Lennart Gripenberg
| Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. marraskuuta 1852 Oulu |
| Kuollut | 14. syyskuuta 1933 (80 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | teollisuusjohtaja, sotilas |
| Arvonimi | senaattori |
Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg (15. marraskuuta 1852 Oulu – 14. syyskuuta 1933 Helsinki)[1] oli suomalainen everstiluutnantti, valtiopäivämies, teollisuusjohtaja ja senaattori.[2]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gripenbergin vanhemmat olivat kamarineuvos Gustaf Leonard Gripenberg ja Margaretha Maria Frosterus. Lennart Gripenberg oli naimisissa 1877–1916 Anna Elisabeth Nybergin kanssa. Metsänhoitaja, insinööri ja yritysjohtaja Aarne Gripenberg oli heidän poikansa[3]. Lennart Gripenberg kävi 1870 Haminan kadettikoulun ja 1873–1876 Pietarin sotainsinööriakatemian. Gripenberg palveli henkikaartin ratsastavassa krenatöörikomppaniassa 1870–1876 ja oli sotilasinsinöörinä ja Suomen kadettikoulun opettajana 1876–1879. Gripenberg ylennettiin kapteeniksi 1877 ja everstiluutnantiksi 1879. Hän oli Vaasan rautatierakennustyömaan vanhempana insinöörinä 1879–1881, Kymijoen lauttausyhdistyksen toimitusjohtajana 1881–1886, teollisuushallituksen insinöörinä 1886–1896 ja tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ylitirehtöörinä 1896. Gripenberg oli myös Helsingfors Dagblad-lehden toimituksen jäsenenä 1886–1889.[2]
Gripenberg oli senaatin talousosaston jäsen ja kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö 1896–1900, Bröderna Åström Ab:n toimitusjohtaja 1900–1903 ja 1905 sekä senaatin talousosaston jäsen ja kulkulaitostoimituskunnan päällikkö Mechelinin senaatissa 1905–1907 ja Suomen Pankin valtuusmies 1907–1908. Gripenberg oli vuosina 1903–1904 karkotettuna poliittisista syistä ja asui Tukholmassa. Karkotuksen syynä oli se että hän oli kirjoittanut nimimerkillä Nemo passiivista vastarintaa kannattaneen kirjasen.[2]
Gripenberg oli sittemmin Tampereen Puuvillateollisuus Oy:n isännöitsijä 1908–1909, Suomen puuvillatehtaiden yhtymän puheenjohtaja 1909–1920, Suomen työnantajain lakkovakuutusyhtiön johtokunnan puheenjohtaja 1911–1926, palovakuutusyhtiö Imatran johtokunnan puheenjohtaja 1911–1916 ja hallintoneuvoston jäsen 1916–1933 sekä Pohjoismaiden osakepankin hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1916. Hän julkaisi vuonna 1922 muistelmansa nimellä Ur mina levnadsminnen.[2]
Gripenberg osallistui aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäiville 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.
Upseeri ja virka- ja valtiopäivämies Robert Johan Gustaf Gripenberg oli Lennart Gripenbergin veli.[4]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimimerkillä Nemo:
- Partierna och 1885 års landtdag : strödda reflexioner, af Nemo. Edlund, Helsingfors 1885, 1886
- Tankar i politiska frågor, af Nemo. Edlund, Helsingfors 1886
- Alla med!, betraktelser af Nemo. Otava 1901 (suomeksi Kaikki mukaan! : mietteitä, kirj. Nemo; suomentanut Juhani Aho. Otava 1901)
- Vika eller stå? Stockholm 1902 (suomeksi Seistako vai väistyä, Tukholma 1903)
- Ännu några ord. Otava 1902 (suomeksi Vielä sananen, Otava 1902)
- Skall Finlands folk kunna bevara sin ställning såsom ett fritt folk. Söderström, Helsingfors 1925
Omalla nimellä:
- Arbetare, arbetsgifvare och arbetslöner : i en fråga för dagen. Söderström, Borgå 1890
- Betänkande i frågan om organiserande af fackföreningar i landet. 1894 (suomeksi Mietintö ammattiyhdistysten järjestämisestä maassamme. Weilin & Göös, Helsinki 1894)
- Oulun-Waalan rautatie. Helsinki 1905
- Yhteinen metsätalous : käsikirja, Pellervon kirjasto n:o 17. Pellervo-seura 1905
- Viljanmyynti-osuuskunnat : käsikirja, Pellervon kirjasto n:o 19. Pellervo-seura 1906
- Oulun - Vaalan rautatie, osa 2. Oulu 1907
- Suomen valtionrautatiet 1862–1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus, tehneet Lennart Gripenberg ja Teodor Munck; suomentanut K. A. Wahlstedt. Helsinki 1912
- Kymmene aktiebolag. Åbo 1918
- I fråga om strejkförsäkring. Arbetsgifvarnas i Finland ömsesidiga strejkförsäkringsbolag, Åbo 1921 (suomeksi Lakko-vakuutuksesta. Lakkovakuutusyhtiö, Turku 1921)
- Ur mina levnadsminnen. Söderström, Helsingfors 1922
- Wärtsilä bruk, dess tillkomst och utveckling intill närvarande tid. Wärtsilä, Helsingfors 1922
- Kymmene flottningsförening 1873–1922: Minnesskrift med anledning av 50-årig gemensam flottning i Päijänne vattenområde 1873–1922 : översikt. 1924 (suomeksi Kymin lauttausyhdistys: Muistojulkaisu 50-vuotisen yhteisuiton johdosta Päijänteen vesistössä v.v. 1873–1922. 1924)
- Aktiebolaget W. Gutzeit & C:o 1872–1922. W. Gutzeit, Helsinki 1924
- Anteckningar om släkten Gripenberg. 1927
- Läskelä bruks aktiebolag 1905–1929 : ett kvart sekels arbete, skildrat av Lennart Gripenberg. 1929
- J. G. Bergbom : minnesanteckning. 1931
- Maskin- och brobyggnads aktiebolaget 1892–1932 samt dess föregångare. Suomen kauppa ja teollisuus, Helsinki 1932 (suomeksi nimellä Kone- ja siltarakennus osakeyhtiö 1892–1932 sekä sen edeltäjät. Suomen kauppa ja teollisuus, Porvoo 1932)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaana Gluschkoff: Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti : Senaattori Lennart Gripenbergin sukupiiri ja sääty-yhteiskunnan muodonmuutos. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2008 ISBN 9517469713
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jaana Gluschkoff: Gripenberg, Lennart (1852–1933) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000 (päivitetty 5.3.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.2.2017.
- ↑ a b c d Senaattori Lennart Gripenberg kuollut, Helsingin Sanomat, 16.09.1933, nro 248, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Gripenberg Arne Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Geni: Robert Johan Gustaf Gripenberg Viitattu 2.7.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaana Gluschkoff: Gripenberg, Lennart (1852–1933) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000 (päivitetty 5.3.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Lennart Gripenberg, Uppslagsverket.fi
| ||||||||||||||||||
