Myyrmannin räjähdys
| Myyrmannin räjähdys | |
|---|---|
 Myyrmanni räjähdyksen jälkeen. |
|
| Paikka | kauppakeskus Myyrmanni, Myyrmäki, Vantaa, Suomi |
| Ajankohta |
11. lokakuuta 2002 19.35 |
| Iskutyyppi | pommitus (teon tarkoituksellisuus ei ole tiedossa) |
| Kuolleita | 7 (räjäyttäjä mukaan lukien) |
| Haavoittuneita | 164 |
| Epäilty/epäillyt | Petri Gerdt |
| Tekoväline | kotitekoinen pommi |
Myyrmannin räjähdys oli kotitekoisen pommin räjähdys, joka tapahtui Vantaalla Myyrmäen kaupunginosassa kauppakeskus Myyrmannissa 11. lokakuuta 2002. Kauppakeskuksen aulassa meneillään olleen lapsille suunnatun pelle-esityksen aikana räjähti hauleilla päällystetty kotitekoinen pommi, joka surmasi seitsemän ihmistä ja haavoitti arviolta lähes 200:aa ihmistä; 164:n tiedetään hakeutuneen sairaanhoitoon. Osalle loukkaantuneista jäi pysyviä fyysisiä vammoja.[1]
Teon motiivi ei koskaan selvinnyt.[2] Tahallisuudesta ei ole varmaa näyttöä.[3][4] Spekuloinneissa räjähdyksen syistä on kolme teoriaa noussut yli muiden: onnettomuus, itsemurhaisku tai tahallaan aiheutettu räjähdys, jossa tekijä kuoli vahingossa itse.[5]
Tapahtumapaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Räjähdyspaikka oli Myyrmannin ensimmäisen kerroksen keskusaukiolla noin 45 metrin päässä kauppakeskuksen eteläisestä, Iskostorin puoleisesta sisäänkäynnistä, McDonalds-ravintolan, Musta Pörssi -myymälän ja Citymarketin kohdalla.[5][6] Räjähdyspaikan vieressä olivat kierreportaat, jotka johtivat ylempiin kerroksiin sekä alas kauppakeskuksen pysäköintihalliin. Lähellä olivat myös toiseen kerrokseen johtaneet liukuportaat sekä hissit.[5] Räjähdyksen voima ulottui kattorakenteisiin, jotka vaurioituivat, mutta eivät sortuneet. Pahimmat vahingot rajoittuivat melko suppealle, noin 400 neliömetrin alueelle.[6] Pommissa olleiden haulien jälkiä löytyi kauppakeskuksen sisällä enimmillään 70 metrin päästä räjähdyspaikasta läheltä pohjoista, Paalutorin puoleista sisäänkäyntiä.[2][5]
Uhrit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Räjähdyshetkellä kauppakeskuksessa oli arvioiden mukaan kaikkiaan 1 000–2 000 asiakasta.[6] Kuolonuhreista kolme oli alaikäisiä, jotka olivat vuonna 1985 syntyneet tyttö ja poika ja vuonna 1995 syntynyt tyttö.[7] Nuorin uhreista oli Suomessa asuneen irakilaisperheen tytär, joka menehtyi matkalla sairaalaan.[8][9] Kuolleet aikuiset olivat vuosina 1963 ja 1965 syntyneet naiset, vuonna 1978 syntynyt mies[7] sekä vuonna 1983 syntynyt mies, joka oli ajokortin ja tutkimusten kautta pommin valmistajaksi paljastunut vantaalainen kemiantekniikan opiskelija ja kemian harrastaja Petri Erkki-Tapio Gerdt (17. huhtikuuta 1983 – 11. lokakuuta 2002).[10] Surmansa saaneista vuonna 1963 syntynyt nainen oli kotoisin Nurmijärveltä, muut Vantaalta.[7] Kuolleiden ja loukkaantuneiden saamat vammat aiheutuivat pommissa olleiden haulien ohella räjähdyksessä rikkoutuneiden lasien sirpaleista.[8]
Aineelliset vahingot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppakeskuksen kiinteistölle aiheutui noin kahden miljoonan euron aineelliset vahingot.[5] Noin sadalle Myyrmannissa toimineelle yrittäjälle koitui erilaisia omaisuus-, tuote- tai välillisiä vahinkoja. Vahinkojen kokonaisarvo nousi noin 4,7 miljoonaan euroon.[11]
Tutkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapausta tutkittiin kuutena murhana ja törkeänä tuhotyönä. Tutkinnan yhteydessä kuulusteltiin 350 henkilöä ja tarkistettiin yli 700 vihjettä. Tutkijoille selvisi, että Petri Gerdt toimi yksin eikä tekoon osallistunut muita henkilöitä. Tapauksen jälkeinen tekninen tutkinta oli Suomen rikoshistorian laajimpia; keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa käytiin läpi noin 750 kilogrammaa räjähdyspaikalta kerättyä romua ja silppua.[11]
Tapahtumien aikajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Räjähdystä edeltäneet kevät ja syksy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petri Gerdt valmistui ylioppilaaksi keväällä 2002.[10] Sen jälkeen hän työskenteli kolme kuukautta kesätöissä tavaratalo Hong Kongissa, jossa hän oli viimeistä kertaa töissä pommi-iskua edeltäneenä sunnuntaina.[12] Osa pommin raaka-aineista ja osista oli hankittu työpaikalta.[13] Kesän jälkeen Gerdt jatkoi tavaratalossa työskentelyä vain satunnaisesti opiskelu- ja harrastuskiireisiin vedotenlähde?.
