Koltansaame
| Koltansaame | |
|---|---|
| Oma nimi | sääʹmǩiõll |
| Muu nimi | kolttasaame, koltta, koltanlappi, kolttalappi |
| Tiedot | |
| Alue |
 Suomi Venäjä |
| Virallinen kieli | Inari |
| Puhujia | noin 320[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet itäsaamelaiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | sms |
| ISO 639-3 | sms |
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä. Kielen puhujia kutsutaan kolttasaamelaisiksi.
Muita itäsaamelaisia kieliä ovat inarinsaame, akkalansaame, kiltinänsaame ja turjansaame.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaamen puhujamäärä on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. Kolttakönkäällä vaikuttaneen ortodoksipappi Konstantin Tsekoldinin Paatsjoen murteelle kääntämä kyrillisin kirjaimin kirjoitettu Uusi testamentti oli varhaisimpia yrityksiä saada kieli kirjoitettuun muotoon.[3] Suomessa koltansaamea puhuttiin neljässä kylässä Petsamossa, joka kuului jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle 1944 luovutettuihin alueisiin. Petsamosta evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin. Osa kolttasaamelaisista kuitenkin jäi Petsamoon ja edelleenkin siellä asuu pieni kolttasaamelaisyhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.[2]
Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin Suonikylän murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt kolttasaamelaiset puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla ortografioilla, mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.[3]
Vuonna 1973 ilmestyi Koltansaamen opas ja vuonna 1975 ensimmäinen koltansaamenkielinen aapinen. Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myös kirkollisia tekstejä on käännetty jo vuosikymmenien ajan.[3] 1970-luvulla Yleisradion saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltansaamenkielisiä ohjelmia.[4] Vuosina 1978–1986 julkaistiin neljä kertaa vuodessa koltansaamenkielistä lehteä Sääʹmođđâz (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vähäisyyden takia.[5][6]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös suomea ja Venäjällä asuvat venäjää. Vaikka koltansaamenkielistä väestöä on pidetty melko ikääntyneenä[1] ja vielä vuonna 2006 arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias[6], on perheitä, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Näiden perheiden lisäksi on perustettu koltankielinen kielipesä Ivaloon.[7] Syyskuussa 2010 Sevettijärvi sai kymmenen vuoden tauon jälkeen jälleen oman kielipesän.[8]
Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun saamen kielilain mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti. Saamen saa myös ilmoittaa äidinkielekseen.[9] Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissä myös koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien käyttämät merkistöt, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Tämän seurauksena koltansaamea äidinkielenään puhuvat henkilöt eivät ole usein saaneet kuulutuksista lainkaan selvää. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittäneet väärää kuvaa kielen kirjoitustavasta.[5]
Yle Sámi Radiolla on yksi vakituinen koltansaamenkielinen toimittaja, joka tekee koltansaamenkielisen ajankohtaisohjelman viikoittain.[10] Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa näkyvissä saamenkielisissä televisiouutisissa, Ođđasatissa on koltansaamenkielistä materiaalia harvoin.[6]
Saamelaisten ja saamelaiskielen asemaa valvomaan ja saamelaisten kielellistä ja kulttuurillista itsehallintoa toteuttamaan perustettiin vuonna 1996 lailla saamelaiskäräjät (koltansaameksi Sääʹmteʹǧǧ).[11] Yksi saamelaiskäräjien viidestä lautakunnasta on saamen kielineuvosto, joka muun muassa antaa kielen- ja nimistönhuoltoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, edistää saamelaiskielten tutkimusta, jakaa tietoa saamelaiskielistä ja antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa saamelaiskäräjille vaalikausittain kertomuksen saamen kielilain soveltamisesta ja saamelaisten kielioloista.[12][13] Saamen kielen toimisto on saamelaiskäräjiin kuuluva toimipaikka, joka edellä mainitun kertomuksen lisäksi muun muassa huolehtii käännösten toimittamisita eri viranomaisille ja avustaa viranomaisia tulkkien hankkimisessa.[14]
