synnyttämässä kylän toimintaa vuonna 2003.[21]
- ↑ Kotkavuori on työskennellyt ainakin 20 vuotta isossa roolissa SOS-Lapsikylässä.
- ↑ Lundström-Lehtimäki toimi LSKL:n mukaan ”pitkäaikaisesti ja sitoutuneesti” lapsikylävanhempana Tapiolan lapsikylässä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Organisaatio sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Yritys- ja yhteistietojärjestelmä: SOS-Lapsikylä r.y tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 28.12.2023.
- ↑ a b DNA jatkaa SOS-Lapsikylän pääyhteistyökumppanina STT Info. 30.11.2017 kello 10.00. Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ a b Nurmi, Klaus: Huostaanotettuja lapsia auttanut yhteisö jätti Tapiolan – "Ilman yhteisöä meidän olisi käynyt aika huonosti" Länsiväylä. 12.7.2017 kello 06.50. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ STT: SOS-lapsikyliin tullaan kunnan ohjaamina Salon Seudun Sanomat. 12.5.2015 kello 00.00. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Perhekuntoutus sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Tukiperhe ja ammatillinen tukiperhe sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Westman, Hillevi: SOS-lapsikyliin sijoitettujen lasten emotionaalinen oireilu ja käytöshäiriöt sekä Theraplay-intervention vaikutus oireiluun (PDF) sos-lapsikyla.fi. huhtikuu 2008. SOS-Lapsikylä ry. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 30.1.2020.
- ↑ Theraplay SOS-lapsikylissä fazergroup.com. Oy Karl Fazer Ab. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Laamanen, Sari & Martikkala, Tiina: SOS-lapsikylä itsenäistymisen tukijana : SOS-lapsikylästä jo aikuistuneiden kokemuksia Trepo. 1996. Tampereen yliopisto. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ SOS-Lapsikylä oetker.fi. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Cramo jatkaa kumppanuussopimustaan SOS-Lapsikylän kanssa cramogroup.com. 23.1.2018. Cramo Oyj. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Danske Bank ja pankin asiakkaat tukevat SOS-Lapsikylän toimintaa – asiakkaat pääsevät vaikuttamaan lahjoituksen suuruuteen danskebank.fi. 27.6.2019. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ SOS-lapsikylä fazergroup.com. Oy Karl Fazer Ab. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ IKEA Suomen ja SOS-Lapsikylän kumppanuusyhteistyö jatkuu ikea.com. 2.12.2019. Inter IKEA Systems B.V. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Pylkkänen, Sinikka: "Kylässä sai itse olla lapsi" – Näin Ylitornion SOS-lapsikylän entiset asukkaat muistelevat lapsuuttaan sijaisperheessä Lapin Kansa. 22.9.2018 kello 07.00. Lapin Kansa Oy / Kaleva Oy. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ a b Aula, Minna: SOS-Lapsikylissä kuohuu: Pohjoisen kylä supistuu ja osa lapsista sijoitetaan muualle: "Voiko tämä todella mennä näin" yle.fi. 8.5.2018 kello 20.29 (päivitetty 9.5.2018 kello 10.09). Yleisradio Oy. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ SOS-lapsikylän rooli on muuttunut — Nykyisin Punkaharjun lapsikylä tukee sijaisperheitä ja järjestää pian taas koulutustakin uusille sijaisperheille Itä-Savo. 12.1.2019 kello 06.30 (päivitetty kello 08.33). Viitattu 5.2.2020.
- ↑ a b c Kuusela, Anna: SOS-lapsikylän luotsaajasta tuli merkittävä kaarinalainen Turun Sanomat. 17.12.2004 kello 03.01. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Yhteystiedot sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 30.1.2020.
- ↑ a b Kari Kiesiläiselle pronssinen lastensuojelumitali 25.6.2013. Lastensuojelun Keskusliitto. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Jukka Kotkavuorelle hopeinen lastensuojelumitali 7.2.2013. Lastensuojelun Keskusliitto. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Ansioituneita lastensuojelijoita palkittiin 22.5.2015. Lastensuojelun Keskusliitto. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Vuoden ARVO-teko -palkinto SOS-Lapsikylän Varkauden mallille arvoliitto.fi. 27.9.2016. ARVO ry. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ SOS-Lapsikylän Perhekumppani-malli Hyvä käytäntö -kilpailun finaalissa sos-lapsikyla.fi. 31.1.2017. SOS-Lapsikylä ry. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Malinen, Markku: Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko -palkinto Varkauden kaupungin ja SOS-Lapsikylän kumppanuusmallille yle.fi. 26.9.2017 kello 17.23. Yleisradio Oy. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Vuoden Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinto SOS-kumppanuudesta Varkauden kaupungille 26.9.2017. Varkauden kaupunki. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Moliis, Pekka: Varkauden mallista Vuoden kunnallinen lastensuojelu-teko Kuntalehti. 27.9.2017 kello 11.42. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Savisalo, Oskari & Tuominen, Tiina: Ylitse MentorApp tuo virtuaalisen vertaistuen kotisohvalle sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Äänestä suosikkiasi Hyvä käytäntö -palkintoehdokkaista 17.1.2020. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Viitattu 5.2.2020.