Tämä on suositeltu artikkeli.

Kythera

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kythera
Κύθηρα

Kytheran kaakkoisrannikkoa Avlémonaksen ja Palaiópolin alueella.

Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Korkein kohta
Mermigkáris, 506[2] tai 507[3]
Pinta-ala
279,593 km² [1]
Väestö
Asukasluku
3 973
Kieli
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Kythera (kreik. Κύθηρα, Kýthira; transl. myös Kíthira; lat. Cythera) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee Peloponnesoksen etelärannikon edustalla. Saaren pinta-ala on 279,593 neliökilometriä ja asukasluku 3 973 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kythera kuuluu Kytheran kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkylä on Chóra.[4]

Saari asutettiin ensimmäisen kerran neoliittisella kaudella. Minolaiset saapuivat saarelle 2000-vuosituhannella eaa. ja väistyivät mykeneläisten tieltä 1400-luvulla eaa. Mykeneläisiä seurasivat vuorollaan doorilaiset, foinikialaiset ja spartalaiset. Myöhemmin saarta ovat hallinneet myös roomalaiset, bysanttilaiset, arabimerirosvot, venetsialaiset, ranskalaiset, osmanit, venäläiset ja britit. Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1864. Italia ja Saksa miehittivät Kytheran toisen maailmansodan aikana.[5]

Kytheran talous perustuu enimmäkseen maanviljelyyn, karjanhoitoon ja kalastukseen.[6] Saaren matkailu on vähäistä lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta.[7]

Etymologia ja mytologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antoine Watteaun maalaus Laivaan astuminen Kytheran matkalle (Louvren versio, 1717): On kiistelty, kuvaako se lähtöä rakkauden saarelle, Aftoditen synnyinpaikkaan Kytheralle, vai sieltä pois.[8]

Erään näkemyksen mukaan Kythera on saanut nimensä saaren ensimmäisen asukkaan, Foinikiasta saapuneen Kytheroksen mukaan. Toisen näkemyksen mukaan saaren nimi pohjautuu muinaiskreikan verbiin κεύθω, joka tarkoittaa 'piilotettua rakkautta mahassa'. Tämä viittaa siihen, että kreikkalaisen mytologian rakkauden jumalattaren Afroditen eli Kythereian[9] on sanottu syntyneen saarella.[10][7] Mytologian mukaan titaani Kronos tappoi isänsä Uranoksen leikkaamalla tältä irti sukuelimet, jotka hän heitti mereen. Sukuelimet muuttuivat kahdeksi kiveksi, mahdollisesti Kytheran itärannikolla oleviksi Antidragonéraksi ja Dragonéraksi. Sukuelimistä mereen valuneiden veripisaroiden vaikutuksesta syntyi Afrodite, joka nousi merestä vaahdon keskeltä.[11][12] Mytologian mukaan Afrodite matkusti Kytheralta Kyprokselle suurella simpukankuorella.[11] Myös Kyproksen Pafosta on väitetty Afroditen syntymäpaikaksi.[7] Venetsian valtakaudella saari tunnettiin nimellä Cerigo.[13]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kythera sijaitsee Välimeressä Peloponnesoksen niemimaalla sijaitsevan Lakonian etelärannikon edustalla ja kuuluu Jooniansaarten saariryhmään.[7] Se on yhdessä Antikytheran kanssa Jooniansaarten eteläisin saari. Saari on noin 18 kilometriä leveä, noin 30 kilometriä pitkä[7] ja sen rantaviivan pituus on noin 90 kilometriä.[14] Pinta-alaa on 279,593 km². Saaren sisäosa on vuoristoinen[3] ja korkein kohta, itäosassa saarta sijaitseva Mermigkáris (Mermygáris), kohoaa 506 metriin merenpinnasta.[2][15] Toisen lähteen mukaan korkein kohta sijaitsee 507 metriä merenpinnan yläpuolella.[3] Merenpohja saaren ympärillä on kivikkoista ja syvää. Noin 40–50 meripeninkulman päässä saaresta on 3 000–4 000 metriä syviä kohtia.[16]

Hallinto, kaupungit ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kytheran pääkylä Chóra eli Kytheran kylä.
Pääartikkeli: Kytheran kunta

Kythera kuuluu hallinnollisesti Kytheran kuntaan yhdessä lähisaartensa, kuten Antikytheran, kanssa.[4] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kahteen kuntaan. Kytheran kunta kuuluu Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Vuoden 2010 loppuun saakka saari ja kunta kuuluivat Pireuksen prefektuuriin.[17][18]

Saaren suurimmat asutukset ovat Potamós (476 asukasta), Agía Pelagía (419), Áno Livádi (284), Chóra eli Kytheran kylä (281), Kálamos (223) ja Logothetiánika (153).[4] (Katso myös: Luettelo Kytheran kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Kytheran pääkylä on etelärannikon tuntumassa sijaitseva Chóra, jossa sijaitsee muun muassa 1200-luvulla rakennettu venetsialaislinnoitus (kastro). Pieni Kapsálin kylä sijaitsee kaksi kilometriä[19] Chórasta etelään. Kapsáli toimi venetsialaiskaudella Chóran satamana.[20] Kytheran kaupankäynnin keskus on sisämaassa sijaitseva Potamós.[21] Chórasta koilliseen Kytheran kaakkoisrannikolla sijaitsee Avlémonaksen kylä, josta aikoinaan etsittiin vuosia todisteita jumalatar Afroditen syntymäpaikalla sijainneesta temppelistä.[20]

Kytheran saarella on useita lähteitä, joista pääosa sijaitsee saaren pohjois- ja keskiosissa. Lähteistä merkittävimmät sijaitsevat Karaváksessa, Ócheleksessa, Perátiksessa, Krýa Vrísissä, Mitátassa, Mylopótamoksessa, Viarádikassa, Petroúnissa ja Goniéksessa. Osa saaren pohjoisosan lähteiden vesistä on mineraalipitoisia.[22] Saarella on myös joitain luolia, kuten itärannikon Diakóftissa sijaitseva Choustín luola, josta on löydetty merkkejä ihmisen toiminnasta 3000-vuosituhannelta eaa. sekä Ágia Sofían luola saaren eteläosan Kálamoksessa, joka usein talvisin on jokiveden täyttämä, 120 m²:n kokoinen Ágia Sofían tippukiviluola saaren koillisrannikon Agía Pelagíassa, Ágia Sofían tippukiviluola länsirannikon Mylopótamoksessa sekä Katafigádin luola lähellä saaren itäosassa sijaitsevaa Mermygáris-vuorta. Luolasta on löydetty muun muassa mykeneläiselle ajalle ajoitettuja keramiikan kappaleita.[15]

