Keskustelu:Luettelo suomen kielen uudissanoista

Merkittävyys

Vanhat uudissanat? Tämä on kyllä yksityishenkilön höpöhöpötutkimusta. Kieleen syntyy ja on syntynyt jatkuvasti uusia sanoja. Miten tämä rajataan? Ainakaan artikkelissa ei ole rajausta, ja tuskin lähdettäkään millekään rajaukselle löytyy. --Mwåc8m (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 15.32 (EEST)

Yhtään kohtaa ei ole lähteistämättä eikä omasta päästä keksittyä. Tämä ei ole satua ja uudissana on vakiintunut kielentutkimuksen käsite. Tähän ei ole otettu mitä tahansa "uusia sanoja", vaan ne jotka kuuluvat uudissanoihin. Miksi tämä aihepiiri olisi vähämerkityksinen? Esimerkiksi keskeisenä lähteenä käytetty Hakulisen Suomen kielen rakenne ja kehitys sisältää näitä uudissanoja nelisenkymmentä sivua (varmaankin kymmenkertaisesti tähän luetteloon verrattuna), eli suomen kielen kehityksen kannalta nämä ovat tärkeitä. Käytämme itse koko ajan näitä sanoja, jotka osaltaan tekevät suomesta sivistyskielen. Minkälainen olisi matematiikan tunti ilman termejä yhteenlasku, vähennyslasku tms? Tämä luettelo myös sitoo yhteen monia sanankehityksessä uurastanutta kulttuurihenkilöitä, joihin luettelosta on hyperlinkit.--Kospo75 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 15.46 (EEST)

Mutta kokonaisuus on yhden käyttäjän kehittämä. Tunnen kyllä käsitteen uudissana, ei se ole ongelma. Missä on vanhan ja uuden uudissanan raja? Mulle ei mitenkään aukene tämän luettelon idea ja merkitys. Ehkä joku muu tajuaa. --Mwåc8m (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 16.10 (EEST)

Mä olen kuullut sanan neologismi vain patologisessa merkityksessä, esim. kun skitsofreenikko sanoo työpaikakseen sadistamon. Totta puhuen rajausongelma tässä kyllä on aika selkeä. --Höyhens (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 22.37 (EEST)

Säilytettävä. Mielenkiintoinen luettelo. Vilkapi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 22.36 (EEST)

Artikkelin kehittämisestä tai rajaamisesta voi kyllä vaihtaa ajatuksia, mutta tämä on kolmen päivän merkittävyyskeskustelu. Mielestäni yllä olevat puheenvuorot tuovat epäsuorasti esille, että tästä aiheesta on hyvä olla artikkeli. --Kospo75 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 04.37 (EEST)

Joo, pistin tuonne korjattava-mallineen, mutta käydään nyt tämä merkittävyyskeskustelu ensin. Iso työhän tuossa on ollut. --Höyhens (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 09.44 (EEST)

Sikäli täällä on paljon kokonaisuuksia, jotka ovat yhden käyttäjän kehittämiä ja kasaamia eri tietolähteistä, joten se ei ole peruste millekään vaan aika normaali ja hyväksyttävä työtapa. Tämä ei nyt vaikuta omalta tai uudelta tutkimukseltakaan, sillä aihetta on paljon tutkittu ja tutkitaan tulevaisuudessakin, ja luetteloon on käytetty hyviä lähteitä. Tässä mielessä on vaikea vastustaakaan. Onko tämä kuinka kattava, vai jääkö tässä mainitsematta esim. satoja tai tuhansia vanhoja uudissanoja? --Ukas (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 10.03 (EEST)

Otin Hakulisen teoksesta vain ne sanat, joista oli mainittu ainakin kehittäjän nimi. Ajattelin, että on turhaa taulukoida pelkkiä sanoja, jos niistä ei ole muuta tietoa. Lisätietoa kyllä löytyisi muista lähteistä, joten tätä voisi isolla työllä laajentaa useilla sadoilla sanoilla. Tuskin on järkevää tehdä suurta laajennusta, mutta joitakin tällaisia voisi olla.