Kesän ja syksyn aikana Gerdt haali pommiin tarvittavat kemikaalit useista eri liikkeistä.[14]
Gerdt oli ollut vielä räjähdystä edeltäneenä torstai-iltana koripalloharjoituksissa ja sopinut valmentajansa ja toveriensa kanssa seuraavasta pelistä, joka olisi ollut Helsingin Lauttasaaressa sunnuntaina 13. lokakuuta.[15]
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perjantai 11. lokakuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gerdtin vanhemmat lähtivät aamulla töihin normaalisti eivätkä he havainneet mitään erikoista poikansa käytöksessä. Gerdt lähti kotoaan Tikkurilasta aamupäivän aikana ennen kello kahtatoista. Gerdt jätti matkapuhelimensa suljettuna hyllyyn, josta poliisi sen myöhemmin löysi. Hän jätti myös tietokoneensa päälle lepotilaan.[14]
Kello 12.12 Gerdt nousi linjan 84 bussiin, joka kulki Tikkurilan ja Mellunmäen väliä. Tutkimuksissa ei selvinnyt hänen tekemisiään ja liikkeitään seuraavan neljän tunnin aikana. On arveltu, että hän olisi piilottanut osan pommitarvikkeista Mellunmäen läheisiin metsiin ja viimeistellyt samalla pommiaan. Mellunmäessä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden raunioita, joiden joukosta on helppo löytää kätköpaikkoja. Hän mahdollisesti kävi myös Itäkeskuksessa tai metrolla liikkuen muualla Helsingin alueella.[16]
Kello 16.10 Gerdt nousi linjan 84K bussiin Mellunmäen metroasemalta ja palasi Tikkurilaan. Todennäköisesti hän ei enää käynyt kotonaan.[17]
Kello 17.10 Gerdtistä oli varma havainto Tikkurilan Asematiellä. Silminnäkijä havaitsi Gerdtin kulkevan kohti Tikkurilan asemaa ja sen viereistä bussiterminaalia.[17]
Kello 17.15 Gerdt nousi linjan 50 tai kello 17.18 linjan 55 bussiin. Kumpikin niistä kulki Tikkurilasta Myyrmäkeen.[17]
Kello 18.00 Gerdt saapui Myyrmäkeen. Hänen liikkeistään kello 18.00 ja 19.20 välisenä aikana ei ole tarkkaa tietoa.
Kello 19.00–19.20 Gerdtistä on silminnäkijähavaintoja Myyrmannin kauppakeskuksessa ja sen liepeiltä. Hän kävi toisen kerroksen yleisö-WC:ssä viimeistelemässä pommiaan. 10-vuotias poika havaitsi hänen käsittelevän reppua ja hauleja WC-kopin oven alta. Poika luuli aluksi tätä ääntä vyön soljen ääneksi, mutta myöhemmin tajusi sen olleen haulien kilinää.
Kello 19.20 valvontakamera kuvasi Gerdtin varmuudella ensimmäisen kerran Myyrmannissa. Valvontakamerat eivät kuitenkaan kuvanneet räjähdyspaikkaa.
Kello 19.30 Gerdt istui räjähdyspaikan viereisillä penkeillä. Pommin sisältänyt reppu oli vielä tuolloin hänen jalkojensa vieressä. Viereisen McDonalds-ravintolan edustalla esiintyi ilmapalloja jakanut pelle, joka oli Project Hope -yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijä. Paikalla oli runsaasti lapsiperheitä seuraamassa esitystä.[18]
Kello 19.30–19.35 Gerdtin liikkeistä on epämääräisiä silminnäkijähavaintoja. Rikostutkimuksen mukaan pommi oli räjähtäessään hänen sylissään, noin metrin korkeudella, Gerdtin ollessa räjähdyshetkellä pystyasennossa.
