Luettelo Suomen arboretumeista

Luettelo Suomen arboretumeista eli Suomessa sijaitsevista puulajipuistoista.

Puulajipuistoja Suomessa

Erottelu siitä, onko kyseessä puisto, puutarha, kansanpuisto, metsäalue, yksityinen pihapiiri tai vastaava on vaikea tehdä ja termejä käytetään päällekkäin. Puutarhamatkailun yleistyessä on kaupallisten puutarhojen, puutarhamyymälöiden ja taimistojen näyteistutuksista käytetty myös arboretum-nimeä. Sääolojen, hoidon, kasvitautien ja kokeiluistutusten vuoksi arboretumien lajisto muuttuu vuosittain.

Arboretum	Paikkakunta	Omistaja/hallinnointi	Kuvaus	Linkki
Ahosen Taimitarhan arboretum	Karstula	Ahosen Taimisto Oy	Taimistonviljelijä Paavo Ahosen vuonna 1951 perustama, noin 40 hehtaarin ja 200 puuvarsitaksonin puisto.	[1]
Ahtialan kartanon puisto	Lohja, Jalassaari	yksityinen
Alakestilän arboretum	Liminka, Ylipää	Limingan kunta	Kalle Arvolan 1930-luvulla Rättärinsaareen ja tilan ympärille perustettu noin 3 hehtaarin ja 200 puuvartisen kasvilajin puisto.	[2]
Antin Arboretum	Joensuu	Kukkolan tila	Antti Kukkosen muistoksi vuonna 1993 perustettu puisto.	[3] (Arkistoitu – Internet Archive)
Arktisen puutarhan arboretum	Rovaniemi	Arktikum	Rovaniemen Arktikumin yhteydessä sijaitseva noin 8 hehtaarin luonnonkasveja esittelevä puisto.	[4]
Arboretum Apukka	Rovaniemi	Luke	2008-2009 perustettu puisto sijaitsee Rovaniemellä n. 7 km napapiiriltä pohjoiseen. Arboretumissa esitellään Pohjois-Suomessa menestyviä, viljelyssä olevia koristekasvilajeja, -lajikkeita ja -alkuperiä sekä luonnon hyötykasveja. Avoinna vain sopimuksesta.	[5] (Arkistoitu – Internet Archive)
Arboretum Frick	Kangasala, Liuksiala	Yksityinen	1990-luvulla perustettu 3,2 hehtaarin yksityinen metsä- ja maisemapuisto sijaitsee Kangasalan Liuksialassa. Erikoisuutena alppiruusut, atsaleat ja magnoliat. Puuvartisia kasvilajeja lähes 500. Avoinna vain sopimuksesta.	[6]
Aulangon puistometsä	Hämeenlinna, Aulanko	Metsähallitus	Vanajaveden ja Aulangonjärven välissä oleva, noin 152 hehtaarin luonnonsuojelualue.	[7]
Aunen kukkapiha	Juuka, Nunnanlahti	yksityinen	Nunnanlahden Larinsaaren tien varressa vaaramaisemassa sijaitseva, Pyltsyn tilasta vuonna 1997 erotettu tontti, jossa kaskiahosta muotoutunut puulajipuisto. Tilan nähtävyytenä laaja kukkapiha, jossa 1500 perennaa.	[8] (Arkistoitu – Internet Archive)
Djurrbäckin arboretum	Inkoo, Fagervikin kartano	yksityinen	24 hehtaarin puisto ja lehmusmetsikkö	[9]
Ekedalin arboretum	Inkoo, saaristo	yksityinen
Elliälän kartanon arboretum	Hattula, Pekola	yksityinen	Senaattori A.Kairamon perustama, noin 30 hehtaarin puisto.