Kytheran pohjois- ja itärannikolla olevat alueet sekä lähistöllä sijaitsevat pienet Dragonéran, Antidragonéran, Prasonísin, Fidonísin, Kapéllon, Koufón ja Avgón asumattomat kalliosaaret muodostavat Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen, jolla on kokoa 53,9 neliökilometriä.[23][24] Natura 2000 -alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille sekä pesiville merilinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Esimerkiksi vuonna 2000 Diakóftin kylän edustalla sijaitsevalle Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy saastutti laajan alueen. Suojelualueen uhkia ovat myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tuli.[25]

Kapsálin kylä saaren etelärannikolla.
Näkymä Kytheran kaakkoisrannikolla sijaitsevaan Avlémonaksen kylään.
Fyrí Ámmoksen ranta Kytheran kaakkoisosassa.

Kytherasta noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsee pienempi Antikytheran saari.[5] Pohjoisessa sijaitsevaan Peloponnesoksen Neápoliin on matkaa 12 kilometriä.[7]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläimistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella elää vähän villieläimiä, jotka ovat pääasiassa keskittyneet saaren autioihin osiin. Nisäkkäistä Kytheralla tavataan muun muassa kapinrusakkoa, idänsiiliä, kivinäätää, vaivaislepakkoa ja kotihiirtä. Lisäksi saarella pidetään vuohia, lampaita, kalkkunoita, kanoja, sikoja ja nautoja.[26]

Kythera on merkittävä muuttolintualue. Sen kautta kulkee joka syksy yli 3 000 petolintua kohti etelää. Saarella on havaittu yhteensä 236 lintulajia, joista ainakin ruostekurkkusirkku ja välimerenhaukka pesivät saarella. Muita saarella eläviä lintulajeja ovat esimerkiksi karimetso, idänpikkuliitäjä, keltanokkaliitäjä, välimerenlokki, tuulihaukka ja muuttohaukka. Kytheran pohjois-, itä- ja eteläosat sekä läheiset pienemmät saaret yhdessä muodostavat 180 km²:n laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen (IBA). Alueen uhkana ovat muun muassa hallitsematon laidunnus, metsästys, rakennustoiminta, kasvillisuuden palaminen, matkailu- ja virkistäytymistoiminta sekä maanviljelyn laajentuminen.[27]

Matelijoista Kytheralla tavataan kreikanvaskitsaa, levyvarvasgekkoa ja välimerenkäyrävarvasgekkoa, kreikansisiliskoa sekä useita myrkyttömiä käärmelajeja. Saaren pienissä puroissa ja järvissä elää kreikansammakoita. Selkärangattomista eläimistä saaren eläimistöön kuuluvat ainakin riikinkukkokehrääjä, heinäsirkkoja, kärpäsiä, skorpioneja ja torakoita.[26]

Äärimmäisen uhanalaista[28] munkkihyljettä tavataan Kytheralla säännöllisesti.[16] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[29] Kytheran vesillä tavataan myös valekarettikilpikonnia, valaita ja delfiinejä. Delfiinejä esiintyy erityisesti Kytheran kaakkoispuolella sijaitsevien pienten Dragonéran ja Antidragonéran saarten ja Kytheran pohjoiskärjen, Spathínniemen, välisellä merialueella, sillä siellä on niille runsaasti ravintoa.[16]

Äyriäisistä Kytheran vesillä tavataan muun muassa hummereita ja taskurapuja. Kaloista saaren vesillä tavataan esimerkiksi mureenoja, satulasargeja, skorpionisimppuja, bogia, hammasahvenia, mulloja, pikarellejä ja valkoturskaa. Pääjalkaisista Kytheran vesillä elää esimerkiksi seepioita ja kalmareita.[16]

Kasvisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kytheralla kasvaa noin 800 erilaista kasvilajia, joista suurin osa on pieniä pensaita, kuten etruskikuusama, villioliivipuu, mastiksipistaasi, sykerötimjami, myrtti ja välimerentyräkki. Kytheralla kasvavia puita ovat esimerkiksi idänplataani, aitoviikuna, manteli, foinikiankataja, johanneksenleipäpuu, oliivipuu ja välimerensypressi. Mänty ja eukalyptus on tuotu saarelle 1900-luvun aikana. Saaren asukkaat käyttävät päivittäisessä ruokavaliossaan erilaisia maustekasveja, kuten salviaa oreganoa ja timjamia.[30] Saarella tavataan muun muassa orvokkien sukuun kuuluvaa Viola scorpiuroides -kasvia, joka on suojeltu Kreikan presidentin asetuksella ja kuuluu IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan (1993).[31] Saarella kasvaa myös esimerkiksi tulppaanien sukuun kuuluva Tulipa goulimyi,[32] sipulien sukuun kuuluva Allium gomphrenoides,[33] maratteihin kuuluva Asperula taygetea,[34] kelloihin kuuluva Campanula saxatilis ssp. cytherea[35] sekä hirvenjuuriin kuuluva Inula candida ssp. candida.[36] Kytheralla kasvaa vähintään 61 eri kasvilajia ja niiden alalajia, jotka ovat Kreikassa kotoperäisiä. Näistä kolme lajia ja kolme alalajia on Kytheran saaren kotoperäisiä lajeja.[37]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kytheralla vallitsee välimerenilmasto eli kesät ovat kuivia ja kuumia ja talvet puolestaan leutoja ja kosteita.[30] Kytheran kuiva kausi kestää 5,5 kuukautta eli huhtikuun alusta syyskuun puoleenväliin.[38] Kesäaikaan keskilämpötila on +29 °C; kesä-, heinä- ja elokuu ovat kuumimmat kuukaudet.[14] Saarella ei juuri koskaan talvisin sada lunta eikä ole pakkasta.[38] Sen sijaan talven vesisateet ovat rankkoja, ja usein talvella taivas on paksun pilviverhon peitossa. Talviaikaan keskilämpötila on +14 °C, ja kylmimmät kuukaudet ovat joulu-, tammi- ja helmikuu. Kytheralla on noin 3 000 aurinkotuntia vuodessa, ja saari sijoittuu aurinkotuntien määrässä Kreikassa toiseksi Rodoksen saaren jälkeen.[14]