Kello 19.35 pommi räjähti Gerdtin sylissä surmaten hänet välittömästi. Gerdtin ruumis sinkoutui 15 metriä ja paiskautui vasten urheilukauppa Intersportin ikkunaa. Gerdtin lisäksi pommi surmasi kuusi ihmistä ja useita satoja loukkaantui, joista osa vakavasti. Ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin kello 19.36.49. Heti räjähdyksen jälkeen Myyrmannin liikkeet suljettiin ja kauppakeskuksessa olleet, vahingoittumattomina selvinneet asiakkaat ohjattiin ulos. Varsinaista pakokauhua ei silminnäkijöiden mukaan syntynyt.[6]
Kello 19.38 ensimmäiset pelastusyksiköt saapuivat paikalle. Ensitietojen perusteella epäiltiin ilmapallojen täyttöön käytetyn kaasupullon räjähdystä klovniesityksessä.[19] Ensimmäisenä Myyrmanniin saapunut poliisipartio löysi Petri Gerdtin ajokortin kauppakeskuksen lattialta Citymarketin kassojen edustalta. Ratkaisevaksi vihjeeksi osoittautunut ajokortti kulkeutui illan aikana Tikkurilan poliisiasemalle ja sieltä seuraavana aamuna Keskusrikospoliisin haltuun.[20] Kaikkiaan 59 loukkaantunutta, joista kahdeksan oli lapsia, kuljetettiin ambulansseilla ja Medi-Heli-helikopterilla Töölön, Meilahden, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloihin sekä Lastenklinikalle, ja neljän seuraavan vuorokauden aikana leikattiin 27 potilasta 47 toimenpiteessä.[18][9]
Kello 20.04 STT julkaisi ensimmäisen uutisen Myyrmannissa tapahtuneesta räjähdyksestä. Yle lähetti tapahtumasta ylimääräisen uutislähetyksen.[9]
Kello 20.50 viimeiset vakavasti loukkaantuneet potilaat oli siirretty sairaaloihin. Rikospaikkatutkijat siirtyivät räjähdyspaikalle. Koska pommin räjähdys antoi viitteitä terrorismista, Myyrmannissa kävi myös Suojelupoliisin tutkija.[21] Epäilykset pommi-iskusta heräsivät, kun sairaaloihin tuotujen potilaiden leikkaushaavoista oli löytynyt teräshauleja.[20]
Kello 21.00 viranomaiset pitivät ensimmäisen tiedotustilaisuuden Myyrmannissa.
Kello 21.30 kriisiapupiste avattiin Kilterin koululla lähellä Myyrmannia.
Kello 22.00 Kymmenen uutisissa kerrottiin ensimmäisen kerran julkisesti, että kyse oli pommin räjähdyksestä. Varmuus asiasta oli saatu juuri ennen uutislähetyksen alkamista.[19]
Kello 23.10 pelastuslaitos lopetti pelastustyöt. Tapaus siirtyi poliisin hoidettavaksi.
Lauantai 12. lokakuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kello 01.30 lauantaina rikosepäilyjen vahvistuessa tutkintavastuu siirrettiin Vantaan poliisilta keskusrikospoliisille.
Kello 03.00 poliisi tiedotti epäilevänsä Myyrmannin räjähdystä tahalliseksi rikokseksi onnettomuuden sijaan.
Lauantaina hieman puolen päivän jälkeen rikostutkijat olivat saaneet DNA-tutkimuksen avulla selville räjäyttäjän henkilöllisyyden. Välittömästi tämän jälkeen poliisi teki kotietsinnän Gerdtin kotiin Tikkurilaan. Poliisi takavarikoi Petri Gerdtin huoneesta hänen tietokoneensa, pommin valmistusohjeet, hauleja sekä pommin rakentamisessa tarvittavia kemikaaleja. Myös Gerdtin koulu ja hänen työpaikkansa tarkastettiin.[21]
Kello 13.00 Myyrmäen kirkossa järjestettiin muistohartaus pommi-iskun uhreille. Hartauteen osallistuivat valtiovallan edustajina tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi, pääministeri Paavo Lipponen, sisäministeri Ville Itälä, peruspalveluministeri Eva Biaudet ja kulttuuriministeri Kaarina Dromberg.[22]
Sunnuntai 13. lokakuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Radion ja television uutislähetyksissä paljastettiin, että Myyrmannin pommi-iskusta oli vastuussa 19-vuotias vantaalainen kemiantekniikan opiskelija Petri Gerdt, joka oli myös itse saanut surmansa räjähdyksessä.[9]