Espoon kaupunginpuutarhan arboretum	Espoo, Vanttila	Espoon kaupunki	Jofsin kartanon maille perustettu arboretum jossa erityisesti havupuulajikkeita.	[10][vanhentunut linkki]
Godby Arboretum	Finström	Ahvenanmaan maakuntahallitus	Godbyn taajaman itäpuolella ja Färjsundin sillan länsipuolella kulkeva noin 2 kilometrin pituinen puulajipolku. Polku sijaitsee noin 17 km Maarianhaminasta pohjoiseen.	[11] (Arkistoitu – Internet Archive), [12] (Arkistoitu – Internet Archive)
Haapamäen havaintotila	Siilinjärvi	Pohjois-Savon Metsäkeskus	Metsänviljelyä esittelevä havaintotila, jossa myydään puun taimia.	[13] (Arkistoitu – Internet Archive)
Haapastensyrjän rotupuisto	Läyliäinen	LukeMetsähallitus	Noin 7 hehtaarin puisto, joka on perustettu 1960-luvulla.	[14] (Arkistoitu – Internet Archive)
Hanneksen muistometsä	Hollola, Kalliola	Hanneksen Metsän säätiö (Metsäliitto ja Veikko Kustaa Simola)		[15] (Arkistoitu – Internet Archive)
Hatanpään arboretum	Tampere	Tampereen kaupunki	1970-luvulla perustettu Hatanpään kartanon puisto yhdessä Vihilahdenpuiston kanssa.	[16]
Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha	Helsinki, Kumpula ja Kluuvi (Kaisaniemen puisto)	Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo	Turusta Turun palon jälkeen vuonna 1829 Kaisaniemeen perustettu yliopistollinen puutarha sekä Kumpulaan vuonna 2009 avattu uusi puutarha. Kaisaniemessä useita suojeltuja rakennuksia, muun muassa G.Nyströmin piirtämä Palmusali vuodelta 1889.	[17] (Arkistoitu – Internet Archive)
Hevoshaan arboretum	Kouvola, Sippola	UPM		[18]
Hvittorpin puisto	Kirkkonummi	Espoon seurakuntayhtymä	Kalle Westerlundin Vitträsk-järven rannalle 1900-luvun alussa perustama huvila 13 hehtaarin puisto.	[19] (Arkistoitu – Internet Archive)
Hyytiälän arboretum	Juupajoki, Korkeakoski	Helsingin yliopisto
Hörtsänän arboretum	Orivesi	yksityinen	Hugo Hörtsänän 1909 perustama, sittemmin EU- ja talkoovoimin kunnostettu puisto Oriveden Onnistaipaleen kylällä.
Iloharjun puulajipuisto	Kuopio	Kuopion kaupunki	Moottoritien varressa sijaitseva noin 50 puuvartistaksonin puisto.
Joensuun kasvitieteellinen tapahtumapuutarha, Botania	Joensuu, Linnunlahti	Joensuun Botania Oy	Vuonna 1985 perustettu noin 3 hehtaarin puisto, sisältäen kasvihuoneita.	[20] (Arkistoitu – Internet Archive)
Joensuun puulajipuisto	Joensuu, Linnunlahti	Joensuun kaupunki	73 hehtaarin alue, johon sisältyy istutettujen lajien lisäksi suojeltavia luontokokonaisuuksia.	Honkaniemi Joensuun kasvitieteellinen puisto (Linnunlahti)
Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha	Jyväskylä	Jyväskylän yliopisto, luonnontieteellinen osasto	Yliopiston ympärillä laajalla alueella sijaitsevat Seminaaripuisto, Aallonpuisto, Mattilanniemi, Ylistönrinne yhteensä noin 25 hehtaarin ja 550 puu- ja ruohonvarsitaksonin alue.	[21] (Arkistoitu – Internet Archive)
Jäälin metsähautausmaa	Oulu	Kiimingin seurakunta	Haipuskylän ja Kuusamontien risteyksen lähettyvillä sijaitseva, metsäturpeelle perustettu hautausmaa, josta nurmikkoalusta puuttuu.