Kieltä on yritetty elvyttää muun muassa julkaisemalla kirjallisuutta. Kaunokirjallisista teoksista koltansaameksi on käännetty pääasiassa lastenkirjoja. Myös alkuperäiskielisiä kirjoja on ilmestynyt jonkin verran. Kati-Claudia Fofonoff on esimerkiksi kirjoittanut runoteokset Pââsjooǥǥ Laulli (Paatsjoen laulut, 1988) sekä Jânnam muttum nuuʹbbiooʹri (Maa muovattu toisin päin, 1999). Vuonna 2000 julkaistiin kolttasaamelaisten elämäntapaa esittelevä Õhtt eeʹǩǩ Oʹlssee da Såålla mieʹldd, jonka olivat laatineet Katri ja Matleena Fofonoff. Myös Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi on ilmestynyt koltansaameksi.[5][6]
Suomen ortodoksinen kirkko on osallistunut kielen elvytykseen julkaisemalla koltansaameksi Pienen rukouskirjan vuonna 1983 (Risttoummi moʹlidvaǩeʹrjj), joka oli ensimmäinen koltansaameksi julkaistu kirja. Vuonna 2002 kirkko julkaisi Johannes Krysostomoksen liturgian käännöksen (Pââʹss Eʹččen Evvan Krysostomoozz Liturgia).[15] Kirkko on julkaissut yhteystyössä Pipliaseuran kanssa vuonna 1988 Johanneksen evankeliumin (Evvan evaŋǧeʹlium) koltansaameksi. Käännöstyö jatkuu Luukkaan evankeliumin kanssa.[16]
Vuonna 2005 Tiina Sanila julkaisi ensimmäisen koltansaamenkielisen rockalbumin Sääʹmjânnam rocks![17] Vuonna 2007 on julkaistu kolttasaamelaisten vienalaiseen runonlauluun vertautuvia leuʹddeja kirjana ja CD-levynä Maaddârääʹjji leeuʹd. Se on Kolttien kyläkokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat sekä koltansaameksi, suomeksi että englanniksi.
Koltansaamenkielisestä kulttuuritarjonnasta huolimatta kielen kohtalo on avoin, sillä monet kolttasaamelaislapset eivät ole enää oppineet kieltä vanhemmiltaan.[2]
Vuonna 2019 BBC valitsi Yleisradion kolttasaamelaisen toimittajan Sara Wesslinin sadan innoittavimman ja vaikutusvaltaisimman naisen listalleen, sillä hänen katsottiin edesauttaneen merkittävästi koltansaamen elpymistä Suomessa. Tuolloin maailmassa oli kaksi koltansaamenkielistä toimittajaa.[18]
Vuonna 2020 koltansaameksi dubattiin osa Muumilaakso-sarjan toisen tuotantokauden jaksoista. Kyseessä on ensimmäinen koltansaameksi tehty animaatiodubbaus.
Kielen opetus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inarissa koltansaamea opetetaan Sevettijärven koulussa äidinkielenä ja valinnaisena aineena, sekä Ivalon lukiossa valinnaisena aineena B2- ja B3-kielenä.[19][20] Keväällä 2005 oli ensimmäisen kerran mahdollista suorittaa koltansaamessa ylioppilastutkinnon vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe, jossa ei kuitenkaan ole kuullunymmärtämisosuutta.[21] Vuoden 2014 kevään ylioppilastutkinnossa koltansaamen kokeen suoritti kolme kokelasta; kaikki hyväksyttiin arvosanalla cum laude approbatur[22]. Koltansaamenkielisten opettajien määrä on hyvin alhainen, eikä mihinkään oppiaineeseen ole tarpeeksi kattavaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia.[19]
Inarin kunta alkoi vuonna 1993 järjestää Sevettijärvellä niin sanottua kielipesätoimintaa, jonka tarkoituksena oli siirtää alle kouluikäisille lapsille koltansaamen taito kielikylpymenetelmällä. Periaatteena oli, että kielipesässä vähän tai ei ollenkaan koltansaamea osanneet lapset altistuisivat kielelle täysin koltansaamenkielisessä ympäristössä ja oppisivat näin puhumaan kieltä. Koltansaamenkielinen kielipesä toimi vuonna 1993 kuusi kuukautta. Muutaman vuoden tauon jälkeen se aloitettiin uudelleen vuonna 1997, mutta lopetettiin rahoituksen puutteen vuoksi jälleen vuonna 2001. Marraskuussa 1998 tehdyn arvioinnin mukaan kielipesätoiminnalla oli suuri merkitys koltansaamen elvyttäjänä alle kouluikäisten keskuudessa.[23][24]
Syksyllä 2020 Oulun yliopiston alaisessa Giellagas-instituutissa alkoi koltansaamen opiskelu pääaineena[25]. Turun yliopistossa voi opiskella yhden kurssin koltansaamea[26], samoin Helsingin yliopistossa on ollut tarjolla koltansaamen kurssi[27]. Kieltä voi opiskella myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa vuoden mittaisella opintolinjalla[28].
