Luettelo suomen kielen uudissanoista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luettelo suomen kielen uudissanoista sisältää termejä, jotka on tietoisesti kehitetty suomen kieleen uudissanoina varsinkin 1800-luvun aikana. Osa listatuista sanoista on kuitenkin vain sanojen ensimmäisiä kirjallisia esiintymiä tai vanhan sanan käyttämistä uudessa merkityksessä, esimerkiksi oppisanana.

Uusia sanoja tarvittiin, jotta esimerkiksi lääketieteestä ja matematiikasta voitiin puhua ja kirjoittaa suomeksi. Jo aikaisempina vuosisatoina tarvittiin uudissanoja raamatunkäännöksiin, käräjille ja lakitekstien suomentamiseen. Osa sanoista on peräisin kansankielestä, jolloin kehittäjä on osannut käyttää vanhaa sanaa uudessa merkityksessä – jotkut sanat ovat sen ensiesiintymiä kirjakielessä (nimetty henkilö on vain sen ensimmäinen kirjallinen käyttäjä). Listalle on otettu enimmäkseen vain yleiskieleen vakiintuneita sanoja. Useimmat vuosikymmen-sarakkeen tiedot ovat epätarkkoja (ne on merkitty tasavuosikymmenellä, joka sekään ei ole varma).

1900-luvun kuluessa uudissanojen tarvetta lisäsivät keksinnöt ja yhteiskunnan muuttuminen. Kielenhuoltajat pyrkivät mieluummin kehittämään uusille ilmiöille uudissanan (puhelin, eduskunta, tietokone) kuin lainasanan (telefooni, parlamentti, kompuutteri). Lainasana saattoi vakiintua vastustuksesta huolimatta – esimerkiksi televisio ja läppäri.

termi Sana-
luokka		 Vuosi-
kymmen		 Kehittäjä tai varhainen käyttäjä Lähde ja huomautukset
säätää v 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
asetus s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
lainoppinut s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
laillinen a 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
asiamies s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
todistaa v 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
hallitsija s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
velkakirja s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
tunnustaa v 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
saastua v 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
jänne s 1540 Mikael Agricola [2]
päätös s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
perillinen s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
perikunta s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
vaikutus s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[3]
vihollinen s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
vakooja s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
karkausvuosi s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
maakunta s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
valtakunta s 1540 Mikael Agricola Jo keskiajalla vakiintunut termi.[1]
jalopeura s 1540 Mikael Agricola Merkitys 'leijona'[4]
kirjoittaja s 1540 Mikael Agricola Merkitys 'kansleri'[1]
perikato s 1540 Mikael Agricola [1]
lahko s 1540 Mikael Agricola [1]
paikkakunta s 1540 Mikael Agricola [1]
selittää v 1540 Mikael Agricola [1]
rukoilla v 1540 Mikael Agricola [1]
katua v 1540 Mikael Agricola [1]
armahtaa v 1540 Mikael Agricola [1]
esikuva s 1540 Mikael Agricola [1]
hengellinen a 1540 Mikael Agricola [1]
ruumiillinen a 1540 Mikael Agricola [1]
inhimillinen a 1540 Mikael Agricola [1]
saarnata v 1540 Mikael Agricola [1]
perisynti s 1540 Mikael Agricola [1]
vertaus s 1540 Mikael Agricola [1]
viaton a 1540 Mikael Agricola [1]
oikku s 1540 Mikael Agricola [5] Renvall elvytti sanan 1850-luvulla.[5]
ymmärrys s 1540 Mikael Agricola [6]
ymmärtää v 1540 Mikael Agricola [6]
holhota v 1546 Mathias Johannis [3]
lakimies s 1570 Herra Martti [7]
laskiainen s 1580 Herra Martti [5]
virhe s 1570 Herra Martti [3]
omainen s 1570 Herra Martti [3]
perintö s 1570 Herra Martti [3]
kuulo s 1580 Jacobus Finno [1]
mahdollisuus s 1580 Jacobus Finno Merkityksessä 'ansiokkuus'[1], nykymerkityksessä Henrik Florinuksen sananlaskukokoelmassa 1702[3]
määritellä v 1580 Jacobus Finno [1]
puute s 1580 Jacobus Finno [1]
säde s 1580 Jacobus Finno [1]
tuoni s 1580 Jacobus Finno [1]
veljellinen a 1580 Jacobus Finno [1]
virsikirja s 1580 Jacobus Finno [1]
äidinkieli s 1580 Jacobus Finno [1]
helatorstai s 1575 Paavali Juusten [4]
aine s 1637 Marcus Pauli Björneburgensis Sanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum[8]
kello s 1637 Marcus Pauli Björneburgensis [8]
tutkimus s 1637 Marcus Pauli Björneburgensis Merkityksessä 'rangaistus'.[8]
vuorokausi s 1637 Marcus Pauli Björneburgensis [8] Muodostunut kansankielessä myllyvuorojen yksiköstä.