Karhosaari	Kuopio, Ranta-Toivala	Kuopion kaupunki	Entinen Kymiyhtiöiden vuonna 1916 perustama 53 hehtaarin puisto.	[22], [23] (Arkistoitu – Internet Archive)
Karimaan puutarha	Kokemäki, Paistila	Huittisten kaupunki,	Nykyisen Huittisten Ammatti- ja Yrittäjäopiston tiloissa Verner Viitasaaren vuonna 1916 osana Karimaan tilaa perustama puisto.	[24][vanhentunut linkki]
Kariniemen arboretum	Lahti, Kariniemi	Lahden kaupunki	Pikku-Vesijärven puiston ja Kariniemen puiston alueella.	[25]
Kellokoski-Ohkolan aboretum	Tuusula, Kellokoski	Kellokoski arboretum -yhdistys	1800-luvulla Kellokosken tehtaan ympäristöön perustettu, erilaisista puistoalueista koostuva noin 20 hehtaarin puisto. Alueella nykyisin muun muassa Kellokosken sairaala, Itämerikeskus ja Ohkolan mielisairaala.	[26]
Kevon metsänrajapuutarha	Utsjoki, Inari	Lapin tutkimuslaitos	Metsähallituksen, Metlan nyk.Luken ja Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitoksen vuonna 1975 perustamat puistot Pohjois-Inarissa ja Utsijoella, joiden koko yhteensä noin 12 hehtaaria. Polaarimetsänrajan tutkimusta.	[27] (Arkistoitu – Internet Archive)
Kivalon puulaji-istutukset	Rovaniemi, Ylä-Kemijoki	Luke	Kivivalon tutkimusalueelle vuonna 1924 aloitetut Boreaalisten puulajien viljelykset yli 100 hehtaarin alueella. Alueelle vapaa pääsy.	[28] (Arkistoitu – Internet Archive)
Koivuhaan arboretum	Vantaa, Koivuhaka	Vantaan kaupunki	Eino Leinon tekstien ympäröimänä, myös Ystävyydenpuistona tunnettu alue Vantaalla, jossa noin 150 puulajia polkuverkoston varrella.	[29][vanhentunut linkki]
Koivurannan metsäarboretum	Ylämaa	yksityinen	Teuvo Niemelän 1995 perustama noin 4 hehtaarin alue Hyttilän kylällä Ylämaalla Etelä-Karjalassa.	[30][vanhentunut linkki]
Kultaranta	Naantali	Suomen valtio	Alfred Kordelinin vuonna 1914 rakentaman linnan edustalla on "pienois-Versailles" tyyppinen puisto, jossa medaljonki ja yli 3000 ruusun tarha ja leikattu kuusiaita. Koko huvilatilan pinta-ala on 56 hehtaaria.	[31]
Kuopion yliopiston kasvitieteellinen puutarha	Kuopio, Neulaniemi	Kuopion yliopisto	Yliopiston noin 11 hehtaarin vuonna 1981 perustettu puisto, jossa muun muassa marjakasvien tutkimusta.	[32] (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuivannon arboretum	Orimattila, Kuivanto	yksityinen	Kaupallisen puutarhan yhteyteen vuonna 2002 perustettu 1 200 kasvilajikkeen puutarha.	[33][vanhentunut linkki]
Lahdentaan kartanon puisto	Hattula	yksityinen	Noin 2 hehtaarin 1800-luvulla kartanon ympärille perustettu, sittemmin vanha Hämeen metsätyönjohtajakoulun alue.	[34]
Langinkosken puulajipuisto	Kotka	Metsähallitus	Langinkoskella sijaitseva vajaan 2 hehtaarin puulajipuisto, joka on perustettu Aleksanteri III:n kalastusmajan ympärillä sijaitsevan luonnonsuojelualueen eteläosaan vuonna 1959.	[35] (Arkistoitu – Internet Archive)
Lapinjärven tutkimusmetsä	Lapinjärvi, Ingermaninkylä	Luke,Metsähallitus	Vuonna 1933 perustettu 1 800 hehtaarin tutkimusmetsä neljän kunnan alueella, jossa muun muassa Ilveskorven vanhojen metsien suojelualue.