Alueellinen sijoittuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koltansaamen historiallisia alueita kutsutaan Koltanmaaksi. Nykyisin koltansaamea puhutaan pääasiassa Sevettijärvellä ja se onkin yksi Inarin neljästä virallisesta kielestä. Suomessa puhujia on kaiken kaikkiaan noin 300, joiden murteina on Paatsjoen-Petsamon ja Suonikylän murteet. Lisäksi Venäjällä noin 20–30 ihmistä puhuu Nuorttijärven murretta Luujärven ympäristössä. Aiemmin koltansaamea puhuttiin myös Näätämön lähellä Norjassa, mutta kyseinen murre lienee jo kuollut.[2][1] Kirjakieli perustuu Suonikylän murteeseen.[3]
Kirjoitusjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaame käyttää latinalaisia kirjaimia ja useita niihin lisättyjä kirjaimia:
| А а | Â â | B b | C c | Č č | Ʒ ʒ | Ǯ ǯ | D d |
| Đ đ | E e | F f | G g | Ǧ ǧ | Ǥ ǥ | H h | I i |
| J j | K k | Ǩ ǩ | L l | M m | N n | Ŋ ŋ | O o |
| Õ õ | P p | R r | S s | Š š | T t | U u | V v |
| Z z | Ž ž | Å å | Ä ä | ʹ | ʼ |
Lisäksi kirjaimia Q/q, W/w, X/x, Y/y ja Ö/ö käytetään vierasperäisissä sanoissa. Merkkiä ʹ käytetään pehmennysmerkkinä ja merkkiä ʼ erotusmerkkinä.
Koltansaamen suomen kielestä eroavien merkkien (Ââ, Čč, Ʒʒ, Ǯǯ, Đđ, Ǧǧ, Ǥǥ, Ǩǩ, Ŋŋ, Õõ, Šš, Žž, ʹ ja ʼ) tuottamiseksi tarkoitetut tietotekniset ratkaisut eivät ole usein yhteensopivia keskenään, mikä aiheuttaa merkkien vääristymisen, kun tekstiä siirretään järjestelmästä toiseen. Toisaalta fontit eivät ole kovinkaan kattavia, minkä vuoksi kielellä julkaistut painotuotteet ovat epäammattimaisen näköisiä. Usein merkistövirheiden taustalla on monien fonttien toteutuksessa käytetty 8-bittinen ympäristö. Unicoden mukaisen koodauksen käyttöä hankaloittaa sopivien näppäimistöajurien puute. Toisaalta vajavaisen lokalisoinnin takia esimerkiksi luettelointi on hyvin työlästä toimivan aakkostuksen puuttuessa.[6]
Äänneoppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaamessa on monimutkainen vokaalijärjestelmä. Taulukoissa on annettu äänteen vieressä sen kirjoitustapa.
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i (i) | u (u) | |
| Puolisuppea | e (e) | ɘ (õ) | o (o) |
| Puoliväljä | ɛ (e) | ɐ (â) | ɔ (å) |
| Väljä | a (ä) | ɑ (a) |
Huom.:
- Eroa äänteiden /e/ ja /ɛ/ välillä ei näy standardiortografiassa, jossa molemmat kirjoitetaan samoin merkillä e.
- /ɘ/ ääntyy melko samoin kuin viron õ /ɤ/.
Kuten suomessakin, vokaalit voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä: leʹtt ’astia’ & leeʹtt ’astiat’. Kaikki vokaalit voivat olla pitkiä ja lyhyitä.
