Suruliputus
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suruliputus järjestetään monissa maissa, muun muassa Suomessa, laskemalla lippu, ”puolitankoon”. Käytäntö vaihtelee maittain, ja suruliputus voidaan järjestää erityisen suruharson tai mustan lipun avulla. Suruliputus puolitangossa liputtamalla on peräisin Tanskasta. Siellä oli aikaisemmin käytössä sorgeflag, surulippu, mutta sen käyttö lopetettiin vuonna 1743, ja suruliputus alettiin ilmaista liputtamalla puolitangossa.[1] Tapa levisi vähitellen muuallekin, muun muassa Suomeen.
Suomessa suruliputusta aloitettaessa lippu nostetaan ensin tangon huippuun saakka, josta sitä lyhyen tauon jälkeen lasketaan alaspäin noin yhden kolmasosan tangon pituudesta; tällöin lipun alareuna jää tangon puoliväliin. Suruliputuksen päättäminen tapahtuu nostamalla lippu hetkeksi tangon huippuun ja laskemalla se alas. Katto- ja seinäsalossa lippu lasketaan keskelle tankoa.[2]
Liputus kuoleman vuoksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suruliputus suoritetaan sinä päivänä, jolloin ihminen on kuollut. Yleisen tavan mukaisesti suruliputetaan henkilön kuolinpäivänä vainajan kodissa sekä niin haluttaessa myös hänen syntymäkodissaan ja työpaikallaan.[3] Mikäli kuolema ajoittuu myöhään iltaan, suruliputus voidaan suorittaa kuolemaa seuraavana päivänä. Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä.[4].
Liputus suoritetaan hautauspäivänä vainajan kodissa ja muistotilaisuuden pitopaikassa. Kyseisen päivän aamuna lippu nostetaan puolitankoon kello kahdeksan aikaan.[5] Siitä se hautaustilaisuuden jälkeen nostetaan tangon huippuun kunnianosoitukseksi vainajalle. Suosituksena on, että lippu nostetaan ylös jo ennen suruväen saapumista muistotilaisuuteen. Lipun ylösnosto ei merkitse suruliputuksen päättymistä, vaan tällöin Suomen lippu ikään kuin tervehtii vainajaa viimeisen kerran. Suruliputus päättyy auringon laskiessa mutta viimeistään kuitenkin kello 21.[3]
Jos useita lippuja käytetään esimerkiksi hautaustilaisuudessa, Suomen lippu asetetaan esimerkiksi kirkon kuoriin vasemmalle puolelle. Järjestöjen lipuista valtakunnallisen järjestön lippu sijoitetaan Suomen lipun vasemmalle puolelle, paikallisen järjestön lippu oikealle puolelle. Lippuja kannettaessa Suomen lippua kannetaan edellä ja sillä tulee olla airuet.lähde?
Suomen lipussa ei käytetä surunauhaa. Sitä voidaan käyttää vain järjestölipuissa. Surunauhaa käytetään joskus urheiluotteluiden yhteydessä oikeassa hihassa.
Yleinen suruliputus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleinen, valtiollinen suruliputus voidaan määrätä koko kansakuntaa koskevan tapahtuman johdosta. Suomessa yleisiä suruliputuksia ovat olleet presidenttien kuolin- ja hautajaispäivät (viimeisimpänä Martti Ahtisaari 2023) sekä merkittävät katastrofaaliset tapahtumat, kuten vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys, Konginkankaan liikenneonnettomuus, Jokelan, Kauhajoen, Viertolan ja Kuopion koulusurmat sekä Turun puukotusvälikohtaus.
Aiemmin yleinen suruliputus suoritettiin osapäiväisenä myös kaatuneiden muistopäivänä. Tavasta luovuttiin 1995, ja siirryttiin normaaliin liputukseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kun läheinen on poissa. Ohjeita hautajaisjärjestelyihin. (Helsingin seurakuntayhtymä, 2005)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Engene, Jan Oskar: Danish Mourning Flag (until 1743) Flags of the World. Arkistoitu 25.8.2007. Viitattu 20.11.2007. (englanniksi)
- ↑ Suruliputus, Sisäministeriö, viitattu 7.11.2018
- ↑ a b Suruliputus. Helsingin Seurakuntayhtymä.
- ↑ Suruliputus. Suruliputuksella kunnioitetaan vainajaa Sisäministeriö. Viitattu 8.8.2023.
- ↑ Hautaan siunaaminen. (Arkistoitu – Internet Archive) Hausjärven seurakunta.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suruliputus Wikimedia Commonsissa