elämäkerta s 1640 Ericus Erici Sorolainen [1]
epäluulo s 1640 Ericus Erici Sorolainen [1]
välikappale s 1640 Ericus Erici Sorolainen [1]
järjestys s 1621 Ericus Erici Sorolainen [3]
istuin s 1640 Henrik Hoffman [1]
palvelija s 1640 Henrik Hoffman [1]
astia s 1640 Henrik Hoffman [1]
taimi s 1640 Henrik Hoffman [1]
saartaa v 1640 Henrik Hoffman [1]
kymmenekset s 1640 Henrik Hoffman Merkitys 'kymmenykset'[1]
kallis a 1640 Henrik Hoffman [1]
määrätty a 1640 Henrik Hoffman [1]
hyöty s 1616 Hemminki Maskulainen [3]
olento s 1605 Hemminki Maskulainen [3]
vamma s 1605 Hemminki Maskulainen [3]
avaruus s 1640 Hemminki Maskulainen [1]
avioliitto s 1640 Hemminki Maskulainen [1]
muuntaa v 1616 Hemminki Maskulainen [5]
vaikeus s 1649 Laurentius Petri [3]
annos s 1732 Samuel Wacklin Nykymerkityksessä (aikaisemmin merkitys 'lahja, anti')[3]
luonnonlaki s 1640 Hemminki Maskulainen [1]
sääntö s 1605 Hemminki Maskulainen [3]
tili s 1605 Hemminki Maskulainen [3]
tyrannius s 1640 Hemminki Maskulainen [1]
ompelija s 1640 Abraham Kollanius [1]
rahanlyöjä s 1640 Abraham Kollanius [1]
vakuuttaa v 1648 Abraham Kollanius [9]
tuskin a 1644 tuntematon Tulkkisanakirjassa Variarum rerum vocabula[3]
asianomainen s 1681 tuntematon [3]
haarukka s 1670 tuntematon [3]
tehota v 1704 Bartholdus Vhaël [3]
kuulustella v 1733 tuntematon Käytetty ensi kertaa nykymerkityksessä yksittäisessä asakirjassa.[4]
takaraivo s 1616 Henrik Florinus [9]
kunta s 1760 Antti Lizelius [1]
perustella v 1760 Antti Lizelius [1]
pykälä s 1760 Antti Lizelius [1]
suostutella v 1760 Antti Lizelius [1]
muistopatsas s 1760 Antti Lizelius [1]
temppu s 1770 Henrik Achrenius [3]
tapahtuma s 1776 Antti Lizelius Sanan teki tunnetuksi 1830-luvulla Elias Lönnrot.[3]
määräys s 1772 tuntematon Vuoden 1772 almanakassa. Se on johdos venäläisperäisestä määrä-sanasta.[3]
aapinen s 1786 Christfried Ganander [4]
lause s 1787 Christfried Ganander Muodossa lausehet[5]
eteinen s 1784 Christfried Ganander [4]
viemäri s 1786 Christfried Ganander [7]
valmistua v 1787 Christfried Ganander [3]
perehtyä v 1787 Christfried Ganander [3]
kotelo s 1787 Christfried Ganander Murteellinen sana yleiskieleen.[3]
uhka s 1787 Christfried Ganander [3]
yhä a 1787 Christfried Ganander [9]
lahje s 1770 Henrik Gabriel Porthan [3]
rappio s 1770 Henrik Gabriel Porthan [3]
koristaa v 1770 Henrik Gabriel Porthan Murteellinen sana yleiskieleen.[3]
suihkuta v 1770 Henrik Gabriel Porthan [3]
edistys s 1776 Tuntematon [4]
heti a 1745 Daniel Juslenius Sana alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti alkuperä liittyy yhteen hätä-sanan kanssa.[3]
mäntä s 1745 Daniel Juslenius [2]
potilas s 1745 Daniel Juslenius [3]
huijari s 1745 Daniel Juslenius Myös sana huijaus on Jusleniuksen sanakirjassa. Huijata-sana on mainittu jo vuonna 1644 merkityksessä 'vaihtaa'.[3]
viuhahtaa v 1745 Daniel Juslenius [3] Merkitys 'alastonjuoksu' on kehitetty luultavasti 1970-luvulla.
harju s 1745 Daniel Juslenius [3]
kohtalo s 1745 Daniel Juslenius [3]
kone s 1745 Daniel Juslenius Sana esiintyy vuonna 1725 Henrik Bongin kirjeessä merkityksessä 'keino'. Jusleniuksen sanakirjassa ensimmäisen kerran merkitys 'väline', 'laite'.[3]
alennus s 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
elämänlanka s 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
hääpuku s 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
kunniasana s 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
raataa v 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
ravitseva a 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
seisahtua v 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
tunnustuskirja s 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
tungos s 1747 Johan Wegelius nuorempi [10]
panos s 1762 tuntematon Tästä muod. räjäyttämiseen liittyvä verbi panostaa, joka 1970-luvulla laajentui tarkoittamaan johonkin asiaan panostamista.[3]
menetellä v 1765 tuntematon Vuoden 1765 almanakassa[3]
kiirehtiä v 1780 tuntematon August Hermann Francken postillan suomennoksessa[10]
kätkeytyä v 1780 tuntematon August Hermann Francken postillan suomennoksessa[10]
säädyllisyys s 1780 tuntematon August Hermann Francken postillan suomennoksessa[10]
mielin määrin a 1780 tuntematon August Hermann Francken postillan suomennoksessa[10]
perin pohjin a 1780 tuntematon August Hermann Francken postillan suomennoksessa[10]
syntivelka s 1780 tuntematon August Hermann Francken postillan suomennoksessa[10]
imarrella v 1790 Johan Frosterus (Sotkamon kirkkoherra) [1]
merkitys s 1781 Johan Frosterus (Sotkamon kirkkoherra) Johdettu germaanisesta lainasanasta merkki.[3]
suunta s 1790 Johan Frosterus (Sotkamon kirkkoherra) [1]
suurennuslasi s 1790 Johan Frosterus (Sotkamon kirkkoherra) [1]
urkkia v 1790 Johan Frosterus (Sotkamon kirkkoherra) [1]
ylevä a 1790 Johan Frosterus (Sotkamon kirkkoherra) [1]
kirjapaino s 1810 Jaakko Juteini [4]
järjestää v 1829 Anders Gabriel Wikman [3]
sotilas s 1860 tuntematon [1]
rintama s 1860 tuntematon [1]
kätilö s 1860 Edward Winter [3]
