Hammasahvenet
| Hammasahvenet | |
|---|---|
 Kultaotsasargi (Sparus auratus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Percoidei |
| Heimo: |
Hammasahvenet Sparidae Jordan & Evermann, 1898 |
| Katso myös | |
Hammasahvenet (Sparidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä.
Taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimmat hammasahventen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu lähteestä riippuen 33–35 sukua ja 112–115 lajia. Toisinaan hammasahvenet jaetaan 6 alaheimoon, jotka ovat Boopsinae, Denticinae, Diplodinae, Pagellinae, Pagrinae ja Sparinae, mutta ne eivät välttämättä ole monofyleettisiä. Yleensä heimo luetaan kuuluvaksi alalahkoon Percoidea, mutta eräät tutkijat luokittelevat hammasahvenet yhdessä pikarellien (Cheilodactylidae), putsarien (Lethrinidae) ja pentojen (Nemipteridae) kanssa alalahkoon Sparoidei.[1][2][3]
Tyypillisiä piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hammasahvenet ovat keskikokoisia tai suurehkoja kaloja ja ne kasvavat suurimmillaan 75–20 cm:n mittaisiksi. Ne ovat korkearuumiisia, litteähköjä ja suuripäisiä kaloja ja niiden otsaprofiili on jyrkkä. Selkäevä ja rintaevät ovat pitkät. Hampaat ovat kookkaat ja hyvin kehittyneet. Niitä on kahdenlaisia: kartiomaisia ja levymäisiä. Monet hammasahvenista ovat hermafrodiitteja ja niillä on sekä koiraan että naaraan sukupuolielimet. Osa lajeista vaihtaa sukupuoltaan kasvaessaan. Pohjaväriltään lajit ovat useimmiten harmaita, ruskeita tai punertavia ja ruumiissa on usein tummia tai värikkäitä laikkuja tai juovia.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hammasahvenia tavataan lämpimistä ja lauhkeista vesistä Atlantilta, Välimereltä, Intian valtamereltä ja Tyyneltämereltä. Ne elävät yleensä matalassa vedessä lähellä rannikkoa ja pienet lajit elävät pienissä parvissa, suuremmat yleensä yksinään syvemmissä vesissä. Toisinaan niitä tavataan myös murtovesistä. Hammasahvenien ravintoa ovat kovakuoriset selkärangattomat eläimet. Monet heimon lajeista ovat kaupallisesti tärkeitä ruokakaloja ja niitä myös viljellään.[1][2][3][4] Erityisesti Japanissa punahammasahven on yleinen ruokakala.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 371. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.02.2012). (englanniksi)
- ↑ a b c Family Sparidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.2.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Michalis Pavlidis,Constantinos Mylonas: Sparidae, s. 1-4. John Wiley and Sons, 2011. ISBN 978-1-4051-9772-4 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.02.2012). (englanniksi)
- ↑ a b Family Sparidae (PDF) FAO. Viitattu 22.02.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]