Vokaalit muodostavat 12 diftongia.
| Etinen | Etinen ja keskinen | Takainen ja etinen | Takainen ja keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|---|---|
| Suppea ja puolisuppea | ie (ie) | iɘ (iõ) | ue (ue) | uɘ (uõ) | |
| Suppea ja puoliväljä | iɛ (ie) | iɐ (iâ) | uɛ (ue) | uɐ (uâ) | uɔ (uå) |
| Suppea ja väljä | ua (uä) | ||||
| Puolisuppea ja puoliväljä | eɐ (eâ) | ||||
| Puolisuppea ja väljä | ea (ea) |
Myös diftongit voivat olla lyhyitä tai pitkiä, joskaan tämä ei näy kirjoitusasussa. Lyhyet diftongit eroavat pitkistä niin pituutensa kuin painonsa avulla: Lyhyissä diftongeissa paino on jälkimmäisellä osalla, pitkissä ensimmäisellä.
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaamen konsonantit on esitetty seuraavassa taulukossa. Kirjoitusjärjestelmän vastineet äänteille ovat sulkeissa.
| Labiaalinen | Dentaalinen /
alveolaarinen |
Postalveolaarinen | Liudentunut
alveolaarinen |
Palataalinen | Velaarinen | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalinen | m (m) | n (n) | nʲ (nj) | ŋ (ŋ) | |||
| Klusiili | soinniton ¹ | p (p) | t (t) | k (k) | |||
| soinnillinen ² | b (b) | d (d) | g (g) | ||||
| Affrikaatta | soinniton ¹ | t͡s (c) | t͡ʃ (č) | c͡ç (ǩ) | |||
| soinnillinen ² | d͡z (ʒ) | d͡ʒ (ǯ) | ɟ͡ʝ (ǧ) | ||||
| Sibilantti | soinniton | s (s) | ʃ (š) | ||||
| soinnillinen | z (z) | ʒ (ž) | |||||
| Frikatiivi | soinniton | f (f) | x (h)³ | ||||
| soinnillinen | v (v) | ð (đ) | ʝ (j) | ɣ (ǥ) | |||
| Tremulantti | r (r) | ||||||
| Lateraalinen | l (l) | lʲ (lj) | |||||
| Puolivokaalit | w (u) | j (i) | |||||
¹Soinnittomat klusiilit ja affrikaatat ääntyvät aspiroituina vokaalien ja sonoranttikonsonanttien jälkeen.
²Soinnilliset klusiilit ja affrikaatat ääntyvät yleensä vain heikosti soinnillisina.
³Äänteellä /x/ on myös allofoni [h] alkavana äänteenä.
Konsonantit voivat olla sekä lyhyitä että pitkiä (geminaattoja) sanan keskellä ja lopussa, molemmat ovat yleisiä. Konsonantin pituus voi erottua myös useammista peräkkäisistä konsonanteista: kuõskkâd ’koskettaa’ : kuõskâm ’kosken’.
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaame on synteettinen, paljon taivutusmuotoja käyttävä kieli, jossa on monia samoja piirteitä kuin muissa uralilaisissa kielissä. Se ei kuitenkaan ole tyypillinen agglutinatiivinen kieli kuten useat muut uralilaiset kielet, vaan se on paljolti kehittynyt fusionaalisempaan suuntaan. Täten sijapäätteitä ja muita kieliopillisia ominaisuuksia ei merkitä vain liitteillä, vaan ne myös aiheuttavat muutoksia itse sanajuuressa. Monet koltansaamen sanaliitteistä ovat portmanteau–morfeemeja, jotka ilmaisevat useita kieliopillisia ominaisuuksia samaan aikaan.
Sijamuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaamessa on yhdeksän sijamuotoa yksikössä, vaikkakin genetiivi ja akkusatiivi ovat usein sama. Sijamuodot ovat nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, lokatiivi, illatiivi, komitatiivi, abessiivi, essiivi ja partitiivi.[29]
Persoonapronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaamessa esiintyy yksikön ja monikon lisäksi kaksikko eli duaali.[30] Alla olevassa taulukossa persoonapronominit on taivutettu nominatiivissa ja genetiivissä/akkusatiivissa.
| Nominatiivi | Genetiivi | |||
|---|---|---|---|---|
| Suomi | Koltansaame | Suomi | Koltansaame | |
| Yksikön 1. persoona | minä | mon | minun | muu |
| Yksikön 2. persoona | sinä | ton | sinun | tuu |
| Yksikön 3. persoona | hän | son | hänen | suu |
| Kaksikon 1. persoona | me (kaksi) | muäna | meidän (kahden) | muännai |
| Kaksikon 2. persoona | te (kaksi) | tuäna | teidän (kahden) | tuännai |
| Kaksikon 3. persoona | he (kaksi) | suäna | heidän (kahden) | suännai |
| Monikon 1. persoona | me | mij | meidän | mij |
| Monikon 2. persoona | te | tij | teidän | tij |
| Monikon 3. persoona | he | sij | heidän | sij |
Alla olevassa taulukossa on pronominin hän taivutus eri luvuissa ja sijamuodoissa.