Maanantai 14. lokakuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Räjähdyksen tutkinta jatkui tapahtumapaikalla tehdyillä teknisillä tutkimuksilla. Poliisi järjesti Myyrmannin sisätiloissa rekonstruktion, jolla pyrittiin selvittämään pommin tarkka sijainti räjähdyshetkellä. Samana päivänä keskusrikospoliisi julkaisi tietokoneella tehdyn kuvan, jossa mallinuken pään tilalle oli asetettu Petri Gerdtin kasvot. Nukelle oli puettu samanlaiset vaatteet kuin Gerdtillä oli ollut yllään räjähdyksen tapahtuessa. KRP toivoi saavansa kuvan avulla lisää tietoa Gerdtin liikkeistä ennen räjähdystä.[23] Vihjeiden taso paranikin kuvan ansiosta huomattavasti, ja Gerdtin liikkeitä pystyttiin kartoittamaan jopa edeltäneelle torstaille.[21]
Myyrmannin naapurissa sijainneessa Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa, jossa Gerdt oli opiskellut, laskettiin lippu puolitankoon, ja koko koulu hiljentyi surujuhlaan. Sisäministeriö suositti tiistaiksi 15. lokakuuta yleistä suruliputusta koko maahan.[23]
Myöhemmin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myyrmannin räjähdystä seuranneen viikon aikana poliisi otti kiinni neljä nuorta, jotka olivat keskustelleet räjähteistä samoilla Internetin keskustelupalstoilla kuin Gerdt, ja myös heidän koteihinsa tehtiin kotietsinnät.[21] Yksi pidätetyistä oli nimimerkkiä ”Einstein” käyttänyt 17-vuotias hämeenlinnalainen lukiolainen. Hänen osaltaan poliisin tarkoituksena oli selvittää, oliko hän osallistunut Myyrmannissa räjähtäneen pommin rakentamiseen, jolloin mahdollisena rikosnimikkeenä olisi ollut avunanto törkeään tuhotyöhön.[24] ”Einstein”-nimierkkiä käyttänyt poika ja kaksi muuta poikaa tuomittiin kesäkuussa 2003 sakkorangaistuksiin räjähderikoksista, joilla ei ollut yhteyttä Myyrmannin pommi-iskuun.[25]
Tekijä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pommituksen tehnyttä Gerdtiä kuvailtiin hiljaiseksi, yksinäiseksi, eristäytyväksi, ujoksi, kiltiksi, toiset huomioon ottaneeksi ja toisia arvostaneeksi henkilöksi. Hänellä ei ollut todettu mitään psyykkistä häiriötä tai muuta vastaavaa. Hänen isänsä Armas Gerdt kuvailee poikansa olleen herkkä luonne, joka tirautti lapsena itkut pienestä kaatumisesta tai tukkapöllystä ja joka pienempänä sai tahtonsa läpi. Isä kuvailee Gerdtiä jossain määrin lapselliseksi luonteeksi.[14]
Seurustelusuhteita tai muuten laajaa kaveripiiriä hänellä ei tiettävästi ollut koskaan. Hän ei saanut yhtään ystävää edes koripalloharrastuksensa parista, jossa hän oli hyvä ja sai muun muassa arvokkain pelaaja -palkinnon. Gerdt oli erittäin yksinäinen, ja monet hänen kontakteistaan olivat netissä. Gerdtin luona ei käynyt muita hänen ikäisiään, paitsi joskus tietokonepelejä pelaamassa perheen tietokoneella, jollaista tuohon aikaan monella ei vielä ollut. Käynnit kuitenkin loppuivat Gerdtin ollessa kymmenvuotias.[10][14]
Gerdt vietti paljon aikaa huoneessaan ja perheen tietokoneella. Muun ajan hän oli koulussa tai koripalloharjoituksissa. ”Kun Petri ei ollut koulussa tai koripalloharjoituksissa, hän oli kotona”, Gerdtin isä kuvailee. 11. lokakuuta 2002 Petriä ei kuulunut illalla kotiin, mikä oli epätavallista. Perhe oli lauantaiaamuna 12. lokakuuta 2002 ihmetellyt, missä hän voisi olla: ”Eikä hän (Petri) edes voinut olla kenenkään luona yötä, sillä hänellä ei ollut yhtään kaveria”, Gerdtin isä kuvailee.[10]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petri Erkki-Tapio Gerdt syntyi perheeseen ensimmäisenä lapsena. Gerdtin syntymästä vuosi myöhemmin heidän perheensä muutti Tikkurilaan omakotitaloon. Alueella ei ollut juuri lainkaan lapsiperheitä, joissa olisi ollut samanikäisiä lapsia, joten Gerdt jäi tämänkin ympäristön osalta yksin. Myöhemmin hän oli haluton enää menemään yksin ulos. Ainoa hyvä ja oman tasoinen ystävä oli hänen pikkusiskonsa. ”Jos sisko oli kotona, Petrillä oli kaveri”, isä kuvailee.[10]
