Nenetsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nenetsi
Oma nimi ненэцяʼ вада
Muu nimi jurakki, jurakkisamojedi
Tiedot
Alue Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Taimyr
Virallinen kieli Nenetsia
Puhujia 31 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä samojedikielet
pohjoissamojedikielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 mis (luokittelemattomat kielet)
ISO 639-3 yrk

Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit. Se kuuluu samojedikielten pohjoissamojedilaiseen ryhmään[1]. Muita pohjoissamojedilaisia kieliä ovat enetsi, juratsi ja nganasani[1].

Nenetsiä puhui vuoden 1989 tilaston mukaan 27 273 ihmistä, joista 26 730 puhujalla se oli äidinkieli ja 543 puhujalla toinen kieli. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan nenetsin taitoisia oli yhteensä 31 311. Tässä luvussa ovat sekä ensimmäisenä että toisena kielenä nenetsiä puhuvat.lähde?Kaikkiaan etnisiä nenetsejä on noin 44 000.[2]

Nenetsiä puhutaan pääasiassa Pohjois-Venäjällä Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiassa, Taimyrissa sekä Kuolan niemimaan itäosassa. Kieli jakautuu tundra- ja metsänenetsiin. Muotojen keskinäinen ymmärrettävyys ei ole suurta. Nykyisin näitä pidetään kahtena eri kielenä, koska niiden keskinäiset erot ovat niin suuret[2]. Metsänenetsillä on vain noin 700 puhujaa, eikä sillä ole kirjakieltä[2].

Nenetsin kirjakieli pohjaa siis tundranenetsiin. Ensimmäinen nenetsinkielinen aapinen ilmestyi vuonna 1895[2]. Ensimmäinen nenetsinkielinen runoilija oli Tyko Vylko, joka kirjoitti ensimmäiset runonsa vuosina 1913–1914[3]. Varsinainen turndranenetsiin pohjautuva kirjakieli luotiin kuitenkin vasta 1930-luvulla[2]. Nenetsiksi ilmestyy jonkin verran sanomalehtiä, radio-ohjelmia, lastenkirjoja, oppikirjoja sekä kaunokirjallisuutta[2].

Kirjaimet ja äänteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjaimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nenetsiä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Aakkosto on sama kuin venäjässä, mutta siinä on kolme lisäkirjainta.

А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё Ж ж
З з И и Й й К к Л л М м Н н Ӈ ӈ
О о П п Р р С с Т т У у Ф ф Х х
Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э
Ю ю Я я ʼ ˮ

Äänteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nenetsissä on 32 konsonanttia. Liudentuneet konsonantit (joita esiintyy myös esimerkiksi savon ja karjalan murteissa) merkitään alla olevassa taulukossa heittomerkillä.

Konsonantit

Soinnittomat klusiilit k k̕ p ṕ t t̕
Soinnilliset klusiilit g g̕ b b́ d d̕
Suhuäänteet s ś ʒ ʒ́ ʦ ʦ́
Nasaalit m ḿ n ń ŋ
Lateraalit ja tremulantit l ĺ r ŕ
Muut äänteet h h́ w j '

Vokaalit Nenetsissä on seitsemän vokaaliäännettä. Pitkiä vokaaleja tai diftongeja ei ole.lähde?

Seitsemän laulua tundralta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemän laulua tundralta on Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin ohjaama elokuva, joka perustuu nenetsi Lapsuin omiin kokemuksiin ja nenetsien kansanperinteeseen. Elokuva on ensimmäinen nenetsinkielinen näytelmäelokuva. Suomessa se sai vuoden parhaan elokuvan Jussi-palkinnon ja nimettiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi ei-englanninkielisten elokuvien sarjassa. Pariisin elokuvajuhlilla elokuva sai lehdistöpalkinnon. Elokuvan on tuottanut Jörn Donner Productions Oy, ja se valmistui vuonna 2000.[2]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija: Samojedit. (Teoksessa Laakso Johanna (toim.): Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista, s. 302–317) Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Samojedikielet - M.A. Castrénin seura www.ugri.net. Viitattu 11.12.2023.
  2. ↑ a b c d e f g Nenetsi - M.A. Castrénin seura www.ugri.net. Viitattu 11.12.2023.
  3. ↑ Korhonen & Kulonen, s. 310

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Incubator Nenetsinkielinen Wikipedia hautomossa

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nenetsi&oldid=22798838”