laskea (matem.) v 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä vuonna 1820.[1]
lasku (matem.) s 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
jakaa (matem.) v 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
kertoa (matem.) v 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
yhteenlasku s 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
vähennyslasku s 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
jakolasku s 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
jaettava (matem.) s 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
osamäärä s 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
murtoluku s 1820 tuntematon Mnemosyne-lehdessä v. 1820.[1]
kaava a 1690 Mattias Salamnius [3]
kaavio s 1830 Gustaf Renvall [1]
vammainen a 1826 Gustaf Renvall [3]
aistia v 1830 Gustaf Renvall [1]
ennakoida v 1830 Gustaf Renvall [1]
harppi s 1830 Gustaf Renvall [1]
kide s 1830 Gustaf Renvall [1]
kuvastaa v 1830 Gustaf Renvall [1]
käteinen s 1830 Gustaf Renvall [1]
köynnös s 1830 Gustaf Renvall [1]
nivel s 1830 Gustaf Renvall [1]
piste s 1830 Gustaf Renvall [1]
runoilija s 1830 Gustaf Renvall [1]
saaristo s 1830 Gustaf Renvall [1]
syöpyä v 1830 Gustaf Renvall [1]
syöpä s 1826 Gustaf Renvall [9]
tarmokas a 1830 Gustaf Renvall [1]
teho s 1830 Gustaf Renvall [1]
terttu s 1830 Gustaf Renvall [1]
tietoinen a 1830 Gustaf Renvall [1]
toistaa v 1830 Gustaf Renvall [1]
vanhemmuus s 1830 Gustaf Renvall [1]
äärettömyys s 1830 Gustaf Renvall [1]
tehdas s 1838 Carl Helenius Nykymerkityksessä. Kansankielessä käytettiin aikaisemmin monikkomuotoa tehtaat merkityksessä 'tekopaikka', 'verstas'.[3]
aamupäivä s 1840 Abraham Poppius [1]
henkitorvi s 1840 Abraham Poppius [1]
jyrkänne s 1840 Abraham Poppius [1]
keräillä v 1840 Abraham Poppius [1]
konstikas a 1840 Abraham Poppius [1]
pohjoinen a 1840 Abraham Poppius [1]
puistikko s 1840 Abraham Poppius [1]
tilaisuus s 1817 Abraham Poppius Nykymerkityksessä[3]
soveltaa v 1865 Samuel Roos
August Ahlqvist		 [3]
soveltua v 1817 Frans Ferdinand Ahlman Savolaismurteiden pohjalta[3]
viihdyke s 1840 Abraham Poppius [1]
aste s 1840 tuntematon Nykymerkityksessä[3]
maantieto s 1840 Abraham Poppius [1]
osake s 1847 Pietari Hannikainen [3]
osinko s 1840 Pietari Hannikainen [1]
ostos s 1840 Pietari Hannikainen [1]
tukkukauppias s 1846 Pietari Hannikainen Samaan aihepiiriin kuuluva tukkukauppa on ensi kertaa mainittu Otto Meurmanin sanakirjassa 1851.[3]
tulevaisuus s 1845 Pietari Hannikainen [3]
neuvosto s 1847 Pietari Hannikainen [5]
alkeiskoulu s 1840 Pietari Hannikainen [1]
huoltaja s 1840 Pietari Hannikainen [1]
kansakoulu s 1840 Pietari Hannikainen [1]
käsityöläinen s 1840 Pietari Hannikainen [1]
liike s 1840 Pietari Hannikainen merkityksessä kauppaliike[1]
julkisuus s 1840 Pietari Hannikainen [1]
kannattavaisuus s 1840 Pietari Hannikainen [1]
katse s 1840 Pietari Hannikainen [1]
kirjanpito s 1840 Pietari Hannikainen [1]
nimetä v 1840 Pietari Hannikainen [1]
näytellä v 1840 Pietari Hannikainen [1]
oppikoulu s 1840 Pietari Hannikainen [1]
painattaa v 1840 Pietari Hannikainen [1]
pöytäkirja s 1840 Pietari Hannikainen [1]
sankaruus a 1840 Pietari Hannikainen [1]
taivuttaa (sanoja) v 1840 Pietari Hannikainen [1]
sitoutua v 1840 Pietari Hannikainen [1]
taloudellinen a 1840 Pietari Hannikainen [1]
toimikunta s 1840 Pietari Hannikainen [1]
tulevaisuus s 1840 Pietari Hannikainen [1]
tuonti s 1840 Pietari Hannikainen [1]
valokuva s 1840 Pietari Hannikainen [1]
varatuomari s 1840 Pietari Hannikainen [1]
äänne s 1840 Pietari Hannikainen [1]
sähkö s 1845 Samuel Roos [1]
havainto s 1850 Samuel Roos [1]
hiilihappo s 1850 Samuel Roos [1]
lämpömittari s 1850 Samuel Roos [1]
lämpötila s 1845 Samuel Roos
August Ahlqvist		 [3]
kaasu s 1850 Samuel Roos Uusi merkitys vanhalle sanalle.[1]
kasvi s 1850 Samuel Roos Uusi merkitys vanhalle sanalle.[1]
kehittää v 1850 Samuel Roos Uusi merkitys vanhalle sanalle.[1]
luode (pakovesi) s 1850 Samuel Roos Uusi merkitys vanhalle sanalle.[1]
särmä s 1850 Samuel Roos Uusi merkitys vanhalle sanalle.[1]
vuoksi (nousuvesi) s 1850 Samuel Roos Uusi merkitys vanhalle sanalle.[1]
hallinto s 1820[11] Reinhold von Becker [1]
huonekalu s 1820[11] Reinhold von Becker [1]
ihmiskunta s 1820[11] Reinhold von Becker [1]
ilmapuntari s 1830 Reinhold von Becker [1]
kalusto s 1830 Reinhold von Becker [1]
keksintö s 1830 Reinhold von Becker [1]
laitos s 1830 Reinhold von Becker [1]
lausunto s 1830 Reinhold von Becker [1]
lukio s 1830 Reinhold von Becker [1]
etuus s 1830 Reinhold von Becker [12]
kurinpito s 1830 Reinhold von Becker [12]
varteenottaa v 1830 Reinhold von Becker [12]
verovapaus s 1830 Reinhold von Becker [12]
vuosikertomus s 1830 Reinhold von Becker [12]
mielekäs a 1830 Reinhold von Becker [1]
ylläpitää v 1830 Reinhold von Becker [12]
napa (maantiede) s 1830 Reinhold von Becker [1]
nide s 1830 Reinhold von Becker [1]
nisäkäs s 1830 Reinhold von Becker [1]
rohto s 1830 Reinhold von Becker [1]
sanomalehti s 1830 Reinhold von Becker [1]
toimenpide s 1830 Reinhold von Becker [1]
valtameri s 1820[11] Reinhold von Becker [1]