| Yksikkö | Kaksikko | Monikko | |
|---|---|---|---|
| Nominatiivi | son | suäna | sij |
| Genetiivi | suu | suännai | sij |
| Akkusatiivi | suu | suännaid | siʹjjid |
| Illatiivi | suʹnne | suännaid | siʹjjid |
| Lokatiivi | suʹst | suännast | seeʹst |
| Komitatiivi | suin | suännain | sijvuiʹm |
| Abessiivi | suutää | suännaitää | sijtää |
| Essiivi | suuʹnen | suännan | - |
| Partitiivi | suuʹđed | - | - |
Verbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koltansaamen verbit taipuvat neljässä persoonassa (ensimmäinen persoona, toinen persoona, kolmas persoona ja neljäs persoona eli epämääräinen persoona), viidessä tapaluokassa (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali ja optatiivi), kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko eli duaali ja monikko), sekä neljässä aikamuodossa (mennyt, ei-mennyt, perfekti ja pluskvamperfekti). Verbeillä on kuusi nominaalimuotoa (infinitiivi, gerundi, partisiipin aktiivi, abessiivi, partisiipin preesens ja partisiipin perfekti).
Kieltoverbi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuten esimerkiksi suomessa ja muissa saamelaiskielissä, myös koltansaamessa käytetään kieltoverbiä. Koltansaamessa kieltoverbi taipuu tapaluokan (indikatiivi, imperatiivi ja optatiivi), persoonan (ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs), sekä luvun (yksikkö, kaksikko ja monikko) mukaan.
| Indikatiivi, preesens | Imperatiivi | Optatiivi | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| yks. | kaks./mon. | yks. | kaks./mon. | yks. | kaks./mon. | |
| 1. | jiõm | jeäʹp | - | - | – | jeällap |
| jim | jep | |||||
| 2. | jiõk | jeäʹped | jeäʹl | jeäʹlled | jeäʹl | jeäʹlled |
| jik | jeʹped | jeʹl | jeʹlled | jeʹl | jeʹlled | |
| 3. | ij | jiâ, jeä, jie | - | - | jeälas | jeällas |
| 4. | ||||||
Indikatiivin preseensin 3. persoonassa iʹlla, iʹlleäkku, iʹllää tai iʹllä yleensä kirjoitetaan ij + leäkku -yhdistelmän sijasta
Toisin kuin muissa saamelaiskielissä, koltansaamen kaksikolla ja monikolla ei ole enää omaa kieltoverbin muotoa, vaan käytetään monikkoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ethnologue language report – Saami, Skolt SIL International. Viitattu 17.2.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c d Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 47. Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-734-X
- ↑ a b c d Sääʹmjieʹllem: Koltansaamen kieli ja ortografia sekä omakielinen kirjallisuus Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus. Arkistoitu 28.9.2006. Viitattu 17.2.2007.
- ↑ Sámi Radio: Saamen radion historia Yleisradio. Arkistoitu 5.10.2006. Viitattu 17.2.2007.
- ↑ a b c Satu ja Jouni Moshnikoff: Koltansaamen kielestä 2001. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ a b c d e Jouni ja Satu Moshnikoff: Selvitys koltansaamen nykytilasta ja tarpeellisista toimenpiteistä Joulukuu 2006. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.. Viitattu 27.7.2007.
- ↑ Kolttauutisia: Ivalon koltansaamen kielipesän touhuja 12.2.2010. Saaʹmi Nueʹtt. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 30.07.2010. suomeksi ja koltansaameksi
- ↑ Kolttauutisia: Koltansaamenkielinen kielipesä Sevettijärvelle 28.6.2010. Saaʹmi Nueʹtt. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 30.07.2010.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2003/1086 Finlex. Arkistoitu 21.8.2018. Viitattu 16.2.2007.
