Nils Ludvig Arppe
Nils Ludvig Arppe (19. joulukuuta 1803 Kitee[1], Suoparsaari – 9. joulukuuta 1861 Värtsilä[2]) oli suomalainen teollisuusmies, joka omisti muun muassa Värtsilän, Utran ja Puhoksen sahat sekä Värtsilän ja Möhkön rautaruukit ja Ilajankosken ja Käenkosken harkkohytit Pohjois-Karjalassa.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arppen vanhemmat olivat laamanni Nils Arppe (1766–1823) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Margareta Sofia Wegelius. Arppe pääsi ylioppilaaksi Turussa 1820 ja hän suoritti tuomarintutkinnon Turun akatemiassa 1823 sekä oli auskultanttina Vaasan hovioikeudessa 1823. Seuraavana vuonna hän aloitti työn lankomiehensä Johan Fabritiuksen sahaliikkeessä Kiteen Puhoksessa sahaliikkeen ja kartanon hoitajana. Hän perusti 1832 Kuurnankosken sahan ja vuokrasi seuraavana vuonna Puhoksen ja Utran sahat.[3][4]
Arppe tunnetaan myös Läskelän paperitehtaan perustajana. Wärtsilä Oyj:n juuret ovat Värtsilään vuonna 1834 perustetussa sahassa, jonka Arppe osti vuonna 1836. Vuonna 1833 Arppe rakennutti Kiteen Puhoksessa Ilmarisen, Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka hinasi puutavaralotjia Saimaan vesistössä.[4] Arppe myös raivautti vesireittejä, jotta uitto sujuisi helpommin.
Arppe oli naimisissa 1840–1843 Jeanette Porthanin (k. 1843) kanssa, 1845–1855 edellisen sisaren Matilda Porthanin (k. 1855) kanssa ja vuodesta 1856 Amalia Kristina Seitzin (k. 1908) kanssa tämän ensimmäisessä avioliitossa. Arppen poikia olivat tohmajärveläinen tilanomistaja, kunnallisneuvos Nils Josef Edvard Arppe (1841–1887) ja Värtsilän ja Möhkön rautatehtaiden isännöitsijä Klas Ludvig Arppe (1846–1891).[4]
Arppe on haudattu Kiteen kirkkomaahan kahden ensimmäisen vaimonsa, Porthanin sisarusten, Jeanetten ja Mathildan väliin. Samaan sukuhautaan on haudattu myös Arppen 7-vuotiaana kuollut Anna-tytär hänen kolmannesta avioliitostaan.[2] Kiteen keskustassa oleva yläkoulu on nimetty hänen mukaansa Arppen kouluksi.
Nils Ludvig Arppe ja senaattori, Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston rehtori Adolf Edvard Arppe olivat keskenään velipuolia[5].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mustelin, Olof: Nils Ludvig Arppe - Karjalan teollisuuden perustaja. (suom. Maini Palosuo) WSOY, 1973. ISBN 951-0-05734-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pakarinen, Sirpa: N. L. Arppe 200 vuotta osa 1/2. Koti-Karjala, 20.8.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.11.2010.
- ↑ a b Pakarinen, Sirpa: N. L. Arppe 200 vuotta osa 2/2. Koti-Karjala, 23.8.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.11.2010.
- ↑ Salmela, Alpo: Mitä Missä Milloin 1952, s. 226–227. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
- ↑ a b c Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Ludvig Arppe. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 18.9.2021.
- ↑ Mustelin s. 92
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- KuMa: Utran sahalaitokset (Arkistoitu – Internet Archive)
- N. L. Arppen jälkeläiset