virasto s 1830 Reinhold von Becker [1]
vuosikerta s 1830 Reinhold von Becker [1]
väestö s 1820 Reinhold von Becker [6]
eläke s 1830 Reinhold von Becker Tuotu savolaismurteista uuteen merkitykseen.[1] [4]
kokeilla v 1830 Reinhold von Becker Tuotu savolaismurteista uuteen merkitykseen.[1]
sijainen s 1830 Reinhold von Becker Tuotu savolaismurteista uuteen merkitykseen.[1]
sivistää v 1830 Reinhold von Becker Tuotu savolaismurteista uuteen merkitykseen.[1]
sivistys s 1820[11] Reinhold von Becker
Elias Lönnrot		 Tuotu savolaismurteista uuteen merkitykseen.[1]
[13][14][15]
sivistyä v 1830 Reinhold von Becker Tuotu savolaismurteista uuteen merkitykseen.[1]
aikakauskirja s 1850 Paavo Tikkanen [1]
ajanmukainen a 1850 Paavo Tikkanen [1]
asiantuntija s 1850 Paavo Tikkanen [1]
edustaa v 1850 Paavo Tikkanen [1]
esitellä v 1850 Paavo Tikkanen [1]
ilmiö s 1850 Paavo Tikkanen [1]
luento s 1850 Paavo Tikkanen [1]
mielipide s 1847 Paavo Tikkanen [1][3]
ominaisuus s 1850 Paavo Tikkanen [1]
osasto s 1850 Paavo Tikkanen [1]
pääsylippu s 1850 Paavo Tikkanen [1]
sanomalehdistö s 1850 Paavo Tikkanen [1]
säteillä v 1850 Paavo Tikkanen [1]
teollisuus s 1850 Paavo Tikkanen [1]
tilasto s 1850 Paavo Tikkanen Merkityksessä 'tila, asema'[1]
toimia v 1850 Paavo Tikkanen [1]
tuote s 1847 Paavo Tikkanen
August Ahlqvist 		[16] [3]
tuottaa v 1847 Paavo Tikkanen
August Ahlqvist		 [3]
uskonpuhdistus s 1850 Paavo Tikkanen [1]
uskonto s 1850 Paavo Tikkanen Myös Schildtiä esitetty kehittäjäksi.[1]
valtio s 1846 Paavo Tikkanen [1][3]
valtiopäivät s 1850 Paavo Tikkanen [1]
Varsinais-Suomi s 1850 Paavo Tikkanen [1]
vastuu s 1850 Paavo Tikkanen [1] Nykymerkitys vuonna 1883[3].
väline s 1850 Paavo Tikkanen [1]
ystävätär s 1850 Paavo Tikkanen [1]
pankkitili s 1859 tuntematon [3]
ehkäistä v 1849 tuntematon [4]
ääntyä v 1847 Paavo Tikkanen [1]
ravintola s 1850 Antero Warelius [1]
keitin s 1850 Antero Warelius [1]
itsekäs a 1850 Antero Warelius [1]
kansatiede s 1850 Antero Warelius [1]
kokoelma s 1850 Antero Warelius [1]
näytelmä s 1847 Antero Warelius Nykymerkityksessä. Vuonna 1845 Pietari Hannikainen käytti sanaa merkityksessä 'näytös'.[5]
esitelmä s 1872 Erik Alexander Ingman Nykymerkityksessä[3]
kirjain s 1834 Erik Alexander Ingman [4]
pilkku s 1840 Erik Alexander Ingman Nykymerkityksessä[1]
suunnitelma s 1840 Erik Alexander Ingman [1]
tiede s 1840 Wolmar Schildt [1]
taide s 1840 Wolmar Schildt [1]
jalkine s 1840 Wolmar Schildt [1]
kirje s 1844 Wolmar Schildt [4]
kirjailija s 1845 Wolmar Schildt [4]
sairaala s 1840 Wolmar Schildt [1]
vankila s 1840 Wolmar Schildt [1]
tietoniekka s 1840 Wolmar Schildt [1]
taitoniekka s 1840 Wolmar Schildt [1]
suure s 1840 Wolmar Schildt [1]
suhde s 1835 Wolmar Schildt [3]
ympyrä s 1840 Wolmar Schildt [1]
neliö s 1840 Wolmar Schildt [1]
puoliso s 1840 Wolmar Schildt [1]
henkilö s 1857 Wolmar Schildt [1] Schildt ei itse pitänyt sepittämästään sanasta. Ö:hön päättyvä sana oli hänen mielestään naurettava, ja hän ehdotti tilalle muotoa henkile. Ö:llinen muoto oli kuitenkin jo alkanut yleistyä ja se vakiintui käyttöön.[3]
eristää v 1840 Wolmar Schildt [1]
jalostaa v 1840 Wolmar Schildt [1]
itsenäistyä v 1840 Wolmar Schildt [1]
olettaa v 1840 Wolmar Schildt [1]
sisustaa v 1840 Wolmar Schildt [1]
toteuttaa v 1840 Wolmar Schildt [1]
vähentää v 1840 Wolmar Schildt [1]
esine s 1840 Wolmar Schildt [17]
päätelmä s 1840 Wolmar Schildt [17]
peruste s 1846 Wolmar Schildt [3]
valmiste s 1840 Wolmar Schildt [17]
kylpylä s 1840 Wolmar Schildt [17]
myymälä s 1840 Wolmar Schildt [17]
kuvio s 1840 Wolmar Schildt [17]
aukio s 1840 Wolmar Schildt [17]
särmiö s 1840 Wolmar Schildt [17]
yhtiö s 1840 Wolmar Schildt [17][1]
kappale s 1840 Wolmar Schildt [17]
käsine s 1840 Wolmar Schildt [17]
suomalaisuus s 1840 Wolmar Schildt [17]
itsenäisyys s 1840 Wolmar Schildt [17]
oppilas s 1840 Wolmar Schildt [17]
yleisö s 1840 Wolmar Schildt [17]
yleinen a 1840 Wolmar Schildt [9]
yleistää v 1840 Wolmar Schildt [3]
elinvoima s 1836 Wolmar Schildt [17]
eittää v 1859 Wolmar Schildt [4]
eläinoppi s 1840 Wolmar Schildt [17]
epäsuora s 1840 Wolmar Schildt [17]
kansanomainen a 1840 Wolmar Schildt [17]
keskipiste s 1840 Wolmar Schildt [17]
kielitiede s 1840 Wolmar Schildt [17]
lainoppi s 1840 Wolmar Schildt [17]
luonnonoppi s 1840 Wolmar Schildt [17]
monipuolinen a 1840 Wolmar Schildt [17]
oikeustiede s 1840 Wolmar Schildt [17]
puoliympyrä s 1840 Wolmar Schildt [17]
päätoimittaja s 1840 Wolmar Schildt [17]
selkäydin s 1840 Wolmar Schildt [17]
sielutiede s 1840 Wolmar Schildt [17]
tiedemies s 1840 Wolmar Schildt [17]
uudissana s 1840 Wolmar Schildt [17]
edeltää v 1845 Wolmar Schildt [3]
laite s 1849 tuntematon Suometar-lehden vuosikerrassa 1849[3]
yliopisto s 1828 Carl Axel Gottlund [17]
aatos s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
ajanlasku s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
huutokauppa s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
kansalainen s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
kirjasto s 1828 Carl Axel Gottlund [4][18] Agricola käytti termiä kirjakammio.