Lappeenrannan arboretum	Lappeenranta	Lappeenrannan kaupunki	Lappeenrannan keskustassa sijaitseva 14,5 hehtaarin ja 135 puulajin puisto, joka perustettiin vuonna 1980 tohtori Kalervo Ohelan aloitteesta	[36] (Arkistoitu – Internet Archive)
Launeen keskuspuisto (Lahden kaupungin arboretum)	Lahti, Laune	Lahden kaupunki	1989 perustettu, Karikadun rajaama, lähellä Launeen vapaa-ajan keskusta sijaitseva noin 3 hehtaarin ja 494 kasvilajin puisto, jossa polkuverkosto. Puistoalue on rakennettu kumpuilevaksi ja siihen kuuluu Sorsalampi, jonka keskellä on saari ja tekolampi.
Lehtorannan puulajipuisto	Kannus	Metla	Noin 3 hehtaarin kokoinen vuonna 1985 perustettu puisto.	[37] (Arkistoitu – Internet Archive)
Lepaan puisto	Hattula, Lepaa	Hämeen ammattikorkeakoulu	Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön hallinnoima noin 22 hehtaarin puisto, joka on perustettu 1600-luvulla. Alueella Lepaan vanha kartano.
Lidgrenin puisto	Pornainen	yksityinen	Seppo Lindgrenin tilan ympärille perustettu puisto.
Lohjan Saariston arboretumtie	Lohja	Lohjan kaupunki	Genetzien (myöh. Jännesten) perheen innoittamana nimetty Lohjansaarentie numero 317-1375, jossa noin 11 km:n arboretumtieksi nimetty reitti, jonka varrella Ahtiala, Pajupuisto, seurantalon pihapiiri ja kynäjalavalehto.	[38][vanhentunut linkki], [39]
Marttien piha	Halikko	yksityinen	Liisa ja Paavo Martin perustama noin hehtaarin kokoinen puisto.
Meilahden puistoarboretum	Helsinki	Helsingin kaupunki	Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosaston hallinnoima yli 3 hehtaarin puisto Helsingissä	[40] (Arkistoitu – Internet Archive)
Mellangårdin arboretum	Pohja	yksityinen	1970-luvulla perustettu noin 4 hehtaarin pääosin havupuista koostuva puisto.
Mustialan puisto	Mustiala, Tammela	Hämeen ammatti-instituutti	Entisen Mustialan maanviljelysopiston, sittemmin maatalousoppilaitoksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä oleva, 1850-luvulla perustettu puisto ja museo.
Mustilan arboretum	Kouvola, Elimäki	Mustilan Kotikuntasäätiö	A.F Tigerstedin Mustilan kartanon ympärille perustama, Pohjois-Euroopan huomattavin 120 hehtaarin arboretum. Alueella useita eksoottisia lajeja muun muassa Pohjois-Amerikasta ja Euroopan vuoristosta. Tilalla kokeiltu yli 2 000 kasvilajia.	[41] (Arkistoitu – Internet Archive)
Mustion linnan puisto	Mustio	yksityinen	Kustaa Vaasan 1560-luvulla perustaman Mustion linnan ympärillä oleva noin 22 hehtaarin puistoalue.	[42]
Mynnilän arboretum	Sysmä	yksityinen	120 hehtaarin ja yli 500 taksonin arboretum.	[43] (Arkistoitu – Internet Archive)
Naruskan koekenttä	Salla	Sallan kunta	Ei-julkinen arboretum, jossa muun muassa Oulun yliopiston ja Metlan tutkimusta ja POHKAS-kokeita.
Niinijärven arboretum	Längelmäki, Ouninpohja	yksityinen	Noin 1½ hehtaarin alueella oleva yksityinen arboretum.
Nikkarilan puulajipuistot	Pieksämäki	Etelä-Savon ammattiopisto,Metsähallituksen hallinnoimalla valtion maalla	Koulun pihapiirissä noin hehtaarin alue. Lisäksi Ukonkangas Litmasentien varrella. Puulajipuistoissa tutkitaan Etelä-Suomessa menestyviä lajeja.