Kytheran ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 12 12 14 17 21 26 29 29 26 22 17 14 ka. 19,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 9 9 10 13 16 21 23 23 21 18 14 11 ka. 15,7
Sademäärä (mm) 64 43,5 36 17,3 6 0,9 0,2 2,4 7,9 23,5 60,3 84,7 Σ 346,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
12
9
12
9
14
10
17
13
21
16
26
21
29
23
29
23
26
21
22
18
17
14
14
11
S
a
d
a
n
t
a 		64
43,5
36
17,3
6
0,9
0,2
2,4
7,9
23,5
60,3
84,7


Lähde: Kíthira, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 6.5.2010.[vanhentunut linkki]

Geologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kythera kuuluu yhdessä lähisaartensa kanssa Kytheran-Antikytheran saariketjuun, jonka pääsaaret ovat Elafónisos, Kythera ja Antikythera[39]. Kytheran saari on nykyaikaan saakka säilynyt jäänne eteläisen Peloponnesoksen läntiseen Kreetaan yhdistäneestä maakannaksesta. Kythera on eriytynyt Peloponnesoksesta geologisessa aikataulussa suhteellisen vähän aikaa sitten.[38]

Näkymä Mitátan kylästä. Vasemmalla oleva kirkko vaurioitui maanjäristyksessä vuonna 2006.

Kytheran saari on osa samaa tektonista kokonaisuutta yhdessä Kreetan saaren, Peloponnesoksen, Keski-Kreikan, Thessalian ja Makedonian kanssa. Saari on osa tethysiläistä (engl. Tethysian realm) vuoristoketjua, johon kuuluvat esimerkiksi eteläiset Alpit, Dinaariset alpit, Apenniinit ja Taurusvuoret. Saarelle tyypillisiä piirteitä ovat kukkulat ja pystysuorat kalliot. Kytheralla on myös laaksoja.[22]

Saari sijaitsee Kytheran siirroksen läheisyydessä Adrianmeren länsirannikolta Kreikan kautta Turkkiin ulottuvalla[40] Helleenisellä kaarella, tarkemmin sen läntisessä osassa. Alue on seismisesti aktiivista, ja alueella esiintyy voimakkaita maanjäristyksiä. Kytheran saaren ympäristössä oli 1900-luvun aikana viisi suurta maanjäristystä, joista suurin oli voimakkuudeltaan 7,5 momenttimagnitudia ollut vuoden 1903 maanjäristys. Tammikuussa 2006 voimakkuudeltaan 6,9 momenttimagnitudin maanjäristys tapahtui Kytheran lähistöllä. Järistys tuntui laajassa osassa Kreikkaa sekä useissa muissa Välimeren alueen maissa. Maanjäristys aiheutti tuhoja enimmäkseen saaren keskiosan Mitátan kylässä, jossa kivestä rakennettuja taloja ja kirkkoja vaurioitui. Järistyksen aiheuttama maanvyöry tuhosi myös tien käyttökelvottomaksi.[41][42]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kytheran historia

Esihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Kytheralle luultavasti 4000-luvun eaa. lopulla eli neoliittiselta kaudella. Saaren eteläosan Kálamoksen kylästä, Ágia Sofían luolasta, on löydetty muutamia keraamisia maljakoita tältä ajalta. Minolaiset saapuivat saarelle 2000-vuosituhannen eaa. lopulla ja ottivat alueen hallintaansa. Saarten kylien lukumäärä kasvoi suuresti 2000-vuosituhannella eaa. Minolaiset perustivat Palaiópoliin merikaupankeskuksen ja käyttivät saaren strategista sijaintia taistelussaan Egeanmeren merirosvoja vastaan. Kytheran minolainen asutus väistyi mykeneläisten tieltä 1400-luvun eaa. lopulla. Samoihin aikoihin myös Kreetan saaren minolaiset kaupunkivaltiot tuhoutuivat. Toisen lähteen mukaan Kytheran minolaisasutus olisi hävinnyt vasta 1200-luvulla eaa.[10] Saaren mykeneläisasutus hävisi 1100-luvulla eaa. Tämän jälkeen vuosisadan lopun tienoilla Kytheran asuttivat doorilaiset. Tällöin saari oli Argoksen kaupunkivaltion alaisuudessa. Foinikialaisten saapumisen ajankohta on toisen lähteen mukaan yhä arvoitus, kun taas toinen kertoo foinikialaisten asuttaneen Kytheraa vuosina 900–800 eaa.[10][5]

Antiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Antiikin Kythera

Spartalaiset ottivat Kytheran saaren hallintaansa 500-luvun eaa. puolivälissä. Peloponnesolaissodan aikana vuonna 424 eaa. Ateena miehitti Kytheran. Takaisin Spartalle saari palautui vuonna 421 eaa. solmitussa Nikiaan rauhassa. Kytherasta tuli itsenäinen 100-luvulla eaa. Kytherasta tuli osa Rooman valtakuntaa sen laajentuessa itään. Saaren kaakkoisrannikolla sijainnut Skandeian kaupunki tuhoutui täysin vuonna 365 jaa. suuressa maanjäristyksessä.[5][11]

Keskiaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kytheran nykyinen pääkylä Chóra. Vasemmalla Chóran linnoitus.

Kytherasta tuli osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa, kun Rooman valtakunta jaettiin itä- ja länsiosaan vuonna 395. Palaiópolin alue oli arkeologisten kaivausten perusteella asutettuna, ja se toimi satamana aina 500-luvulle saakka. Arabimerirosvoja rantautui etelämpänä sijaitsevalle Kreetalle vuonna 673. Merirosvot hyökkäsivät Kytheralle ja tuhosivat Skandeian kaupungin linnoituksineen ja satamineen. Merirosvot saivat koko Kreetan haltuunsa 820-luvulla ja tekivät ryöstöretkiään läheisille alueille, niin myös Kytheralle. Bysanttilainen sotapäällikkö Nikeforos Fokas sai Kreetan jälleen hallintaansa merirosvoilta vuonna 961. Kytheran väkiluku kasvoi 900-luvulla.[5]

Chóran venetsialaisaikainen linna. Vincenzo Maria Coronellin kuparikaiverrus, 1687.