Koulussa Gerdtiä kiusattiin ja syrjittiin voimakkaasti, vaikka hän kiisti asian sitä kysyttäessä. ”Kyllä hän (isä) joskus asiasta kysyi, mutta poika oli ylpeä, ei myöntänyt kertaakaan”, Gerdtin isä muistelee. Kiusaaminen oli pahimmillaan yläasteella, jossa kukaan ei puuttunut kiusaamiseen. Kiusaaminen näkyi muun muassa eristämisenä, porukoista ja ryhmätöistä yksinjättämisenä. Syitä kiusaamiseen olivat muun muassa Gerdtin outo kävelytapa ja liikunnalliset suoritukset koulussa (mm. luistelu ja hiihto). Häntä mahdollisesti kiusattiin vielä lukiossakin. Koska Gerdt oli melko pitkä (187 cm), kiusaaminen olisi luultavasti ollut henkistä.[14]
Gerdtin koulumenestys oli kaikesta huolimatta hyvää. Hänellä oli suuri kiinnostus luontoon, josta kertoo myös se, että hän pärjäsi valtakunnallissa Metsävisassa 1999, josta sai kunniamaininnan.[14]
Ylioppilaskokeet olivat menneet huonommin kuin Gerdt osasi odottaa, mikä saattoi masentaa häntä entisestään. Hän oli päässyt opiskelemaan kemiaa EVTEK:iin[26], vaikka oli ensisijaisesti halunnut yliopistoon. Kesän ajan hän oli ollut töissä Hong Kong -liikkeessä. Hän jopa halusi töihin viikonlopuiksi ja saattoi tehdä useita viikkoja töitä ilman vapaapäiviä. Työpaikalla hänestä pidettiin ja hän palveli asiakkaita hyvin. ”Kesällä vanhemmat olivat käyneet katsomassa, kuinka poika pärjäsi aikuisten töissä. Hyvin työ näytti sujuvan”, Gerdtin isä muistelee.[10]
Teorioita räjähdyksen syystä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pommin räjähdyksen syy ja Gerdtin motiivit eivät ole selvinneet. Ei ole olemassa varmaa näyttöä siitä, että hän olisi halunnut vahingoittaa toisia henkilöitä tai itseään.[27] Gerdt ei milloinkaan osoittanut omaavan itsetuhoisia ajatuksia tai halua vahingoittaa muita, ja rikostutkinnassa selvisi, että hänellä ei ollut aikomus kuolla ainakaan itse räjähdyksessä. Pommin kuitenkin mahdollisesti oli tarkoitus räjähtää Myyrmannissa, mutta ei ole tietoa siitä, oliko pommin tarkoitus räjähtää kauppakeskuksen ollessa vielä auki vai sulkemisajan jälkeen. Pommissa oli ajastin.[1][14]
Onnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onnettomuusteoriaa on korostanut etenkin Petri Gerdtin isä Armas Gerdt. Hän arvelee Petrin matka Myyrmanniin -kirjassaan, että Petri olisi ollut viemässä pommia räjäytettäväksi Myyrmannin läheiseen metsään, ja että pommi räjähti kauppakeskuksessa vahingossa. Petrin suunnittelemassa räjähdyspaikassa olisi saattanut olla ihmisiä, ja hän olisi odotellut Myyrmannissa parempaa hetkeä räjäyttää pommi.[10][5] Hän oli kokeillut vastaavalla tavalla pienempiä pommeja. Itsetehdyt räjähteet voivat olla erittäin epävakaita ja voivat räjähtää äkkiarvaamatta. Pommi kuitenkin räjähti keskeisellä paikalla Myyrmannin kauppakeskusta, ja se oli vuorattu 6 000 teräksisellä haulilla ja nauloilla.[13] Lisäksi aurinko oli ollut laskeneena jo tunnin verran pommin räjähdyshetkellä (aurinko laski kello 18.26).[28]
Itsemurhaisku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhden teorian mukaan pommi oli itsemurhaisku. Gerdt halusi tarkoituksella kuolla iskussa ja tappaa mahdollisimman monta sivullista. Tätä teoriaa vastaan sotii itsemurhaviestin puuttuminen ja ajankohdan valitseminen eli tunti ennen sulkemisaikaa. Poliisitutkinnan mukaan Gerdt ei ollut julistautunut minkään poliittisen tai uskonnollisen ääri-ideologian kannattajaksi.[5] Yleensä itsemurhaiskuilla haetaan julkisuutta. Itsemurhaiskun tekijä haluaa julistaa jotakin ideologista tai poliittista päätöstään miksi hän teki iskun.lähde? Itsemurhaiskua tai onnettomuutta tukee jossakin määrin Gerdtin nettikirjoittelu. Yhdessä kirjoituksessa hän kuvaa: ”Mulle ei oo sattunut suurempia onnettomuuksia, mutta kerran näin unta, että poliisiauto ajoi laukaisupaikalle. Onnex olin jo ’leijailemassa’ toiseen suuntaan.” Isän mukaan leijailu kuitenkin oli Petrin oma ilmaisu juoksemiselle.[10]
Tahallinen pommi-isku, jossa Gerdt kuoli vahingossa itse