Käsite vanha uudissana ei ole täsmällinen, mutta rajasin sen avulla pois 1900-luvun sanoja, joista ei minulla ole lähdettä. Jos laajennusta tekisi siihen suuntaan niin silloin otsikosta voisi jättää vanha-sanan pois.--Kospo75 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 08.16 (EEST)

Käsitettä "vanha uudissana" ei ole edes olemassa, joten tämä pitäisi kyllä ainakin muotoilla eri tavalla. Sinällään epätietosanakirjamaista sälää. Muuten kannatan kaikkien "Luettelo..." -alkuisten artikkelien poistamista. --Esamatti1 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 19.05 (EEST)

Kospo75:lle, vaikken luetteloita yleensä vastusta, oletko silti ihan varma, ettei tällaista aihetta voisi paremmin käsitellä artikkelin muodossa? --Ukas (keskustelu) 1. elokuuta 2016 kello 23.41 (EEST)

Vanha kirjasuomi on ihan tarkasti määritelty käsite, samoin kuin uudissana. Esamatti1:n esiinnostama ongelma poistuu sillä, kun todetaan että tämä on luettelo vanhan kirjasuomen uudissanoista, ja sellainen on ehdottoman merkittävä. Iivarius (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 03.10 (EEST)

Iivarius puhuu kiinnostavia. Odotan artikkelia Kirjasuomi tai edes Suomen kirjakieli. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 19.53 (EEST)

No joo, äkkiseltään Suomen kirjakieli-artikkelin voisi kuvitella olevan peruskauraa. --Ukas (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 00.08 (EEST)

Säilytettävä. Mielenkiintoinen ja hyödyllinen luettelo.--Lenitha (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 18.53 (EEST)

• Niin minustakin. -KLS (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 13.21 (EEST)

Ilmaisu ennen uudissanaa

Olisi mielenkiintoista, jos artikkelissa lukisi myös, mitä lainasanaa tai ilmaisua kustakin käsitteestä on käytetty ennen kuin suomenkielinen uudissana on kehitetty. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.07 (EEST)

Ehostaa

Pitäisikö tätä artikkelia kuitenkin rajata niin että siinä esiintyisivät vain elämään jääneet uudissanat. "Ehostaa" on väistyvää sanastoa. Meikkaaminen ja meikki on jo niin juurtunut suomen kieleen. -- Cimon Avaro 4. joulukuuta 2017 kello 16.41 (EET)

Ei ole näin. Meikkaaminen on kyllä pitänyt pintansa, mutta ehostamisesta puhutaan kuvaannollisesti: (googlattuja) Voiko kaakeliuunia ehostaa, autosanasto on aika ehostaa ja kyllä kasvojen ehostamiseatakin puhutaan. --Kospo75 (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 19.57 (EET)

Luettelon järjestys

Lisäisin sanat elohopea, emäs, happi, liuos ja pelkistää mutten keksi minkä mukaan lista on järjestetty. --Hunsvotti (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 19.19 (EEST)

Nämä olisivat hyviä lisäyksiä. Lista on alunperin tehty aikajärjestykseen, mutta sitä on vaikea noudattaa kun joissakin lähteissä ei ole sanan tarkkaa ilmestymisvuotta. Myöhemmin olen laittanut saman kehittäjän sanat allekkain. Lukija voi järjestää sanat esim aakkosjrjestykseen tai muiden sarakkeiden mukaan, joten järjestys ei ole niin kohtalokas. --Kospo75 (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 14.07 (EEST)

Laajuus lipsuu

Luettelon vanhempaan päähän näyttää alkaneen ilmestyä myös sanoja, joita ei oikein voi pitää uudissanoina, vaan pikemminkin vain kielen tavallisten sanojen ensiesiintyminä. Poistin ilmiselvänä sanan hiili (uusi alkuaineenkin merkitys on korkeintaan käännöslaina). Melko samanlaisia ovat myös mm. kuulo, säde, tuoni, taimi, kallis, johtamattomia (ainakaan suomen kielen sisällä) perussanoja joilla ei taida olla mitään merkitystä, joka voisi olla kirjallista keksintöä.

Toisissa tapauksissa kuten aine ja kunta on kyse uuteen käyttöön laajennetusta vanhasta sanasta (tässä arvaisin merkityksiä 'kouluaine' ja 'hallinnollinen alue') ja tämä sietäisi vähintään merkitä asianmukaisesti. Tosin jos sana on ollut laajemmassa käytössä jatkuvasti — siis toisin kuin sellaiset aikaisemmin suppeat murresanat kuin kaasu — tuntuu epävarmalta, voiko niitä edes kutsua "uudissanoiksi". Tällä logiikalla myös vaikka lanka tai maito voitaisiin julistaa uudissanoiksi siksi, että niille on keksitty uusia käyttökohteita kuten 'viestiketju nettifoorumeilla' tai 'kaurajuoma'. --Trɔpʏliʊm • blah 19. elokuuta 2019 kello 22.32 (EEST)