aakkoset s 1829 Anders Gabriel Wikman [3] Sepittäjäksi esitetty myös Lönnrotia.[13]
aakkosjärjestys s 1829 Anders Gabriel Wikman [3]
opisto s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
papisto s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
puhekieli s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
rahasto s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
sepittää v 1830 Carl Axel Gottlund [18]
toimittaja s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
uskomus s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
veruke s 1830 Carl Axel Gottlund [18]
oppilaitos s 1836 Elias Lönnrot [17]
kielioppi s 1840 Carl Niclas Keckman [1]
käytäntö s 1834 Carl Niclas Keckman [3]
ulkonäkö s 1840 Carl Niclas Keckman [1]
velkaantua v 1840 Carl Niclas Keckman [1]
säe s 1846 Juhana Fredrik Cajan [19] Tästä johdettu säkeistö vuonna 1853[3].
kirjallisuus s 1831 Elias Lönnrot [4]
kansallisuus s 1850 Elias Lönnrot [13]
kuume s 1850 Elias Lönnrot [13]
laskimo s 1837 Elias Lönnrot [5]
valtimo s 1850 Elias Lönnrot [13]
muste s 1850 Elias Lönnrot [13]
koillinen s 1850 Elias Lönnrot Suomen kulttuurihistoria 2.
aineisto s 1840 Elias Lönnrot Aluksi merkitys 'sisällys' ja 'sisällysluettelo'[3]
pöytäkirja s 1850 Elias Lönnrot [13]
esitys s 1850 Elias Lönnrot [13]
itsenäinen a 1850 Elias Lönnrot [13]
kieltolaki s 1850 Elias Lönnrot [13]
mietelmä s 1850 Elias Lönnrot [13]
monikko s 1850 Elias Lönnrot [13]
yksikkö s 1850 Elias Lönnrot [13]
ohje s 1846 Elias Lönnrot Kansankielessä ohje oli metsästystermi.[3]
veistos s 1849 Elias Lönnrot Sana tuli suomalaisille tutuksi vuoden 1849 Kalevalasta (7. luku).[3]
sopimus s 1850 Elias Lönnrot [13]
tasavalta s 1850 Elias Lönnrot [13]
toisinto s 1850 Elias Lönnrot [13]
tuma s 1880 Elias Lönnrot Nykymerkityksessä[3]
äänioikeus s 1850 Elias Lönnrot [13]
puutarhuri s 1850 Elias Lönnrot [13]
pääoma s 1850 Elias Lönnrot [13]
ruhtinaskunta s 1850 Elias Lönnrot [13]
haaste (oikeus) s 1850 Elias Lönnrot [13]
neuvos s 1850 Elias Lönnrot [13]
porvaristo s 1850 Elias Lönnrot [13]
syyttäjä s 1850 Elias Lönnrot [13]
erisnimi s 1850 Elias Lönnrot [13]
korko (talous) s 1850 Elias Lönnrot [13]
hitsata v 1874 Elias Lönnrot Sana on lainaa ruotsin verbistä hitsa.[3]
emi s 1850 Elias Lönnrot [13]
solu s 1859 Elias Lönnrot [13]
epähedelmä s 1850 Elias Lönnrot [13]
hede s 1850 Elias Lönnrot [13]
istukka s 1850 Elias Lönnrot [13]
juurakko s 1850 Elias Lönnrot [13]
kaksineuvoinen a 1850 Elias Lönnrot [13]
kota (kasvin) s 1850 Elias Lönnrot [13]
kärhi s 1850 Elias Lönnrot [13]
lisko s 1850 Elias Lönnrot [13]
luotti s 1850 Elias Lönnrot [13]
vana (kasvin) s 1850 Elias Lönnrot [13]
siitepöly s 1850 Elias Lönnrot [13]
alkuperä s 1850 Elias Lönnrot [13]
sanasto s 1850 Elias Lönnrot [13]
pääte s 1850 Elias Lönnrot [13]
tuotanto s 1878 Elias Lönnrot [3]
viesti s 1836 Elias Lönnrot [7] Veijo Meren mukaan sana on peräisin venäjästä[19].