Niskalan arboretum	Helsinki, Haltialan aarnialue	Helsingin kaupunki	Kuninkaantammentien varrella sijaitseva noin 3 hehtaarin luonnonsuojelualue, joiden vanhimmat istutukset Tuomarinkylän kartanon isännän Jakob Kavaleffin vuosilta 1905–1917.	[44][vanhentunut linkki]
Nora Pöyhösen puisto ja Haapaveden Koulutilan puutarha	Haapavesi	Haapaveden ammattiopisto	Nora Pöyhösen Mustikkamäen viljelyalueelle vuonna 1892 perustettu kasvitarha- ja keittokoulu, jossa runsas puulajisto.	[45] (Arkistoitu – Internet Archive)
Nukarin koulun puulajipuisto	Nurmijärvi	Nurmijärven kunta	Vuonna 1995 perustettu puisto Nukarinkosken ja Nummenniityn välissä.
Nuutajärven arboretum	Urjala	Notsjö Gård Ab	Tuulensuun arboretumin alue käsittää noin 50 hehtaarin alueen Nuutajärvellä Nuutajärven kartanon ja Nuutajärven lasitehtaan ympärillä.
Otavan koulutila	Mikkeli	Otavan koulutila	Savon rykmentin vanha majurin virkatalo ja tilan 6 hehtaarin puisto.	[46] (Arkistoitu – Internet Archive)
Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha	Oulu, Linnanmaa	Oulun yliopisto	Kuivasjärven rannalla, yliopiston vieressä sijaitseva 16 hehtaarin puisto, 1½ hehtaarin koekenttä sekä kaksi pyramidin muotoista kasvihuonetta Romeo ja Julia, sekä kasvimuseo. Avomaan noin 6 hehtaarin kokoisen arboretumin taksonien määrä on lähes 5 000.	[47] [48]
Paddaisten kartanon puisto	Sauvo	yksityinen	Kartanon ympärillä oleva puisto ja jalopuumetsikkö.
Petun saaren puulaji-istutukset	Särkisalo, Petun saari	yksityinen	Karl Forsströmin ratsutilalle 1800-luvulla perustettu puisto.
Pikku-Vesijärven puisto	Pikku-Vesijärvi, Lahti	Lahden kaupunki	Lahden kaupungille kuuluva järven ympäristö, jotka on merkitty opastetauluihin arboretumiksi
Pitkäniemen sairaalan puisto	Nokia	Pitkäniemen sairaala	Willy Nykoppin 1900-luvun alussa suunnittelema puisto.
Puisto-Yrjölän arboretum	Lahti/Järvenpää	yksityinen	1½ hehtaarin yksityinen arboretum Koivistoisten mansikkapaikan lähellä Lahden Järvenpään kaupunginosassa.
Punkaharjun puulajipuisto	Savonlinna, Punkaharju	Luke,Metsähallitus	Punkaharjun puulajipuisto on Metlan Punkaharjun tutkimusaseman ja Metsämuseon ympärillä sijaitseva 150 hehtaarin puistoalue.	[49]
Päivärannan puutarha	Lohja, Karkalliniemi	yksityinen	1909 perustettu yksityinen arboretum.
Pässin villan arboretum	Raasepori, Skåldö	yksityinen	2006 perustettu yksityinen arboretum Tammisaaren saaristossa. 40 hehtaarin alueelle rakennettu yksityinen puisto sijaitsee vaihtelevassa maastossa, jossa varsinainen arboretum koko on noin 5 hehtaaria. Teemana kukkivat puuvartiset (kirsikat, alppiruusut, magnoliat) sekä ruskavärit. Puistosta löytyy mm. Suomen suurin puistoplataani (Platanus x. acerifolia) n. 6 m korkea v. 2013. Yksityisellä omistajalla myös toinen julkinen ja 1909 perustettu Arboretum Karjalohjalla.
Raahen vanhat puistot	Raahe	Raahen kaupunki	Tervahovin, Seminaarin ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun historialliset puistoalueet. Tervahovin puutarha on yksityinen, Keycast Oy:n omistuksessa.
Riikosen arboretum	Kontiolahti, Jakokoski	yksityinen	Jakokosken Kalliovaarassa sijaitseva, Felix Riikosen 1960-luvun alussa perustama 2 hehtaarin alue.