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän teorian mukaan Gerdtin oli tarkoitus jättää pommi roskakoriin tai sen päälle keskeiselle paikalle Myyrmannissa. Hän poistui pommin luota laukaistaakseen sen joko kauko-ohjaimella tai ajastimella. Jostakin syystä pommi ei kuitenkaan räjähtänyt, ja Gerdt palasi paikalle tutkimaan sitä, jolloin pommi laukesi tappaen pommin rakentajan. Tahallisen pommi-iskun teorioita vastaan puhuvat motiivin puute sekä eräät rikostutkinnassa ilmenneet seikat. Politiikka ei kiinnostanut Gerdtiä, eikä hänen käytöksessään ja kirjoittelussaan ollut havaittavissa mitään tavallisesta nuoresta miehestä poikkeavia intohimoja ideologisesti tai poliittisesti. Hän oli kiinnostunut pommeista ja niiden tuhovaikutuksista. Gerdt myös luki Che Guevaran elämäkertaa (joka jäi kesken).[10][5] Tahallisen, mutta epäonnistuneen pommi-iskun mahdollisuus on poliisitutkinnassa suljettu miltei kokonaan pois.[5]
Pommi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikostutkintaa johtanut Keskusrikospoliisin silloinen rikosylikomisario Tero Haapala kertoi MTV:n uutisten haastattelussa, että Myyrmannissa räjähtänyt pommi oli ”äärimmäisen likainen” ja se oli pystytty viemään kauppakeskukseen helposti ja kenenkään huomaamatta.[2][5]
Gerdtin käyttämä pommi oli hänen vanhaan koulureppuunsa sullottu kahden litran virvoitusjuomapullo, jossa oli ANNM-nimistä räjähdeainetta. Pommi painoi hauleja ja nauloja lukuun ottamatta arviolta 2–3 kilogrammaa ja oli maksanut arviolta 150–180 euroalähde?, ja siinä oli noin 6 000 teräksistä haulia ja hieman nauloja.[13] Keskusrikospoliisin mukaan Gerdtillä saattoi olla pommi repussaan koko sen ajan, jonka hän kulki räjähdystä edeltäneenä iltapäivänä eri puolilla Vantaata ja Helsinkiä. Mahdollista on myös, että Gerdt säilytti pommia jossakin päin Myyrmäkeä, jossa hän opiskeli, ja nouti sen ennen menoaan Myyrmanniin.[17]
Pommin aloitepanos oli mahdollisesti peroksidipohjainen räjähdeaine, kuten HMTD, joka on epävakaa räjähdeaine ja reagoi muun muassa metallien kanssa. Gerdt oli aiemmin keskustellut internetin Kotikemia-foorumilla ANNM-räjähdeaineesta ja HMTD-aloitepanoksesta. Hän oli kirjoittanut syyskuun alussa 2002 muun muassa räjäyttäneensä aiemmin HMTD:tä yskänpastillirasiassa ja kirjoitti räjähdyksen olleen "helvetin kova".
Gerdt oli Kotikemia-foorumin vakiokeskustelija nimimerkillä ”rc” ja oli kiinnostunut pommien valmistamisesta harrastuksena. Ennen suomalaista foorumia hän luki keskusteluja ulkomaalaisilta sivustoilta. Keskustelupalstalla keskusteltiin räjähteistä, muttei jutun tutkijan mukaan yllytetty ketään rikokseen. Myöhemmin oikeus antoi internetin keskustelupalstan ylläpitäjänä toimineelle, ”Einstein”-nimimerkillä kirjoittaneelle 17-vuotiaalle hämeenlinnalaisnuorelle vapauttavan tuomion. Foorumi suljettiin pian räjähdyksen jälkeen.[29][30]
Reaktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapaus järkytti varsinkin Suomea ja muita Pohjoismaita, joissa ihmishenkiä vaativat räjähdykset ovat erittäin harvinaisia. Monet suomalaiset ja ulkomaalaiset poliitikot, kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen ja Ruotsin pääministeri Göran Persson esittivät suruvalittelunsa iskun uhreille ja haavoittuneille. Sisäministeri Ville Itälä luonnehti tapausta tuoreeltaan ”rikolliseksi ja halveksittavaksi teoksi”. Hänen mukaansa kyseessä oli pääkaupunkiseudun suurin siviilionnettomuus toisen maailmansodan jälkeen.[31] Myyrmannin räjähdys oli viikonlopun pääuutinen kaikkialla Euroopassa. Tapauksen jälkeen turvatoimia kiristettiin väliaikaisesti muissa Suomen kauppakeskuksissa.[9]
Myyrmannin pohjoisen sisäänkäynnin edustalle Paalutorille virtasi räjähdyksen jälkeen suuri määrä kortteja ja kynttilöitä. Uhrien ja heidän omaistensa auttamiseksi perustettiin myös rahasto.[9]