yksineuvoinen a 1850 Elias Lönnrot [13]
julkaista v 1850 Elias Lönnrot [13]
epävakainen a 1850 Elias Lönnrot [13]
havainnollinen a 1850 Elias Lönnrot [13]
hinnasto s 1850 Elias Lönnrot [13]
hyve s 1850 Elias Lönnrot [13]
ikimuistoinen a 1850 Elias Lönnrot [13]
jumalatar s 1850 Elias Lönnrot [13]
jälkeläinen s 1850 Elias Lönnrot [13]
koru s 1850 Elias Lönnrot [13]
kotiutua v 1850 Elias Lönnrot [13]
kuvaelma s 1850 Elias Lönnrot [13]
lauselma s 1850 Elias Lönnrot [13]
lausuma s 1850 Elias Lönnrot [13]
liikunta s 1850 Elias Lönnrot Muodossa liikunto[13]
luettelo s 1850 Elias Lönnrot [13]
lukemisto s 1850 Elias Lönnrot [13]
mietintö s 1850 Elias Lönnrot [13]
muistelma s 1850 Elias Lönnrot [13]
muodostaa v 1850 Elias Lönnrot [13]
muodostua v 1850 Elias Lönnrot [13]
ongelma s 1835 Elias Lönnrot Kalevalan vuoden 1835 ensipainoksessa
osoite s 1850 Elias Lönnrot [13]
palkinto s 1850 Elias Lönnrot [13]
rakennelma s 1850 Elias Lönnrot [13]
suudelma s 1850 Elias Lönnrot [13]
tahallinen a 1880 Elias Lönnrot [13]
vakituinen a 1880 Elias Lönnrot [9]
teltta s 1850 Elias Lönnrot [9]
uteliaisuus s 1850 Elias Lönnrot [13]
virallinen a 1846 Elias Lönnrot [3]
aate s 1850 tuntematon [3]
alistaa v 1863 Elias Lönnrot [3]
vakoilla v 1880 Elias Lönnrot Johdettu verbistä vaota.[9]
juna s 1864 tuntematon Nykymerkityksessä[4]
maapallo s 1850 August Ahlqvist [20]
päiväntasaaja s 1850 August Ahlqvist [20]
napapiiri s 1850 August Ahlqvist [20]
siirtomaa s 1850 August Ahlqvist [20]
käytännöllinen a 1856 August Ahlqvist [3]
urheilu s 1886 August Ahlqvist Kotikielen Seura, pj. Ahlqvist. Alkunperin urheilla-sana tarkoitti murteissa 'toimia uhkarohkeasti'.[3]
suihkukaivo s 1853 D. E. D. Europaeus [3]
leija s 1853 D. E. D. Europaeus [3]
eduskunta s 1853 D. E. D. Europaeus [3]
veturi s 1853 D. E. D. Europaeus Nykymerkityksessä, ensin muodossa veturivaunu[9]
perua v 1853 D. E. D. Europaeus [3]
säestää v 1847 D. E. D. Europaeus [3]
edellyttää v 1865 Frans Ferdinand Ahlman [3]
tallettaa v 1874 Frans Ferdinand Ahlman [3]
poliittinen a 1883 Frans Ferdinand Ahlman [3]
täsmällinen a 1883 Frans Ferdinand Ahlman [3]
vakavarainen v 1853 D. E. D. Europaeus [9]
joukkue s 1890 tuntematon Tullut käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Aluksi merkitys oli 'seurue', ja nykymerkitys 1900-luvun alussa.[3]
väkijoukko s 1868 tuntematon [9]
piitata v 1890 tuntematon Vuosisadan loppupuolella merkityksessä 'välittää'.[3]
rinnastaa v 1880 Emil Nestor Setälä [1]
katsomo s 1902 Emil Nestor Setälä [1]
taiteilija s 1850 Kaarlo Bergbom [13]
typpi s 1860 Julius Krohn [13][21]
tehokas a 1860 Gustaf Erik Eurén [3]
vaisto s 1860 Gustaf Erik Eurén [3]
löytöretki s 1858 Gustaf Erik Eurén [3]
periaate s 1867 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen Lönnrot käytti sanaa 1860-luvulla merkityksessä 'perusajatus'. Yrjö-Koskinen otti käyttöön nykymerkityksen vuonna 1867.[3]
aselepo s 1890 Gustaf Erik Eurén [3]
polkupyörä s 1890 I. K. Inha
väkijuoma s 1888 tuntematon Raittiuden Ystävät -seuran käyttöön ottama[3]
asevelvollisuus s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
epäkohta s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
harhaoppi s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
itsehallinto s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
kulkuneuvo s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
ohjelma s 1880 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1][3]
päivämäärä s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
ruotsintaa v 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
siirtokunta s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
tarkastaa v 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
tarkoitusperä s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
toimiala s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
vaurio s 1890 Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen [1]
tajunta s 1884 Thiodolf Rein [1]
vaikutelma s 1884 Thiodolf Rein [1]
Yhdysvallat s 1859 tuntematon [1]
mielenkiintoinen a 1865 Frans Ferdinand Ahlman [3]
taso s 1865 Frans Ferdinand Ahlman [13]
vakava a 1865 Frans Ferdinand Ahlman [9]
viranomainen s 1883 Frans Ferdinand Ahlman [3]
yhteiskunta s 1865 Frans Ferdinand Ahlman [6]
puhelin s 1897 tuntematon [4] Uusimaa-lehdessä Porvoossa[3].