Neljännen ristiretken (1201–1204) päätteeksi Venetsian tasavalta liitti Kytheran lähialueineen valtakuntaansa. Venetsia antoi Kytheran Marco Venierin perheen hallittavaksi vuonna 1207, ja saari oli perheen hallussa useiden vuosien ajan. Samaan aikaan saarella siirryttiin feodaaliseen järjestelmään. Bysantti hallitsi Kytheraa vuodet 1275–1308. Tänä aikana saarella valtaa piti Peloponnesoksen Monemvasiasta kotoisin ollut Pavlos Notarás. Venierin perhe häädettiin saarelta, mutta se palasi vuonna 1308 ja otti vallan takaisin. Venierien tarkoituksena oli asuttaa Kythera uusilla perheillä. Vuonna 1316 Peloponnesoksen Mánin niemimaalta saapuikin useita uusia perheitä Kytheralle. Saaren bysanttilaisaikainen pääkylä Agíos Dimitríos, joka nykyisin tunnetaan nimellä Palaióchora, taantui. Chóraan eli saaren nykyiseen pääkylään puolestaan asettui yläluokkaa. Kytheralla asui 1500-luvulla arviolta 4 000 ihmistä. Saarelle rakennettiin hyökkäysten torjumiseksi kolme linnoitusta: Chóra, Agíos Dimitríos eli nykyinen Palaióchora sekä Káto Chóra Mylopótamoksessa.[5]

Piri Reisin 1500-luvulla piirtämä kartta Peloponnesoksen niemimaan etelärannikosta, Lakonianlahdesta ja Kytherasta (alhaalla vasemmalla).

Varhainen uusi aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmaniamiraali ja kaappari Hayreddin Barbarossa joukkoineen saapui vuonna 1537 Kytheralle ja tuhosi ja ryösti Palaióchoran. Lisäksi Barbarossan joukot surmasivat siviiliväestöä sekä ottivat saarelaisia vangeiksi ja myivät heidät orjiksi.[5] Saarelle saapui 1600-luvulla väkeä Kreetalta ja Peloponnesokselta, sillä osmanien valtakunta oli valloittanut nuo alueet.[10] Napoleon I lakkautti Venetsian tasavallan vuonna 1797, ja Campo Formion rauhassa Kythera yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa päätyi Ranskan vallan alle. Venetsian vallan viimeisinä vuosina saaren väkiluku oli noin 7 500.[5] Tähän aikaan kytheralaisia alkoi myös muuttaa Vähän-Aasian Smyrnaan. Osmanien ja venäläisten yhdistyneet joukot miehittivät Kytheran yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa vuosien 1798 ja 1799 välisenä aikana. Kytheran pieni ranskalaisvaruskunta antautui Venäjän laivastolle. Vuonna 1800 perustettiin Seitsemän saaren tasavalta (kreik. Επτάνησος Πολιτεία, Eptánosis Politeía, ital. Repubblica Settinsulare), joka oli puoli-itsenäinen Venäjän ja osmanien valtakunnan alaisuudessa.[5]

Heinäkuussa 1807 solmitussa Venäjän ja Ranskan välisessä Tilsitin sopimuksessa Kythera palautui takaisin Ranskan alaisuuteen yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa. Jo vuonna 1809 Kythera joutui Britannian hallintaan. Kythera päätyi osaksi toisessa Pariisin rauhassa marraskuussa 1815 muodostettua Jooniansaarten yhdysvallat -nimistä (kreik. Ηνωμένον Κράτος των Ιονίων Νήσων, Inoménon Krátos ton Ioníon Níson) valtiota, joka oli Britannian protektoraatti.[5]

Kreikan vapaussodasta nykyaikaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan vapaussodan aikana vuonna 1821 Peloponnesokselta saapui paljon pakolaisia Kytheralle. Sen sijaan monet saarelaiset lähtivät Peloponnesokselle auttamaan vapaustaistelussa. Vapaussota päättyi vuonna 1829[43] Kreikan itsenäistymiseen osmanien valtakunnasta. Tämän jälkeen kytheralaisia alkoi muuttaa työn perässä itsenäiseen Kreikkaan, Smyrnaan ja Kreetalle. Lopulta 21. toukokuuta 1864[44] Kythera yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa liitettiin Kreikkaan.[5]

Suuri maanjäristys vuonna 1903 tuhosi rakennuksia ympäri saarta, ja esimerkiksi saaren keskiosassa sijaitseva Mitátan kylä tuhoutui. Hallinnollisesti Kythera kuului aluksi Argolidokorinthían prefektuuriin ja sitten Lakoniaan. Tämän jälkeen Kythera muodosti yhdessä läheisen Antikytheran saaren kanssa oman hallinnollisen alueensa. Sittemmin Kythera liitettiin osaksi Attikaa, ja se on yhä osa tätä periferiaa. Saarelta lähti 1900-luvun alussa paljon ihmisiä siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin ja Australiaan.[5]

Vuonna 1916 noin kreetalaisen 200 sotilaan joukko miehitti Kytheran. He olivat Elefthérios Venizéloksen johtaman kuninkaan vastaisen ”Kansallisen puolustuksen liikkeen” (kreik. Κίνημα της Εθνικής Αμύνης) asialla. Kythera asettui Kansallinen puolustuksen liikkeen puolelle kuningasta vastaan. Kythera myös päätyi 17. helmikuuta 1917 vaatimaan autonomista hallintoa saarelle. Ensimmäinen maailmansota oli parhaillaan käynnissä ja Venizélos tuki Ranskaa, Venäjää ja Britanniaa, kun taas kuningas tuki Saksaa. Tämän vuoksi Kytheran autonominen hallinto (kreik. Αυτόνομος Διοίκηση Κυθήρων) julisti sodan Saksaa vastaan.[5]

Pyhän Georgioksen (Agíos Geórgios) kirkko saaren koillisrannikolla Vounón kylän läheisyydessä.

