Suomen Kuurosokeat
| Suomen Kuurosokeat ry | |
|---|---|
| Perustettu | 1971 |
| Toimiala | vammaisjärjestö |
| Kotipaikka | Tampere |
| Toiminta-alue | valtakunnallinen |
| Puheenjohtaja | Timo Lehtonen |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Kuurosokeat ry on suomalainen kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten asioita ajava yhdistys. Yhdistys valvoo heidän oikeuksiaan, tuottaa palveluja, järjestää yhteistä toimintaa ja toimii kuurosokeusalan asiantuntijana.
Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on ”kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen ja hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa”. [1]
Yhdistys on perustettu vuonna 1971.[2]
Yhdistyksen jäseniin kuuluu kuurosokeita ja heidän omaisiaan, mutta ääni- ja päätäntävalta on kuurosokeilla varsinaisilla jäsenillä. Vuoden 2020 lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli 422 henkilöä. Jäsenyydestä riippumatta järjestön palvelut ovat avoimia kaikille vaikeasti kuulonäkövammaisille ja kuurosokeille. [1]
Yhdistyksen keskustoimisto sijaitsee Kuurosokeiden Toimintakeskuksella Tampereen Hervannassa. Toimintakeskus on valmistunut vuonna 1983.[2]
Suomen Kuurosokeat on SOSTEn jäsenjärjestö.
Suomen Kuurosokeat ry saa toimintaansa rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä Kelalta, kunnilta, sairaalalaskutuksesta, vuokrista ja muun oman toiminnan tuotoista.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1970-luku
Kuurosokeiden määrää ryhdyttiin selvittämään ja silloinen Sokeain Keskusliitto perusti ensimmäisen kuurosokeiden huoltosihteerin toimen. Suomen Kuurosokeat ry:n perustava kokous pidettiin 16.12.1971.
- 1980-luku
Yhdistykselle palkattiin RAY:n rahoituksella ensimmäinen työntekijä, toiminnanjohtaja Inger Lindgren. Jyväskylään perustettiin Lasten Keskus ja Tampereelle valmistui palvelutalo, Kuurosokeiden Toimintakeskus 1983.
Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä julkaistiin 1980 ja vammaispalvelulaki astui voimaan 1987.
- 1990-luku
Tietokoneiden yleistyminen ja sisäkorvaistutteet paransivat tiedonsaantia. Viittomakielen tulkkikoulutus muuttui ammattikorkeakoulututkinnoksi.
- 2000-luku
Toimintojen keskittäminen ja Toimintakeskuksen alueelle rakentaminen ovat olleet painopistealueita. Vuosi 2021 on yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuosi.[2] 50-vuotisjuhlavuoden suojelijana toimii Tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Yhdistyksen historiikki valmistuu syksyllä 2021 Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella.
| 1971–1975 | Inger Lindgren |
| 1975–1978 | Ossi Jalo |
| 1978–1979 | Paavo Korhonen |
| 1979–1984 | Marja-Leena Mielityinen (Avila) |
| 1984–1986 | Ulla Kungas (Tikkanen) |
| 1986–1997 | Pirkko Virtanen |
| 1997–1999 | Raimo Korpela |
| 2000–2001 | Seppo Jurvanen |
| 2002–2005 | Ulla Kungas |
| 2006–2007 | Tuula Hartikainen |
| 2008–2016 | Seppo Jurvanen |
| 2016–2021 | Tuula Hartikainen |
| 2022- | Timo Lehtonen |
| 1980–1985 | Inger Lindgren |
| 1985–1994 | Kaija Salekari |
| 1994–1999 | Elisa Mikkola |
| 1999–2002 | Eirik Julin |
| 2003–2020 | Kai Leinonen |
| 2021– | Risto Hoikkanen |
Yhdistyksen organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Kuurosokeat ry:n hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Jäsenistö käyttää ylintä päätäntävaltaa kahdessa vuosikokouksessa: syys- ja kevätkokouksessa. Syyskokous valitsee hallituksen jäsenet. Puheenjohtaja valitaan joka toinen vuosi.
Hallituksen alaisuudessa toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja, joka vastaa järjestötoiminnasta ja kuntoutus- ja asumispalveluista. Lisäksi yhdistyksen toimintojen toteuttamisesta vastaavat johtoryhmä, järjestöryhmä (JÄP) ja kuntoutumis- ja asumispalveluryhmä (KAP). Yhteensä yhdistyksen palveluksessa työskentelee noin 100 henkilöä. [3]
Yhdistyksen toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminta jakaantuu jäsen- ja järjestöpalveluihin, kuntoutumis- ja asumispalveluihin sekä tukitoimintoihin.