omaksua v 1874 tuntematon [5]
lomake s 1900 tuntematon 1900-luvun alussa[3]
menetelmä s 1900 tuntematon 1900-luvun alkupuolelta, johdos menetellä-verbistä[3]
mitätöidä v 1900 tuntematon “Jonkun näppärän pankkiherran” 1900-luvun alkupuolella keksaisema johdos sanasta mitätön. Wolmar Schildt oli vuonna 1868 sepittänyt samaan tarkoitukseen sanan mitätöntää. Kielenhuolto on pyrkinyt poistamaan mitätöidä-sanan käytöstä epäsäännöllisenä johdoksena, mutta se on silti säilynyt käytössä.[3]
arvovalta s 1913 Otto Manninen [1]
haastatella v 1907 Artturi Kannisto [1]
haastattelu s 1907 Artturi Kannisto [1]
osallistua v 1908 Knut Cannelin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa[3]
vakio s 1909 tuntematon [9]
välikysymys s 1910 Artturi Kannisto [1]
elokuva s 1910 Artturi Kannisto [22]
jonottaa v 1907 Artturi Kannisto Aluksi leikillisessä sävyssä käytetty nimitys ilmiölle, joka yleistyi Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Kannisto esitti sanaa jo 1907 ja se kirjattiin sanakirjaan vuonna 1920.[1]
luonnehtia v 1907 E. A. Tunkelo [1]
auto s 1913 tuntematon Esiintyi alkuun automobiilin kanssa rinnakkain mutta voitti sen 1920-luvulla.[3][4]
valmentaa v 1919 E. A. Tunkelo [1] Levisi 1920-luvulla sotilas- ja urheilualoille.[3]
tauko s 1915 A. O. Väisänen [1]
tavoite s 1918 Volter Kilpi [1]
maasto s 1918 J. J. Mikkola [1]
tähdentää v 1911 J. J. Mikkola [1]
täsmentää v 1907 J. J. Mikkola [1]
lavastaa v 1920 Elsa Enäjärvi-Haavio [1]
avanne (lääk.) s 1920 Lauri Hakulinen [1]
tutka s 1945 Lauri Hakulinen [1][23]
muovi s 1947 Lauri Hakulinen [1]
aineenvaihdunta s 1920 E. A. Saarimaa [1]
näppäin s 1920 tuntematon Lähteessä ei määritellä ajankohtaa.[19]
valmennus s 1920 tuntematon Levisi 1920-luvulla sotilas- ja urheilualoille.[3]
järjestelmä s 1867 Agathon Meurman [3]
esittää v 1851 Agathon Meurman [3]
esitys s 1851 Agathon Meurman [3]
taulukko s 1908 Knut Cannelin [3]
tilanne s 1913 Knut Cannelin [3]
kantaesitys s 1937 tuntematon Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä[1]
tarra s 1959 tuntematon [1]
kontti s 1960 tuntematon Merkitystä laajennettiin tarkoittamaan container-tyyppistä kuljetussäiliötä.[3]
sähke s 1929 Erkki Reijonen [3]
kerho s 1920 A. V. Koskimies [1]
lounas (ruok.) s 1926 J. W. Tuura [1]
mainos s 1928 E. A. Saarimaa Suomen Kuvalehden vuoden 1928 kilpailu: uudissana termin reklaami tilalle. [24]
solmio s 1932 tuntematon [24]
tyrmätä v 1928 L. I. Itkonen [1] Toinen tietolähde esittää, että verbi tyrmätä on jo 1800-luvun puolimaista ja tyrmäys on jo Gananderin sanakirjassa 1787. Nyrkkeilyterminä tyrmäys on sen mukaan mainittu Väinö Hämeen-Anttilan toimittamassa Uudessa tietosanakirjassa 1932.[3]
evakko s 1940 tuntematon Muodostunut evakuointi-sanasta, joka tuli kansalle tutuksi talvisodan aikana.[19]
pakaste s 1942 tuntematon Paulig Oy:n järjestämän nimikilpailun voittanut ehdotus[25]
keho s 1945 tuntematon Sepitetty 1940-luvulla lääketieteen tarpeisiin ruumis-sanan rinnalle,[26] mahdollisesti Lääketieteen sanastolautakunnan ja Kielitoimiston yhteistoimin.
oheinen a 1950 R. R. Ryynänen [27]
kyseinen a 1950 R. R. Ryynänen [27]
viihde s 1947 tuntematon [24]
viihdemusiikki s 1947 tuntematon Ruotsin sanan underhållningsmusik vastine.[24]
iskelmä s 1950 R. R. Ryynänen [27] Aluksi sana lanseerattiin muodossa iskusävelmä.
veikata v 1937 Hannes Teppo [9]
haavauma s 1930 Hannes Teppo [1]
taajama s 1940 Hannes Teppo [1]
juontaja s 1951 Hannes Teppo [1]
juontaa v 1950 Hannes Teppo [4][3]
jäänne s 1950 Hannes Teppo [1]
painate s 1950 Hannes Teppo [1]
kaluste s 1950 Hannes Teppo [28]
käytänne s 1950 Hannes Teppo [28]
paikoitus s 1950 Hannes Teppo [28]
lähiö s 1950 Hannes Teppo [28]
ravinne s 1950 Matti Sadeniemi [1]
hyvinvointivaltio s 1954 tuntematon Mitä missä milloin -kirjassa[29][30]
mopo s 1955 Eero Helkama Ehdotettiin myös nimitystä nopso. Mopo oli vuonna 1955 markkinoille tulleen mopedin mallinimi. Helkama luovutti vuonna 1959 nimen käyttöoikeuden Polkupyöräteollisuusyhdistykselle.[31]
ehostaa v 1961 Paula Vuorela merk. 'meikata'[1]
euroviisut s 1963 Juha Numminen [32]
viestintä s 1965 Terho Itkonen [1]
palaute s 1970 tuntematon [24]
örkki s 1973 Kersti Juva Teokseen Taru sormusten herrasta[33]
pihatie s 1980 Kersti Juva Vastine englannin sanalle drive[33]
aitaporras s 1980 Kersti Juva Vastine englannin sanalle stile[33], jolle on ollut olemassa jo suomenkielinen sana jalkaporras
taistolaisuus s 1971 Seppo Sännälä [34]
kännykkä s 1977 Aarne Visuri Kehittäjä oli Nokian myynti-insinööri. Nokia-Mobira rekisteröi sanan tavaramerkikseen 1987[25], mutta myöhemmin se luopui tavaramerkistä[3].