Toisen maailmansodan aikana 10. toukokuuta 1941 saksalaiset ja italialaiset miehittivät Kytheran. Saarelaiset tekivät peloponnesoslaisten kapinoitsijoiden avustamana vastarintaa Kytheralla ja heikensivät saaren saksalaishallintoa. Vastarintataistelijat karkottivat viimeiset saksalaiset saarelta 4. syyskuuta 1944 ja Kythera vapautui Kreikan ensimmäinen alueena akselivaltojen hallinnasta. Sodan päätyttyä nuoria kytheralaisia muutti suurin joukoin Ateenaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan paremman elämän perässä. Tämä siirtolaisuus päättyi 1970-luvun loppupuolella. Kythera alkoi ”kaupungistua” 1950-luvulta lähtien eli ihmiset muuttivat suurempiin keskuksiin ja maaseutu alkoi autioitua. Saaren matkailuelinkeino alkoi kehittyä 1990-luvun alkupuolella. Samalla vuosikymmenellä myös saaren 13 kaupunkikuntaa (kreik. κοινότητα, koinótita) yhdistettiin yhdeksi Kytheran kunnaksi.[5] Vuoden 2011 alussa Antikytheran saaren käsittänyt samanniminen kaupunkikunta liitettiin osaksi Kytheran kuntaa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[45]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelaisten kaksi pääelinkeinoa vuosisatojen ajan ovat olleet karjanhoito ja maanviljely, vaikka Kytheran maaperä on karua, eikä ole koskaan tuottanut suuria määriä.[46] Myös kalastus on merkittävä elinkeino.[6] Suurin osa saaresta on kuitenkin ollut viljelyskäytössä, sillä saaren väkiluku on ollut jopa 13 000–15 000. Nykyisin vain hyvin pieni osa saaresta on viljelyskäytössä. Luomuviljely on nouseva ala nykyisin. Viljoista Kytheralla kasvatetaan esimerkiksi ohraa ja vehnää. Lisäksi saarella kasvatetaan muun muassa perunaa, tomaattia, munakoisoa, kurkkua, maissia, linssiä ja härkäpapua. Kytheran viikuna-, päärynä-, oliivi-, luumu-, manteli- ja johanneksenleipäpuista korjataan satoa. Aikoinaan myös puuvillaa, pellavaa ja tupakkaa on viljelty saarella pieniä määriä. Kytheran viininviljely ja -valmistus ei ole kovin suurta, vaan pääasiassa viiniä valmistetaan paikalliseen kulutukseen. Viiniä valmistetaan pääasiassa kahdesta eri viinilajikkeesta, jotka ovat valkoinen rypäle petrolanós ja punainen rypäle arikarás. Myös rodítis- ja tokumáki-nimisiä lajikkeita kasvatetaan.[46]

Saaren karjanhoito käsittää vuohien, lampaiden ja sikojen kasvatusta. Myös kanoja on jonkin verran. Sen sijaan naudankasvatus on Kytheralla hyvin vähäistä. Kytheran lampaista saadaan maitoa, josta tehdään esimerkiksi juustoa. Kytheralla harjoitetaan mehiläishoitoa, josta saadaan hunajaa. Mahdollisesti minolaiset opettivat saaren asukkaille mehiläishoidon.[46]

Kythera vie saaren ulkopuolelle esimerkiksi hunajaa, oliiviöljyä ja Melba-nimistä paahtoleipää. Näiden tuotteiden lisäksi saarella tuotetaan muun muassa erityyppisiä nuudeleita, maitoa, voita ja juustoja, kuten mizíthraa ja kefalotíriä sekä tsipuro-nimistä alkoholijuomaa, erilaisia liköörejä ja pieniä määriä villaa. Eri puolilla saarta, kuten Avlémonaksen kylässä, on useita suolavetisiä soita, joilta saadaan suolaa. Suolaa käytetään esimerkiksi kalojen suolaamiseen. Lihaa joudutaan tuomaan saarelle, sillä saaren oma tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään.[46]

Saaren matkailu on vähäistä lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta, jolloin ulkomailla asuvat kytheralaiset saapuvat saarelle tapaamaan perheitään ja ystäviään. Erityisesti väkeä saapuu Australiasta. Tänä aikana saaren majoituskapasiteetti on lähes täynnä.[7]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Diakóftin kylä ja satama saaren itärannikolla.

Kytheran itärannikolla sijaitsevasta Diakóftin satamasta liikennöidään laivoilla Antikytheran saarelle, Kreetalla sijaitsevaan Kíssamokseen, Peloponnesoksen Neápoliin ja Gýtheioon sekä Ateenan kupeessa sijaitsevaan Pireukseen.[7] Satama aloitti toimintansa vuonna 1996, ja se sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä Kytheran lentoasemalta ja 30 kilometrin päässä saaren pääkylästä Chórasta. Pienempiä satamia on lisäksi Avlémonaksessa, Agía Pelagíassa, Platiá Ámmoksessa ja Kapsálissa, jonka satamaan mahtuu esimerkiksi huviveneitä.[47]

Sesongin aikana Ateenasta on päivittäisiä lentoja Kytheran lentoasemalle, joka sijaitsee kymmenen kilometriä itään Potamóksen kylästä. Lentoaika on 40 minuuttia.[7]

Kytheran kunta ylläpitää saaren linja-autoverkostoa. Linja-autot kulkevat suurimpien keskusten, lentoaseman ja Diakóftin sataman välillä.[48] Saarella on myös takseja sekä autojen ja mopedien vuokraajia.[20]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren hallitsijat vaihtuivat vuosisatojen kuluessa useita kertoja ja miltei aina valloittajat toivat mukanaan saarelle perheitään, jotka sekoittuivat Kytheran alkuperäisväestöön. Saarella on esimerkiksi henkilöitä, joiden sukunimi on venetsialainen tai Konstantinopolista peräisin. Kytheran karut olosuhteet ovat pakottaneet saarelaisia myös siirtolaisiksi. Ensimmäinen suuri siirtolaisaalto tapahtui Kreikan vapaussodan jälkeen erityisesti Vähän-Aasian Smyrnaan, sillä siellä kulttuuri ja kaupankäynti kukoistivat. Smyrnan suuren palon jälkeen vuonna 1922 suurin osa kytheralaisista lähti Smyrnasta muiden kreikkalaisten tavoin. Myös Pireukseen ja Egyptin Aleksandriaan muutti paljon kytheralaisia vapaussodan jälkeen. 1800-luvun lopulla alkoi toinen siirtolaisaalto, joka kesti toisen maailmansodan alkuun saakka. Tällöin kytheralaiset muuttivat pääasiassa Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Toisen maailmansodan päätyttyä alkoi kolmas ja samalla suurin siirtolaisaalto, joka päättyi 1970-luvun puolivälissä. Australiassa on nykyisin noin 40 000 kytheralaisen alkuperän henkilöä, Yhdysvalloissa muutama tuhat ja Pireuksessa ja Ateenassa 5 000–7 000. Viimeisten vuosien aikana siirtolaisia on palannut saarelle.[49]