Räjähdyksessä kuolleiden muistotilaisuus pidettiin Myyrmäen kirkossa pari päivää iskun jälkeen. Myyrmannin kauppakeskuksen aineelliset vahingot olivat mittavia. Myyrmanni joutui korjattavaksi saamiensa vaurioiden vuoksi ja avattiin uudelleen 30. lokakuuta 2002, eli vajaat kolme viikkoa räjähdyksen jälkeen.[32] Räjähdyspaikalle ei pystytetty muistomerkkiä.[9] Räjähdyksen jälkihoitoa on myöhemmin puitu julkisuudessa. Osa vammautuneista katsoo jääneensä ilman asiallista tukea yhteiskunnan taholta.[1][33]
Lukuisten yksityishenkilöiden ja yritysten kerrottiin tammikuussa 2003 aikovan vaatia korvauksia Myyrmannin pommi-iskusta. Lähes kaikki sairaalahoitoon hakeutuneet ilmoittivat hakevansa korvauksia vammoista tai henkisistä kärsimyksistä, ja yli sata yrittäjää omaisuusvahingoista. Koska iskun tekijä oli kuollut, maksajiksi olivat joutumassa Valtiokonttori ja vakuutusyhtiöt.[34]
Sisäministeriö asetti tutkijaryhmän selvittämään Myyrmannin räjähdystä sekä sen jälkeisiä pelastustoimia. Tutkijaryhmä julkisti loppuraporttinsa 10. maaliskuuta 2003, ja sen mukaan viranomaiset olivat toimineet pääosin kiitettävästi. Pelastustoimien onnistumiseen olivat vaikuttaneet räjähdyksen sattuminen sisätiloissa, hyvät kulkuyhteydet ja Myyrmannin sijainti terveyskeskuksen vieressä. Sen sijaan puhelinverkon ylikuormittuminen oli haitannut viranomaisten keskinäistä yhteydenpitoa.[8]
Petri Gerdtin isä Armas Gerdt kirjoitti pojastaan kirjan Petrin matka Myyrmanniin, joka julkaistiin parin vuoden kuluttua räjähdyksestä. Se on kuvaus räjähdykseen johtaneista tapahtumista. Kirjaa ei ole tehty puolustuspuheenvuoroksi, vaikka siinä käsitelläänkin koulukiusaamista, yksinäisyyttä, eristäytymistä ja koko perheen surua ja koko tapahtuman käsittämättömyyttä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gerdt, Armas H.: Petrin matka Myyrmanniin. Helsinki:Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6569-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Räjähdys kauppakeskus Myyrmannissa - Sisäasiainministeriön asettaman tutkijaryhmän raportti. Helsinki: Sisäasiainministeriö, 2003. ISBN 951-734-589-5 teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Lauri, Juho: Mies toi kauppakeskukseen 20 vuotta sitten ”helvetinkoneen”, joka surmasi seitsemän ihmistä – näin Myyrmannin räjähdys tapahtui 9.10.2022. MTV Uutiset.
- ↑ Himberg, Kimmo: Kuinka Myyrmannin tapaus tutkittiin Tiede-lehti. 3.12.2010. Viitattu 6.11.2015.
- ↑ Myyrmannin pommi räjähti vahingossa ennen aikojaan Ilta-sanomat. 24.1.2003. Viitattu 8.11.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j Nuoska, Lauri: Petri Gerdt iski Myyrmannissa 20 vuotta sitten – grafiikka näyttää, kuinka laajaa tuhoa kotitekoinen pommi kylvi 8.10.2022. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b c d Myyrmannissa räjähti perjantai-iltana 13.10.2002. MTV Uutiset.
- ↑ a b c Poliisi julkisti Myyrmäen uhrien nimet Kaleva.fi. 15.10.2002. Viitattu 8.11.2015.
- ↑ a b c Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2004, s. 26–27. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18590-X.
- ↑ a b c d e f g Rytsä, Paavo: Räjähdys Myyrmannissa kesken iltaruuhkan Yle Elävä arkisto. 26.9.2006. Viitattu 8.11.2015.
- ↑ a b c d e f g h i Räty, Panu: Poikani Petri Gerdt Helsingin Sanomat. 14.12.2016. Viitattu 11.10.2018.
- ↑ a b Gerdtin motiivi ei selvinnyt 31.1.2003. Yle Uutiset.
- ↑ Järvinen, Elina: Hiljainen terroristi Suomen kuvalehti. 27.9.2007. Viitattu 8.11.2015.
- ↑ a b c Myyrmannin pommissa 6000 haulia MTV3 Uutiset. 18.10.2002. Arkistoitu 24.3.2016. Viitattu 6.11.2015.
- ↑ a b c d e f g Armas Gerdt: Petrin matka Myyrmanniin. Gummerrus, 2004. ISBN 951-20-6569-X
- ↑ Harju, Jukka: Gerdt oli hiljainen vetäytyjä 1.2.2003. Helsingin Sanomat.
- ↑ Miettinen, Vera: Itäkeskus saattoi olla Petri Gerdtin ykköskohde Vantaan sanomat. 9.10.2012. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 8.11.2015.
- ↑ a b c d Mäkinen, Rami: Gerdt oli Myyrmäessä ilmeisesti jo puolitoista tuntia ennen tuhoa 16.10.2002. Kaleva.