Ruotsinkylän tutkimusmetsä, mm. Paratiisinmäen puulajipolku	Tuusula	Luke,Metsähallitus	Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitseva 1923 perustettu Metlan tutkimusasema ja Kotipalsta.	[50], [51] (Arkistoitu – Internet Archive)
Sahapellon arboretum	Vihti	yksityinen	Tervalammen kartanon entinen torppa, jossa istutuksia 1950-luvulta.
Sarvilinnan arboretum	Kustavi, Lypyrt	yksityinen	O.A. Hornborgin huvilan ympärillä oleva alue.
Schaumannin koulupuutarha	Pietarsaari	Pietarsaaren kaupunki	Vuonna 1915 Bengt Schalinin suunnittelema ja Victor ja Elise Schaumannin lahjoitusten turvin lyseon ympärille perustettu puutarha.
Sokojärven arboretum	Lieksa	yksityinen	2 hehtaarin kokoinen puisto jossa polkuverkosto ja jonne on vapaa pääsy.
Solbölen puulajipuisto	Tammisaari, Bromarv	Luke	Vuonna 1926 perustetun Solbölen tutkimusaseman 1730 hehtaarin alueella on muun muassa Kotipalsta, Bromarvin Kalvdal ja Paimion Preitilän kohteet, joissa viljelmiä yli 100 hehtaaria.	[52]
Sotavallan arboretum	Lempäälä	yksityinen	Pirkanmaalla sijaitseva agronomi Sampsa Aaltion 1960-luvulla kartanon ympärille perustama noin 3 hehtaarin suuruinen puisto Mäyhäjärven rannalla.
Tahvolan puulajipuisto	Muhos	Luke	Pyhäkosken ja Paljakan tutkimusalueena vuonna 1923 Oulujoen törmään perustettu alue Tahvolan tilan ympärille, jossa noin 2 km:n puulajipolku.
Tammiston arboretum	Karjalohja	Olli Muurainen	Kemian professori ja Turun yliopiston kansleri Gustaf Komppan kesäpaikan ympärille 1919 perustettu arboretum, jota on Dendrologinen Seura on sittemmin kunnostanut useaan otteeseen. Alueella runsas lajisto esimerkiksi pihtoja, korkkipuu, kivikoivu (Betula ermanii) jne..
Teuravuoman puulajipuisto	Kolari	Luke	Entisen Metsäntutkimuslaitoksen nyk.Luken Kolarin tutkimusasema, joka on perustettu 1990 Teuravuomaan, noin 5 km Kolarista etelään.
Tiedekeskus Heurekan arboretum	Vantaa	Tiedekeskus Heureka	Heurekan ulkoalueelle on koottu pohjoisten alueiden havupuulajeja.	[53] (Arkistoitu – Internet Archive)
Tornion kaupungin arboretum	Tornio	Tornion kaupunki	Vuoden 1984 asuntomessujen innoittamana perustettu Pohjois-Suomessa menestyvien puulajien havaintoalue Tornion keskustan tuntumassa. Alueella noin 300 puuvartista kasvilajia ja noin 200 erilaista perennaa.
Träskändan kartanon puisto	Espoo	Espoon kaupunki	Järvenpään kaupunginosassa Pitkäjärven lounaispäässä sijaitseva puisto ja rauhoitettu noin 25 hehtaarin metsikkö. Kartanon historia ulottuu 1700-luvulle C. N. af Klerckeriin ja vapaaherra Carl Johan Walleen, joka rakennutti puiston 1820-luvulla. Alueella muun muassa vanhoja tammia.	[54] (Arkistoitu – Internet Archive)
Tuomarniemen metsäoppilaitos	Ähtäri	Koulutuskeskus Sedu	Metsäoppilaitoksen pihapiirissä, yli 80 puu- ja pensaslajia.
Tuorlan puisto	Piikkiö	Varhais-Suomen maaseutuoppilaitos	Tuorlan maatalous- ja puutarhakoulun ympärille, sittemmin 1950-luvulla rakennetun Turun yliopiston observatorion ympärille muotoutunut puistoalue, jossa yli 250 erilaista puuvartistaksonia.
Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha	Turku, Ruissalo	Turun yliopiston biologian laitos	Vuonna 1956 Turun Iso-Heikkilästä Ruissaloon muuttanut, sittemmin laajennettu 23 hehtaarin puutarha, keinolampien ja kasvihuoneiden alue. Alue jakaantuu vanhaan ja uuteen osaan. Ulkopuutarhassa yli 3000 kasvilajia. Puuvartiset kasvit sijaitsevat hajallaan ympäri puutarhaa.	[55] (Arkistoitu – Internet Archive)
Työväen Akatemian puisto	Kauniainen	Työväen akatemia	Tehtailija Aleksander Pelanderin huvilan ympärille vuonna 1908 perustettu noin 6 hehtaarin puistoalue.	[56] (Arkistoitu – Internet Archive)
Uudenkaupungin arboretum	Uusikaupunki	Uusikaupunki	Myllymäen leikkikentän itäpuolella sijaitseva vuonna 1990 perustettu arboretum, jossa erilaisia kumpareita.
Valkinhovin puutarha	Syyspohja, Hauklapi	yksityinen	Metsäneuvos Väinö Lagerstedtin kartanon ympärille 1920-luvulla perustettu puutarha, jossa nykyisin maatilamatkailutila.
Viikin arboretum	Helsinki, Viikki	Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta	Vuonna 1969 tutkimus- ja opetuskäyttöön perustettu 20 hehtaarin arboretum Helsingin Vanhankaupunginlahden rannalle. Sisäänkäynti Gardenia-vihertietokeskuksesta.	[57] (Arkistoitu – Internet Archive)
Villa Metsolan arboretum	Hausjärvi	yksityinen	Senaattori Lennart Gripenbergin huvilan ympärille 1800-luvulla perustettu noin 2 hehtaarin suuruinen puisto.
Vilppulan puulajipuisto	Vilppula	Luke	Jaakinsuon turvesuon tutkimuksen ympärille vuonna 1922 perustettu, sittemmin yhdessä Elämänmäen luonnonsuojelualueen kanssa muotoutunut alue, jossa kokoa runsaat 2500 hehtaaria. Tutkimusalueet ovat Ruoveden, Vilppulan, Jämsänkosken ja Jämsän kuntien alueella. Alueella on puulajipuisto.
Vähämäen arboretum	Ojakkala	Kemira GrowHow Oy	Vihdin Ojakkalassa, Enäjärven rannalla sijaitseva Pietari Kaarlenpojan 1500-luvulla rakennuttaman kartanon ympärille muotoutunut tila, joka toimii nykyisin Kemiran Kotkaniemen tutkimusasemana. Arboretumin puulajipolulle on vapaa pääsy.
Ylimattila Arboretum	Pyhäjoki	Parhalahden Puutarhayhdistys ry	Noin hehtaarin kokoinen puulajipuisto, joka on perustettu vuonna 2011. Puisto on yleisölle avoin, vapaa pääsy. Puu- ja pensaslajikkeita on noin 370. Lisäksi alueella on perennakumpare, jossa noin 600 perennaa.	[58]
Yltöisten arboretum	Piikkiö	MTT	Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Yltöisten noin 25 hehtaarin alue.
Överby / Marketanpuisto	Espoo	Marketanpuiston ystävät ry	1700-luvulla rakennetun Margretebergin kartanon ja sittemmin ruotsinkielisen puutarhaoppilaitoksen ympärille perustettu noin 7 hehtaarin kokoinen kaupallissävytteinen piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto, jossa on pysyvästi esillä yli 110 yrityksen puutarhatuotteita.	[59]

Katso myös

• Luettelo Suomen kasvitieteellisistä puutarhoista

Lähteet

• Alanko, P., Fagerstedt, K., Kauppila, A. & Mustiala, V.: Suomalaisia puulajipuistoja. Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet r.y., 2004. ISBN 951-96557-2-7