Viinitila Pitsiniánikan kylässä saaren lounaisosassa.

Enimmillään saarella on ollut 13 000–15 000 asukasta.[46] Vuoden 2001 väestönlaskennassa Kytheran saarella oli 3 354 asukasta.[50] Vuonna 2010 saaren väkiluku oli 3 334.[7] Vuoden 2011 väestönlaskennassa Kytheran saaren väkiluku oli 3 973.[4]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potamóksessa toimii esikoulu (kreik. νηπιαγωγείο). Saarella on peruskoulu (kreik. δημοτικό σχολείο) Chórassa, Potamóksessa, Livádissa ja Karvounádeksessa. Chórassa toimivat Kytheran lukio (kreik. γυμνάσιο), lykeion (kreik. γενικό λύκειο) sekä kunnallinen ammattioppilaitos (kreik. Δημόσιο Ινστιτούτα Επαγγελματικής Κατάρτισης, ΙΕΚ).[51] Kytheran koulujen kesäloma alkaa 20. kesäkuuta ja päättyy 10. syyskuuta. Lisäksi kouluissa on kahden viikon joulu- ja pääsiäisloma.[14]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren suurimmassa keskuksessa Potamóksessa on sairaala, joka toimii vuorokauden ympäri. Lisäksi saarella on useita terveysasemia ja osa saaren lääkäreistä tekee kotikäyntejä. Kytheralla on kaksi apteekkia, joista toinen on Potamóksessa ja toinen saaren eteläosassa Karvounádeksessa.[14]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kytheran kulttuuri on saanut vaikutteita Mánin niemimaalta Peloponnesokselta, Kreetan saarelta ja muilta Jooniansaarilta. Ortodoksinen kirkko kuuluu oleellisesti saaren kulttuuriin, sillä suurin osa saarelaisista on ortodokseja[14] ja saarella on yli 300 kirkkoa. Kytheralaiset osallistuvat aktiivisesti uskonnollisiin juhliin.[49] Kreikan kielen lisäksi saarella puhutaan englantia sekä jonkin verran italiaa.[14] Saarella puhutaan omaa Kytheran murretta.[49]

Tunnettuja nykyajan kytheralaisia taiteilijoita ovat taidemaalari Manólis Cháros ja litografi Vasílis Cháros. Pános Fýllis on puolestaan kytheralainen runoilija. Saarelaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi Iosíf Kaloútsis, Geórgios Mórmoris ja Emmanouïl Stáis. He edustavat enimmäkseen 1800-luvun Jooniansaarten koulukuntaa (kreik. Επτανησιακή Σχολή, suom. ”Seitsemän saaren koulu”).[52]

Kirkon kellotorni saaren pääkylässä Chórassa.

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri on saanut vaikutteita Egeanmeren alueelta ja venetsialaisilta. Saaren talot muistuttavat muodoltaan kreikkalaisen kirjaimiston gammaa (Γ), ja ne on tavallisesti rakennettu siten, että pihamaat ja ovet ovat länteen ja etelään päin. Talojen arkkitehtuuri on suoraviivaista, eikä koristuksia juuri käytetä. Käytössä olevia koristuksia ovat muun muassa ikkunalla olevat kukkalaatikot, savupiiput ja vaakunat. Näiden valmistuksessa käytetään pääasiassa kalkkikiveä. Tavallisesti talot ovat yksikerroksisia, mutta mikäli toinen kerros on rakennettu, niin yleensä se on kerros, jossa asutaan. Kytheran talojen katot ovat joko palkeilla tuettuja tasakattoja, jotka on valmistettu ristiin rastiin kulkevista säleistä tai sitten katot on rakennettu pitkän holvikaaren muotoon. Saaren eteläosassa tasakattojen avulla kerätään sadevettä tankkeihin. Saaren pohjoisosassa talot ovat saaneet vaikutteita Peloponnesoksen Mánin niemimaalta, minkä ansiosta ne ovat tavallisesti kaksikerroksisia. Samoin katot ovat jyrkkiä ja tiilipäällysteisiä.[53]

Yksityiskohta kytheralaisesta 1200-luvun freskosta. Nykyisin fresko on esillä Ateenan bysanttilaisessa ja kristillisessä museossa.

Kytheran kylistä Aroniádika, Chóra, Kastrisiánika, Káto Chóra ja Mylopótamos on rekisteröity ”perinteisiksi kyliksi” eli ne edustavat hyvin kreikkalaista arkkitehtuuria ja ovat osa kulttuuriperintöä. Viranomaiset pyrkivät suojelemaan näiden kylien arkkitehtuuria sekä edistämään kylien asemaa ja houkuttelevuutta. Kytheran oltua Britannian vallan alla saarelle rakennettiin britti-insinöörien alaisuudessa esimerkiksi siltoja, kuten Katoúnin silta, kouluja, vesitorni, teitä, Kapsálin ja Moudárin majakat sekä Lazaréta-niminen karanteenirakennus, jossa saarelle saapuvat merimiehet joutuivat olemaan eristyksessä mahdollisen ruton vuoksi. Rakennustöissä työvoimana käytettiin saaren asukkaita.[53][54][55]