Yhdistyksellä on Tampereen lisäksi aluetoimistot myös Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, ja Jyväskylässä. Aluetoimistojen palveluasiantuntijat opastavat ja neuvovat kuurosokeita ja kuulonäkövammaisia erilaisiin palveluihin tai apuvälineisiin liittyvissä asioissa ja ohjaavat heitä vertaistuen ja yhdistyksen toiminnan pariin.[4]
Järjestötoimintaan kuuluvat olennaisesti vaikuttaminen ja oikeuksienvalvonta, kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja kansainvälinen yhteistyö. Järjestö toteuttaa kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille voimavaroja vahvistaa toimintaa, kuten leirejä, kursseja, alueellista ja valtakunnallista kerhotoimintaa ja tapahtumia Helsingin ja Tampereen alueella. [5] Vuonna 2021 kerhoja toimii 14 kappaletta ja ne ovat jäsenten itsensä vapaaehtoistyönä ohjaamia.
Alueellisesti järjestetään ryhmämuotoisia Toimintakykyä muutoksessa -sopeutumisvalmennuskursseja.[6] Kuurosokeiden Toimintakeskuksessa Tampereella toteutetaan kuntoutumis- ja asumispalveluja. Kuntoutus tuottaa yksilöllisiä kuntoutuspalveluja kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille aikuisille ja lapsille.
Asumisen palveluissa tuotetaan asiakkaan elämäntilanteen huomioivaa ammattitaitoisesti toteutettua palveluasumista turvallisessa asuinympäristössä. Palvelukokonaisuus pohjautuu asiakkaan päivittäisiin tarpeisiin.
Pirkanmaalaisilla viittomakielisillä ja kuulonäkövammaisilla on mahdollisuus saada kotipalvelua. Kotipolku toimii asiakkaiden omissa asuin- ja toimintaympäristöissä. Palvelussa huomioidaan asiakkaiden elämäntilanne, aistirajoitteet ja yksilöllinen kommunikaatio. [7][8][9]
ICT-palvelut palvelee kuurosokeita ja kuulonäkövammaisia valtakunnallisesti sopivien digitaalisten järjestelmien ja apuvälineiden valinnassa, hankinnassa, käytön tuessa ja opastuksessa. Tällä tavoin tuetaan kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tiedonsaantiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja sähköisten asiointipalvelujen käyttöön. [10]
Yhdistyksen kommunikaatiopalvelut kouluttaa, ohjaa ja kehittää kommunikaatiomenetelmiä kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten sekä heidän lähipiirinsä viestinnän avuksi sekä tuottaa materiaalia. Kommunikaatiopalvelujen toiminta on valtakunnallista. [11]
Yhdistyksen viestintäyksikkö julkaisee järjestölehti Tuntosarvea. [12]
Suomen Kuurosokeat ry tekee yhteistyötä aistivammaisten ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa, osallistuu eri ministeriöiden työryhmiin ja on jäsenenä kuurosokeusalan kansainvälisissä verkostoissa. Yhdistyksen vuotuiset yleisötapahtumat ovat kansainvälinen kuurosokeuspäivä 27.6., joka on Helen Kellerin syntymäpäivä, ja Euroopan kuurosokeiden päivä 22.10.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen Kuurosokeat ry. (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 23.2.2021)
- ↑ a b c Historia Suomen Kuurosokeat ry. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Organisaatio Suomen Kuurosokeat ry. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Aluepalvelut Suomen Kuurosokeat ry. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Voimavaroja vahvistava toiminta Suomen Kuurosokeat ry. Arkistoitu 25.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Toimintakykyä muutoksessa (entinen sopeutumisvalmennus) Suomen Kuurosokeat ry. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Kuntoutuspalvelut Suomen Kuurosokeat ry. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Suomen Kuurosokeat ry: Asumisen palvelut kuurosokeat.fi. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Viittomakielistä kotipalvelua Suomen Kuurosokeat ry. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ ICT-palvelut Suomen Kuurosokeat ry. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Kommunikaatiopalvelut Suomen Kuurosokeat ry. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Tuntosarvi-lehti Suomen Kuurosokeat ry. Arkistoitu 18.1.2021. Viitattu 24.2.2021.