tuulipuku s 1981 tuntematon [35]
työuupumus s 1984 Ilkka Vartiainen Suomen Lääkärilehden entinen päätoimittaja[36]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn do dp dq dr ds dt du dv dw dx dy dz ea eb ec ed ee ef eg eh ei ej ek el em en eo ep eq er es et eu ev ew ex ey ez fa fb fc fd fe ff fg fh fi fj fk fl fm fn fo fp fq fr fs ft fu fv fw fx fy fz ga gb gc gd ge gf gg gh gi gj gk gl gm gn go gp gq gr gs gt gu gv gw gx gy gz ha hb hc hd he hf hg hh hi hj hk hl hm hn ho hp hq hr hs ht hu hv hw hx hy hz ia ib ic id ie if ig ih ii ij ik il im in io ip iq ir is it iu iv iw ix iy iz ja jb jc jd je jf jg jh ji jj jk jl jm jn jo Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 424, 430–476. (4.painos) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2
  2. ↑ a b Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 301, 759. (1. ja 2. painos) WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 19, 23, 33, 43, 55, 73, 79, 100, 102, 158, 172, 187, 234, 293, 302, 453, 472, 485, 547, 561, 703, 709, 762, 871, 902, 906, 920, 952, 963, 1027, 1273, 1285, 1307, 1313, 1314, 1409, 1430–1, 1443–4, 1447, 1449, 1463, 1500–1, 1529. (5. painos) Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-27108-7
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1, A–K, s. 74, 152, 235, 369, 456. (Päätoimittaja Erkki Itkonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992 (2. painos 2001). ISBN 951-717-692-9
  5. ↑ a b c d e f g h i Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 2, L–P, s. 49, 50, 55, 186, 215, 265, 267, 422. (Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995. ISBN 951-717-711-9
  6. ↑ a b c d Itkonen, Erkki & Joki, Aulis J.: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 6. [vatrata–ööttää], s. 1833, 1857, 1861, 1862. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1978. ISBN 951-9019-27-8
  7. ↑ a b c Hanna Westerlund: Säädöskielen kääntäjä ja yhdyssanan houkutus, s. 86, 433, 435. (Teoksessa Vuosikymmen EU-suomea, toim. Aino Piehl) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuslaitos, 2006. ISBN 952-5446-24-7
  8. ↑ a b c d Petri Lauerma: Marcus Pauli Sadeleri – Schroderuksen sanakirjan suomalainen avustaja (PDF) Kieliviesti. 3/2016. Arkistoitu 25.9.2018. Viitattu 24.9.2018.
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 3, R–Ö, s. 41, 282, 235–236, 395–396, 422, 479, 489, 490. (Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000. ISBN 951-717-712-7
  10. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria 2: Tunne ja tieto, s. 211. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-1843-6
  11. ↑ a b c d e 200-vuotispäiviään viettävät: hallinto, huonekalu, ihmiskunta, valtameri, mäntä – ja sivistys. HS 31.10.2020
  12. ↑ a b c d e f Kielikello 4/2015, s. 22.
  13. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt Elias Lönnrot (Arkistoitu – Internet Archive), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.
  14. ↑ Sivistys Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.5.2020.
  15. ↑ Sivistyksen suomenkielinen nimitys www.kielikello.fi. Viitattu 22.5.2020.
  16. ↑ Itkonen, Erkki & Joki, Aulis J.: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5. [teini–vatoa], s. 1404. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1975. ISBN 951-9019-12-X
  17. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag Heikki Leskinen: ”Sanaseppo ja oikeinkirjoituksen uudistaja”, Wolmar Schildt "tieteen ja taiteen isä" (toim. Mauno Jokipii), s. 55–67. Jyväskylä: Atena, 1993. ISBN 951-9362-69-X
  18. ↑ a b c d e f g h i j k l m C. A. Gottlund, aikansa toisinajattelija. Jukka Parkkinen. Viitattu 16.7.2016.
  19. ↑ a b c d Meri, Veijo: Sanojen synty: Suomen kielen etymologinen sanakirja, s. 48, 238, 372, 440. (3. kokonaan uusittu laitos) Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1991. ISBN 951-20-3777-7
  20. ↑ a b c d Kääntäjä, runoilija ja kriitikko. August Ahlqvist 375 humanistia -sivustolla. Viitattu 25.7.2016.
  21. ↑ Julius Krohn: Kemiallisia Tiedesanoja. Suomi, 1860, nro 1, s. 159–168. Kansalliskirjasto.
  22. ↑ Artturi Kannisto 375 humanistia -sivustolla. Julkaistu 6.6.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 17.7.2016.
  23. ↑ Heinonen, Heikki E: "Sähkötkoo 50 : tutka Suomessa 55 vuotta : Sähköteknillinen koulu 50 vuotta : Tutkamieskilta 25 vuotta" 1998, Sivu 43, Riihimäen Kirjapaino Oy, Tutkamieskilta ry, ISBN 952-90-9730-1
  24. ↑ a b c d e Sanakilpailuja ja kilpailusanoja. Riitta Eronen. Kielikello.fi. Viitattu 18.9.2018.
  25. ↑ a b Sattumia ja viime hetken oivalluksia. Keskisuomalainen, 26.9.2016, s. 29. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402
  26. ↑ Ruumis – elävä?. Riitta Eronen, Kielikello 1/1999. Viitattu 1.2.2017.
  27. ↑ a b c Jukka Lindfors: R. R. Ryynänen keksi iskelmän YLEn elävä arkisto. 29.12.2006. YLE. Arkistoitu 11.10.2011. Viitattu 31.8.2018.
  28. ↑ a b c d Käytäntö koostuu käytänteistä. Terho Itkonen. Kielikello 2/1992.
  29. ↑ Käsitteen "hyvinvointiyhteiskunta" synty ja merkitys. Kysy kirjastonhoitajalta 13.6.2023.
  30. ↑ Hyvinvointivaltion kehitys ja eri mallit. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.3.2024.
  31. ↑ Se on mopo, ei nopso. Keskisuomalainen, 25.7.2018, s. 40. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402
  32. ↑ Mikael Mattila: Juha sai 24-vuotiaana oivalluksen, joka elää yhä – näin hän keksi sanan ”euroviisut” is.fi. 12.5.2023. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.5.2023.
  33. ↑ a b c Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista. Helsingin Sanomat 15.9.2019.
  34. ↑ Taistolaiset: Iltalehden historialehti, huhtikuu 2013, s. 4–5.
  35. ↑ Mitä Missä Milloin : Kansalaisen vuosikirja 1982, s. 406. Helsinki: Otava, 1981.
  36. ↑ Sovijärvi, Olli & Kumela, Olli: Lääkäri antoi borrelioosille kasvot. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 16.5.2010, s. C 9. Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_suomen_kielen_uudissanoista&oldid=22835889”