Musiikki ja tanssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kytheran musiikki pohjautuu runomitan käyttöön, ja se on saanut vaikutteita Kreetalta ja Venetsiasta sekä bysanttilaisesta musiikista. Saaren musiikilla on läheinen suhde myös uskontoon. Saarella soitettavat laulut käsittävät miltei koko kreikkalaisen folkmusiikin kirjon. Tunnettuja lauluja ovat muun muassa surulaulu ”Símera mávros ouranós” (kreik. Σήμερα μαύρος ουρανός, suom. ”Tänään taivas on musta”), uskonnollinen ”Apolitíkio tis Panagías tis Myrtidiótissas” (kreik. απολυτίκιο της Παναγίας της Μυρτιδιώτισσας) ja Kreetalta lähtöisin oleva ”Erotókritos” (kreik. Ερωτόκριτος). Kreetalta ovat lähtöisin myös runomittaiset satiiriset 15-tavuiset säkeistöt. Zákynthoksen saarelta Kytheralle on saapunut kantaatteja. Suuri osa kaksi- tai neljäsäkeistöisistä lauluista koskevat maasta pakenemista ja rakkautta. Kytheralaisessa musiikissa käytettäviä soittimia ovat luutun tapainen laoúto (kreik. λαούτο) sekä viulu.[52]

Kytheralaiset tanssit ovat melodisia, eläväisiä ja hilpeitä. Tavallisesti tanssit alkavat rauhallisesti kiihtyen vähitellen nopeammiksi. Osa tansseista on paritansseja, jotka muistuttavat paljon kreetalaisia paritansseja. Kytheralla tanssitaan myös esimerkiksi bourdáris-, kalamatianós-, pentozális- ja syrtós-tansseja, joista edustavin on ”Aï-Giórgis” (kreik. Αϊ-Γιώργης). Perinteisten tanssien lisäksi saarelaiset tanssivat muun muassa tangoa ja valssia.[52]

Ruoka ja juoma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelta on lähtöisin salaatinkastike, johon kuuluu pilkottua tomaattia ja valkosipulia. Kastiketta käytetään kesäkurpitsasta ja amaranteista valmistetun salaatin päällä.[56] Saaren vihannespiirakoihin laitetaan muun muassa munakoisoa, kesäkurpitsaa, oliiviöljyä, pilkottua sipulia, tomaattia, pippuria ja juustoa. Ne muistuttavat esimerkiksi espanjalaisia empanada-piirakoita.[57] Kytheralaisen leivän valmistuksessa käytetään oliiviöljyä, appelsiinin kuorta ja hieman paikallista punaviiniä. Makeutta leipään saadaan lisäämällä paikallista timjamihunajaa. Lisäksi leipään voidaan lisätä mausteneilikkaa ja kanelia.[58] Saaren Melba-paahtoleipä on tunnettu kautta koko Kreikan. Paahtoleipä valmistetaan muun muassa viljasta ja oliiviöljystä. Kytheralla valmistetaan tsipuro-nimistä alkoholijuomaa, erilaisia liköörejä[46] sekä timjamihunajateetä, jota kutsutaan nimellä erica.[59]

Juhlat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myrtidiótissan luostari saaren länsirannikolla.

Kytheralla järjestetään varsinkin kesäaikaan useita juhlia. Jokaisella saaren kirkolla ja kappelilla on oma pyhimyksensä, jonka kunniaksi järjestetään joko pelkkä messu tai sitten juhla, johon kuuluu juomista ja tanssimista. Juhlista tunnetuin on Panagía eli Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen, jota juhlitaan 15. elokuuta Potamóksen kylän pääaukiolla. Panagíaan kuuluu tanssimista, juomista ja syömistä. Myrtidiótissan luostarissa järjestetään juhla syyskuun lopulla, jossa juhlitaan luostarissa säilytettävän ihmeitätekevän ikonin löytymistä[60][61]. Saaren suojeluspyhimystä Pyhää Theodósiosta juhlitaan puolestaan 12. toukokuuta. Vuosittain 21. toukokuuta saarelaiset juhlivat doksologian kera Jooniansaarten yhdistymistä Kreikkaan vuonna 1864.[62]

Edellisenä sunnuntaina ennen suurta paastoa järjestetään Livádin kylässä karnevaaliparaati. Elokuussa Frátsian kylässä järjestetään maatalousnäyttely. Mitátan kylässä puolestaan pidetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna viinifestivaali, jossa viininjuonnin lisäksi tanssitaan ja soitetaan perinteistä musiikkia. Lisäksi Kytheran kunta järjestää kesäisin erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten teatteriesityksiä, taidenäyttelyitä sekä konsertteja, joissa esiintyy kreikkalaisia ja ulkomaisia artisteja. Kytheran nuorisoliitto järjestää Porphyris-festivaalia, johon kuuluu musiikkia, tanssia sekä taide- ja valokuvanäyttelyitä.[62]

Viestimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kytheran radioasemia ovat Livádissa toimivat Tsirígo FM ja Radio Camelot sekä Agía Pelagíassa toimiva Adelin FM.[63] Livádin kylässä toimii myös Kytheran ja Antikytheran saarten asioita käsittelevän Kythiraïká-sanomalehden (kreik. Κυθηραϊκά) toimitus.[64] Saarella julkaistaan myös englanninkielistä Kythera-sanomalehteä.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Botsacos, Jim; Kremezi, Aglaia: The Foods of the Greek Islands: Cooking and Culture at the Crossroads of the Mediterranean. Houghton Mifflin Harcourt, 2000. ISBN 0547348002 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Chilton, Lance; Dubin, Marc; Ellingham, Mark: The Rough Guide to the Greek Islands. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Miller, Korina et al.: Greek Islands. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0 (englanniksi)
  • Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 16.3.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  • GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ο νέος χάρτης του μεγάλου λιμανιού 2010. Portnet.gr. Viitattu 16.3.2012. (kreikaksi)
  2. ↑ a b Gaki-Papanastassiou, Kalliopi; Maroukian, Hampik; Kourmpanian, Violeta: The morphotectonic evolution of the southern half of Kythira Island (Ionian Sea, Greece) during the Quaternary. Prace geograficzne, 2011, nro 127, s. 53. Krakova: Instytut Geografii i Gospodarki Przestrzennej UJ. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.3.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b c Cythera Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Charchalákis, Strátos; Tsaravópoulos, Áris: The History of Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 23.5.2017. Viitattu 12.3.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b Kythira Agricultural Exhibition: The Agricultural Exhibition of Kythira Greece, Ionian greeka.com. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i j k Miller 2010, s. 470
  8. ↑ Embarkation for Cythera Artble. Viitattu 1.3.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Hughes Fowler, Barbara: Archaic Greek Poetry: An Anthology, s. 333. University of Wisconsin Press, 1992. ISBN 0299135144 Teoksen verkkoversio (viitattu 4.5.2012). (englanniksi)
  10. ↑ a b c d Kythera: Historical Chronology The Prefecture of Piraeus. Viitattu 4.5.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  11. ↑ a b c History Kythera.gr. Viitattu 2.5.2012. (englanniksi)
  12. ↑ Kythira holidays, in Greece: Organise your holidays in Kythira, Greece greeka.com. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
  13. ↑ Chilton et al. 2004, s. 544.
  14. ↑ a b c d e f g Useful Information about Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 11.10.2016. Viitattu 14.3.2012. (englanniksi)
  15. ↑ a b The caves of Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
  16. ↑ a b c d Fauna in the seas of Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 12.3.2012. (englanniksi)
  17. ↑ Press release: Publication of provisional results of the 2011 Population Census (pdf) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  18. ↑ The Prefecture of Piraeus The Prefecture of Piraeus. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Chilton et al. 2004, s. 548
  20. ↑ a b c Miller 2010, s. 472–473
  21. ↑ Miller 2010, s. 474–475
  22. ↑ a b Kythera’s Geology Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 1–2
  24. ↑ Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  25. ↑ Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 8
  26. ↑ a b Kythera’s wildlife Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  27. ↑ GR129 North, east and south Kithira island Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Kreikan lintutieteellinen seura). Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  28. ↑ Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 5.3.2012. (englanniksi)
  29. ↑ Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 5.3.2012. (englanniksi)
  30. ↑ a b Kythera's Flora Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Georghiou, K. et al.: GR3000008 (PDF) Δίκτυο Ερευνητών Διαχείρισης Περιβάλλοντος. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  32. ↑ The tiny tulip from Kithira helmikuu 2008. Tulipes Sauvages Association. Arkistoitu 29.1.2009. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  33. ↑ Species: Allium gomphrenoides Boiss. & Heldr. GBIF. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  34. ↑ Species: Asperula taygetea Boiss. & Heldr. GBIF. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  35. ↑ Subspecies: Campanula saxatilis ssp. cytherea GBIF. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  36. ↑ Inula candida ssp. candida The European Environment Agency (EEA). Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  37. ↑ Panitsa et al. 2004, s. 110
  38. ↑ a b c Panitsa et al. 2004, s. 101–102
  39. ↑ Tzadounakis, T. et al. (Moustakas, M; Tsekos, I. (toim.)): ”Contribution to the study of the Greek insular flora: Antikythera and the islets around Kythera”, Progress in Botanical Research: Proceedings of the 1st Balkan Botanical Congress, s. 177. Springer, 1998. ISBN 0792353056 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.4.2012). (englanniksi)
  40. ↑ Tutkijat varoittavat tsunamista Välimerellä. Helsingin Sanomat, 2.5.2008. Helsinki: Sanoma News Oy. ISSN 1239-257X Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.3.2012. (Arkistolinkki)
  41. ↑ Karakostas H. et al.: The Kythira (Greece) earthquake of January 8, 2006: Preliminary report on strong motion data, geotechnical and structural damage, s. 1–2. ITSAK, 2006. Tutkimuksen verkkoversio (pdf) (viitattu 16.3.2012). (englanniksi)
  42. ↑ The Volcanoes of Greece and Their Tectonic Setting Department of Geosciences, Oregon State University. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 16.3.2012. (englanniksi)
  43. ↑ Nolan, Cathal J.: The Greenwood Encyclopedia of International Relations: F–L, s. 658. Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 0313307423 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.2.2012). (englanniksi)
  44. ↑ Kythira History, Greece: Information about the history of Kythira, Ionian greeka.com. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
  45. ↑ Χάρτες Καλλικράτη OKXE. Viitattu 6.4.2012. (kreikaksi)[vanhentunut linkki]
  46. ↑ a b c d e f The Agricultural Life in Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
  47. ↑ Kythera’s main port Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 5.3.2012. (englanniksi)
  48. ↑ Bus Services in Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 1.3.2012. (englanniksi)
  49. ↑ a b c The Kytherians Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
  50. ↑ Väestönlaskenta 2001 (pdf) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Arkistoitu 24.6.2008. Viitattu 12.3.2012. (kreikaksi)
  51. ↑ Δημόσια Σχολεία σε Κύθηρα Vrisko.gr. Viitattu 25.3.2012. (kreikaksi)
  52. ↑ a b c The Art in Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 27.12.2011. Viitattu 14.3.2012. (englanniksi)
  53. ↑ a b The Architecture of Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi)
  54. ↑ The Historical Monuments of Kythera Visit Kythera. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  55. ↑ De Wire, Elinor; Reyes-Pergioudakis, Dolores: ”Lighthouses of Crete, Kythira, and Antikythira”, The Lighthouses of Greece, s. 154–155. Pineapple Press Inc, 2010. ISBN 1561644528 Teoksen verkkoversio (viitattu 6.4.2012). (englanniksi)
  56. ↑ Botsacos et al. 2000, s. 180
  57. ↑ Botsacos et al. 2000, s. 56
  58. ↑ Botsacos et al. 2000, s. 220
  59. ↑ Kythera Greek National Tourism Organisation (GNTO). Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  60. ↑ Baedeker's Greek Islands, s. 288. Prentice Hall Press, 1987. ISBN 0130581321 (englanniksi)
  61. ↑ Panaghia Mirtidiotissa Kythera.gr. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  62. ↑ a b Choose a destination in Greece Kythira Festivals, Greece: Information about the Festivals of Kythira, Ionian greeka.com. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  63. ↑ Sparti – Githio – Kithira Radio Frequencies 2010. media.net.gr. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
  64. ↑ Επικοινωνία Κυθηραϊκά. Arkistoitu 17.4.2012. Viitattu 25.3.2012. (kreikaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jooniansaaret
Pääsaaret
Alisaariryhmät
Muut pienemmät saaret
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kythera&oldid=22853350”