@Kospo75: Tämä pätee etenkin, jos katsoo vain NSES:ssä mainittuja sanojen ensiesiintymisiä, kuten monet äskettäiset lisäykset; Juslenius laati sanakirjaa, eikä välttämättä keksinyt kaikkia niitä sanoja, jotka siinä ensimmäistä kertaa esiintyivät. Tämä pätee yleisestikin - sanakirjojen laatijoiden merkitseminen sanojen "kehittäjiksi" suoralta kädeltä heiluu jossain harhaanjohtavan ja suoranaisesti väärän tiedon välillä. — surjection ⟨?⟩ 31. tammikuuta 2020 kello 22.54 (EET)

Aika purevaa kritiikkiä siihen nähden, että nämä ovat etymologisista sanakirjoista poimittuja tietoja. Kritiikki tulisikin osoittaa sanakirjojen laatijoille: otsikoksi vaikka että teos heiluu jossain harhaanjohtavan ja suoranaisesti väärän tiedon välillä. – Paremminkin voisi sanoa, että sanoja on otettu mukaan liian vähän, kun lähteissä on paljon sanoja, joita ei ole kirjattu tänne. Listassa ei väitetä että ensiesiintymän kirjannut olisi sanan keksijä (sanaseppo). – Samaten on selvää, että useat sanat on otettu kansankielestä eri merkitykseen tai esim. abstraktiin käyttöön. Lisäksi ihmettelen ajatusta, että nykyajan sanat eivät tähän sopisi, koska monesti jokin uusi ilmiö tarvitseee uuden sanan. Erilaisia yhdyssanamuodostelmia en ole listannut, mutta eiväthän nekään mene määritelmän ulkopuolelle. Onko koko tämä keskustelu loppujen lopuksi noussut vain siitä, että uudissana-termi käsitetään eri tavoin? --Kospo75 (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.20 (EET)

Ei etymologiset sanakirjat tee mitään väärää - ne vain kertovat, missä teoksessa sana on ensimmäistä kertaa päätynyt kirjoitetuksi tai painetuksi paperille. Sen sijaan tämä taulukko antaa ymmärtää, että nämä sanakirjojen laatijat olisivat poikkeuksetta sanojen "kehittäjiä" (niin sarakkeen otsakkeessa lukee), eli väite siitä, ettei lista väittäisi ensiesiintymän kirjanneen olevan "sanan keksijä" on väärin. Esimerkiksi suurimmassa osaa Agricolan sanoja lukee "[j]o keskiajalla vakiintunut termi"; miksi ne ovat sitten Agricolan "kehittämiä"? Onko sydän-sanakin Agricolan "kehittämä" uudissana, kun kerran hän jo Abc-kiriassakin kirjoitti "joilla ombi Sydhen toori"? pilkku on kirjattu Ingmanille, joka tiettävästi käytti sanaa ensimmäisenä kuvaamaan välimerkkiä, eikä yleisesti koko sanaa (se löytyy jo Agricolalta!) Tätä esimerkiksi tarkoitan tuolla "harhaanjohtavalla"; uudissanaksi on käsitetty tässäkin listassa aivan liikaa sanoja, tai vähintäänkin ei ole osattu kertoa, mitkä merkitykset ovat niitä uusia, keksittyjä merkityksiä. Jos lähteet eivät sitä osaa mainita, silloin oikea ratkaisu on jättää sana pois. — surjection ⟨?⟩ 3. helmikuuta 2020 kello 15.23 (EET)

Siis onkin kysymys artikkelin määritelmäosasta? Lisäsin siihen lauseen “Osa listatuista sanoista on kuitenkin vain sanojen ensimmäisiä kirjallisia esiintymiä tai vanhan sanan käyttämistä uudessa merkityksessä, esimerkiksi oppisanana”. Muutakin parantelua voi tehdä. Esimerkiksi vaatimus siitä, että kerrottaisiin kunkin sanan uudet, keksityt merkitykset on täysin toteutettavissa huomautus-sarakkeessa. Tervetuloa vaan täydentämään. --Kospo75 (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 16.03 (EET)

Viemäri

Viemäri-sanalle annetussa lähteessä ei mielestäni puhuta mitään sanasta viemäri tai sen etymologiasta. Lähteeksi annetun teoksen näköispainos löytyy: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk21/Vuosikymmen_EU-suomea.pdf Poistoon tai haluaako joku selvittää? --Mletonsa (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 13.41 (EET)

Siihen on varmaankin tullut väärä viite. Eihän se varmaankaan EU-sanastoa ole. Luulisin että olen sen poiminut etymologisesta sanakirjasta, mutta täytyy tarkistaa. --Kospo75 (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 15.48 (EET)