Kreikansammakko
| Kreikansammakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Aitosammakot Ranidae |
| Suku: | Rana |
| Laji: | graeca |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kreikansammakko[2] (Rana graeca) on Balkanin niemimaalla elävä sammakkolaji.[1]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikansammakko on väriltään ruskea, punertava, harmaa, kellertävä tai oliivinvärinen. Tavallisesti ruumiissa on myös tummanruskeita täpliä. Kreikansammakon maha on vaalea ja enimmäkseen täplätön. Ruumis on suhteellisen litteä ja leveä. Sammakon kuono on suhteellisen pyöreä ja lyhyt. Lajin koirasyksilöt muuttuvat mustanruskeiksi lisääntymiskaudella. Lajilla on vain yksi lisääntymiskausi vuodessa, ja se alkaa pian talvihorroksesta heräämisen jälkeen helmikuussa ja päättyy huhtikuussa. Kreikansammakko on lisääntymiskykyinen kolmannen horroksen jälkeen.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikansammakon levinneisyysalueeseen kuuluvat Balkanin niemimaalla sijaitsevat Bosnia ja Hertsegovinan kaakkoisosat, Serbian lounais- ja eteläosat, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Albania kokonaisuudessaan, suurin osa Kreikasta sekä Bulgarian lounais- ja eteläosat. Laji on edellä mainittujen maiden kotoperäinen laji. Kreikansammakko elää 200–2 000 metrin korkeudessa merenpinnasta.[1] Toisinaan lajia tavataan kuitenkin myös alemmilta seuduilta ja jopa merenpinnan tasolta.[2]
Elinympäristö ja uhkat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji viihtyy lehti- ja sekametsissä sekä kukkuloilla ja laaksoissa sijaitsevissa varjoisissa, läpi vuoden virtaavissa kylmä- ja kirkasvetisissä pienissä puroissa ja joissa sekä lähteissä. Kreikansammakko elää veden äärellä läpi vuoden, ja poistuu harvoin kauas vesistöistä. Tällöinkin se poistuu usein sateen jälkeen tai yöaikaan. Tällaisissa vesistöissä kreikansammakko myös lisääntyy ja niissä myös sen toukat kehittyvät. Myös niityt ja nummet kuuluvat lajin elinympäristöön. Kreikansammakko välttelee alueita, joilla on kuumaa ja kuivaa sekä alueita, joiden talvet ovat ankaria ja pitkiä.[1][2]
Kreikansammakon uhkia ovat sille sopivien elinympäristöjen häviäminen johtuen esimerkiksi kosteikkojen kuivauksesta, patojen rakentamisesta ja maastopaloista. Myös saastuminen tuhoaa joillain alueilla lajin elinympäristöjä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Petros Lymberakis, Jelka Crnobrnja Isailovic, Rastko Ajtic, Milan Vogrin, Idriz Haxhiu: Rana graeca IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Van der Meijden, Arie: Rana graeca 10.4.1999. Berkeley, Kalifornia: AmphibiaWeb. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Rana graeca
- UniProt: Taxonomy - Rana graeca (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Rana graeca (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Rana graeca (englanniksi)
- Kuvia kreikansammakosta (englanniksi)
- Lisää kuvia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)