- ↑ Sámi Radio: Saamen radion toiminta Yleisradio. Arkistoitu 5.10.2006. Viitattu 17.2.2007. Suomi
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: 17.7.1995/974 Finlex. Viitattu 21.2.2007.
- ↑ Saamen kielineuvosto Saamelaiskäräjät. Viitattu 21.2.2007.
- ↑ Saamelaiskäräjien organisaatio Saamelaiskäräjät. Viitattu 21.2.2007.
- ↑ Toimipaikat Saamelaiskäräjät. Viitattu 21.2.2007.
- ↑ Suomen ortodoksinen kirkko: Jumala puhuu myös koltansaameksi – Vuâsppoʹd maainast še säämas ort.fi. 6.2.2017. Arkistoitu 6.3.2021. Viitattu 10.10.2018.
- ↑ Suomen pipliaseura: Vähemmistökielet piplia.fi. Viitattu 10.10.2018.
- ↑ Heikkinen, Mikko-Pekka: Tiina Sanila: Sevettijärven rokkikoltta 17.6.2005. NYT. Viitattu 17.2.2007.
- ↑ Minna Rinta-Tassi: BBC listasi vaikutusvaltaisimmat naiset: Mukana kolttasaamelainen Suomesta 16.10.2019. Yleisradio. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ a b Saamen kieli perus- ja lukio-opetuksessa Suomessa 2003–2004 Lapin lääninhallitus – Sivistysosasto. Arkistoitu 5.6.2014. Viitattu 21.2.2007.
- ↑ Ainekohtaiset opetussuunnitelmat Ivalon lukio. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 16.2.2007.
- ↑ Kielikokeita koskevat yleiset ohjeet 9.12.2005. Ylioppilastutkintolautakunta. Arkistoitu 7.2.2007. Viitattu 16.2.2007.
- ↑ Tilastotietoja ylioppilastutkinnosta Ylioppilastutkintolautakunta. Arkistoitu 2.6.2014. Viitattu 2.6.2014.
- ↑ Saamelaiset 27.3.2001. Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 17.1.2008. Viitattu 23.2.2007.
- ↑ Seppo Lahtela: Määrärahan osoittaminen saamenkieliseen kielikylpytoimintaan Inarin kunnan alueella 22.9.2006. Eduskunta. Viitattu 23.2.2007.
- ↑ Koltansaame Oulun yliopisto. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ Opinto-opas Turun yliopisto. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ Koltansaame Helsingin yliopisto. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ Koltansaamen kieli ja kulttuuri Saamelaisalueen koulutuskeskus. Arkistoitu 15.6.2020. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ Korhonen, Mosnikoff, Sammallahti 1973, 30-32.
- ↑ Korhonen, Mosnikoff, Sammallahti 1973, 30.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korhonen, Mikko; Mosnikoff, Jouni; Sammallahti, Pekka: Koltansaamen opas. Castrenianum, 1973. ISBN 951-45-0189-6
- Moshnikoff, Satu: Muu vuõssmõs sääʹmǩeʹrjj. Määritä julkaisija! ISBN 951-47-1113-0
- Mänty, Sirpa; Fofonoff, Katri: Mattu saaʹnid. Sääʹmteʹǧǧ, 2002. ISBN 952-441-080-X
- Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni: Suomi–koltansaame-sanakirja = Lääʹdd -sääʹm sääʹnnǩeʹrjj. Girjegiisá, 1991. ISBN 951-8939-17-9
- Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni: Uʹcc sääm-lääʹdd sääʹnnǩeârjaž = Pieni koltansaame–suomi-sanakirja. Jorgaleaddji, 1988. ISBN 951-8939-02-0
- Jouste, Mark; Mosnikoff, Elias; Sivertsen, Seija: Maaddârääʹjji Leeuʹd / Esivanhempien Leuddit / The Leuʹdds of The Ancestors. (Kirja ja CD-levy) Kansanmusiikki-instituutti, Saamelaismuseo Siida ja Kolttien kyläkokous, 2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- koltansaame-suomi-koltansaame -sanakirja
- Pohjois-Euroopan lintujen nimiä saamelaiskielillä, kuten koltansaameksi
- SIIDA – Kolttaelämää (Arkistoitu – Internet Archive) – tietoa koltista ja koltansaamesta
- Tiina Sanila (Arkistoitu – Internet Archive) – koltansaameksi laulava rock-artisti
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
