Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
Perustettu 1990
Toimiala kuluttaja-asiat, kuluttajien edunvalvonta
Kotipaikka Helsinki
Pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell
Puheenjohtaja Paavo Koistinen
Aiheesta muualla
Sivusto

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (vuosina 1957–1979 Kotineuvontaliitto ry, vuosina 1979–1987 Kuluttajaneuvontaliitto ry, vuosina 1987–2009 Suomen Kuluttajaliitto ry) on itsenäinen, poliittisesti sitoutumaton ja riippumaton suomalainen yhdistys, joka ajaa kuluttajan etuja ja oikeuksia.

Kuluttajaliiton tarkoituksena on koota kuluttaja-asemastaan kiinnostuneet ihmiset toimimaan etujensa puolesta sekä edistää kuluttajatietoisuutta ja tiedostavaa kuluttajuutta. Liitto valvoo vapaan kansalaistoiminnan keinoin kuluttajien etuja yhteiskunnassa ja markkinoilla. Liitto edistää oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden periaatteita kulutuksessa sekä toimii ympäristön suojelemiseksi kuluttajapolitiikan keinoin.

Kuluttajaliitto edustaa laajasti kuluttajia valtionhallinnon ja yhteistyökumppaneiden neuvottelukunnissa, työryhmissä ja hankkeissa. Järjestö tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja osallistuu kuluttajien etuihin ja oikeuksiin vaikuttavaan päätöksentekoon myös yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Liitto tukee kuluttajien vapaata kansalaistoimintaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Liitolla on paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kuluttajayhdistysten lisäksi laaja valtakunnallisista järjestöistä muodostuva jäsen- ja yhteistyöverkosto.[1]

Kuluttajaliitolla on edustaja Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastossa. Se on jäsenenä kansallisten eurooppalaisten kuluttajaliittojen muodostamassa Euroopan kuluttajaliitossa BEUC:ssa (Bureau Européen des Unions de Consommateurs) ja kirjeenvaihtajajäsenenä kansainvälisessä kuluttajajärjestössä Consumers International (CI). Lisäksi Kuluttajaliitto toimii yhteistyössä pohjoismaisten kuluttajajärjestöjen kanssa.

Liitto saa perustoimintaansa valtionapua työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Sen lisäksi liitto rahoittaa toimintaansa erilaisen projektirahoituksen ja jäsenmaksuvarojen turvin.

Liitto on läpikäynyt monia organisatorisia muutoksia historiansa aikana. Kokonaan uuden, itsenäisen ja riippumattoman Suomen Kuluttajaliiton perustamiskokous oli Helsingissä 18. kesäkuuta 1990. Tässä kokouksessa liiton jäseniksi tulivat SAK, TVK, Akava ja STTK sekä paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset kuluttajayhdistykset, joita oli tuolloin vajaat 70 eri puolilla Suomea. Liiton ja sen edeltäjän Kuluttajaneuvontaliiton johdossa vuodesta 1978 toiminut Leena Simonen jatkoi myös Kuluttajaliiton pääsihteerinä. Liiton seuraava pääsihteeri oli Sinikka Turunen, joka on työskennellyt Kuluttajaliitossa vuodesta 1981 ja pääsihteerinä Leena Simosen jälkeen vuodesta 1997. Vuoden 2010 lopulla pääsihteeriksi valittiin Jyrki Konola. Syyskuussa 2011 uudeksi pääsihteeriksi valittiin valtiotieteen maisteri Juha Beurling.[2] Vuonna 2013 Kuluttajaliiton liittokokous valitsi pääsihteerinä aikaisemmin toimineen valtiotieteen maisteri Leena Simosen Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2013–2016.

Liitto oli vaikuttamassa velkaneuvonnan ja velkajärjestelyjärjestelmän perustamiseen. Velkaneuvonnan tarve kasvoi yli liiton voimavarojen, ja toiminta siirtyi vuosituhannen alussa kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi.[3]

Marraskuussa 2010 Suomen kuluttajaliitto ja toinen kuluttaja-asioihin keskittynyt järjestö Kuluttajat – Konsumenterna yhdistyivät.[4] Kuluttajat – Konsumenterna ry jatkoi toimintaansa yhtenä Kuluttajaliiton valtakunnallisena jäsenjärjestönä.

Vuonna 2014 Kuluttajaliitto on vahvistanut jäsenrakennettaan kehittämällä toiminta-alueeltaan suurempia maakunnallisia kuluttajayhdistyksiä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten yhdistysten lisäksi. Näiden rinnalla Kuluttajaliitolla on 14 valtakunnallista yhteisöjäsentä ja yksittäisiä kuluttajia suorajäseninä. Lisäksi Kuluttajaliitolla on verkostomuotoista yhteistoimintaa sosiaali-, terveys-, lapsi-, nuoriso- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa Kuluttajaparlamentin nimellä. Suurena useampivuotisena projektina Kuluttajaliitolla on Raha-automaattiyhdistyksen tuella ”Syö hyvää” -hanke.

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry perusti 20. kesäkuuta 2013 Leena Simosen ja Kenneth Liukkosen kanssa Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry:n, joka alkoi julkaista Kuluttaja-lehteä vuoden 2014 alusta lähtien. Yhdistys osallistui Kilpailu- ja kuluttajaviraston järjestämään kilpailutukseen Kuluttaja-lehden tuottamisesta ja voitti sen. Simonen valittiin KERY:n perustamiskokouksessa 20. kesäkuuta 2013 ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Vuonna 2014 puheenjohtajavastuu siirtyi Juha Beurling-Pomoellille. Vuonna 2021 Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry:n nimi vaihtui Kuluttajamedia ry:ksi.[5]

Itsenäisen ja riippumattoman Kuluttajaliiton 25-vuotisjuhlan merkeissä julkaistiin Leena Simosen kirjoittama ja Katri Jakosuon toimittama Kuluttajaliiton historia 1990–2015 -kohokohtia.lähde?

  1. Suomen kuluttajaliitto kuluttajaliitto.fi. Arkistoitu 12.4.2009. Viitattu 1.4.2009.
  2. Kuluttajaliitolle uusi pääsihteeri 20.9.2011. Kuluttajaliitto. Viitattu 4.2.2012.
  3. Kuluttajaliiton historiaa
  4. Kuluttajien etujärjestöt yhdistävät voimansa syksyllä[vanhentunut linkki]. HS. Viitattu 20.12.2015.
  5. YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 14.1.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]