- ↑ a b Lehtikanto, Katariina: Miksi, Petri? – Isän syyllisyys ei pääty koskaan 9.10.2022. Iltalehti.
- ↑ a b Eklund, Ville: MTV Uutisten päätoimittaja Tomi Einoselle Myyrmannin pommi-iskun vakavuus valkeni kaaoksen keskellä: ”Tämä ei voi olla kaasuräjähdys” 11.10.2022. MTV Uutiset.
- ↑ a b Härkönen, Rebekka: Myyrmannin uhreista löytyneet haulit olivat ensimmäinen viite pommi-iskusta – ratkaiseva vihje oli lattialta löytynyt ajokortti 11.10.2022. MTV Uutiset.
- ↑ a b c d Kokko, Karri: Ratkaisun tunnit 27.9.2007. Suomen Kuvalehti.
- ↑ Ylisipola, Heino: ”Ei ole sanoja, sydän itkee hiljaa” 13.10.2002. Kaleva.
- ↑ a b Myyrmannin pommin räjähdysaine selviämässä 14.10.2002. Kaleva.
- ↑ Mäkinen, Rami: Poliisi pidätti 17-vuotiaan pojan pommijutussa 15.10.2002. Kaleva.
- ↑ Petri Gerdtin pommikaverit tuomittiin 6.6.2003. Ilta-Sanomat.
- ↑ Myyrmannin pommimies oli hiljainen ja syrjäänvetäytyvä Kaleva.fi. 13.10.2002. Viitattu 8.11.2015.
- ↑ IS: Myyrmannin pommissa omatekoinen ajastin Turun Sanomat. 24.1.2003. Arkistoitu Viitattu 24.4.2003.
- ↑ Sunrise, sunset and daylength, Lokakuu 2002 - Vantaa Time and Date AS. Viitattu 11.10.2018.
- ↑ Kotikemian forum parazite.pp.fi. Arkistoitu 24.5.2013. Viitattu 13.10.2011.tarvitaan parempi lähde
- ↑ Kotikemian forum : View Post web.archive.org. Viitattu 29.7.2016.
- ↑ Vastaavaa räjähdystä ei ole Euroopassa ollut 12.10.2002. Kaleva.
- ↑ Myyrmanni avattiin korjattuna Kaleva.fi. 30.10.2002. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Himberg, Petra: Räjäytetty elämä Yle Elävä arkisto. 4.2.2011. Viitattu 8.11.2015.
- ↑ Myyrmannin räjähdyksestä lukuisia korvausvaatimuksia 24.1.2003. Kaleva.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Riku Rantala, Riku Siivonen: Myyrmanni – kun maailmat räjähtivät. Äänikirja, lukija Riku Rantala. Storytel, 2022.
- Tero Haapala ja Göran Wennqvist: Tutkinnan tässä vaiheessa voimme kertoa. Helsinki: Bazar Kustannus, 2023. ISBN 978-952-403-019-9.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Massinen, Aimo: Pelon ilmapiiri on torjuttava 19.10.2002. Turun Sanomat.
- Siivonen, Riku: Nuori Einstein Ylioppilaslehti. 15.11.2002. Viitattu 11.10.2018.
- Kuusela, Teijo: Uhrit valtavirrassa, Tapaus Myyrmäen etiikka Hesarista Seiskaan. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta, 2005. Teoksen verkkoversio (pdf).
- Kokko, Karri: Myyrmannin räjähdys Suomen Kuvalehti. 27.9.2007. Viitattu 11.10.2018.
- Fogelholm, Sonja: Satunnaiset sankarit Yle Elävä arkisto. 6.10.2014. Viitattu 11.10.2018.
- Laaksonen, Teemu: Tutkijoiden mielestä Myyrmannin räjähdystä selittää raaka kilpailu – ”Kun on oltava itseään brändäävä menestyjä, moni jää ulkopuolelle” 29.11.2020. Yle Uutiset.
- Casal, Sari: ”Nappasin mukaani ensimmäisen pehmolelun, joka kohdalle sattui” – Myyrmannin räjähdyspaikalta löytyneen mystisen pantterin tarina on viimein selvinnyt 11.12.2020. Yle Uutiset.
- Varjus, Seppo: Myyrmannin tragedialla ei ollut selitystä – siksi se vaivaa vielä 20 vuoden jälkeenkin 8.10.2022. Ilta-Sanomat.
- Kerttula, Suvi: Jesse, 17, kuoli, kun Myyrmannissa räjähti pommi – nyt äiti kertoo ainoan lapsensa tarinan 8.10.2022. Ilta-Sanomat.
- Vuorio, Jukka: Myyrmannin räjähdys jää osin ikuiseksi mysteeriksi – Miksi opiskelija Petri Gerdt räjäytti kotitekoisen pommin ostoskeskuksessa? 25.11.2022. Seura.