Eteläsaame
| Eteläsaame | |
|---|---|
| Oma nimi | åarjelsaemie |
| Muu nimi | etelälappi |
| Tiedot | |
| Alue |
 Ruotsi Norja |
| Puhujia | 300 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | sma |
| ISO 639-3 | sma |
Eteläsaame (eteläsaameksi åarjelsaemien gïele) on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähin sukukieli on uumajansaame, ja hieman etäämpänä siitä ovat pohjoissaame, luulajansaame ja piitimensaame. Eteläsaamen suurin ero muihin saamelaiskieliin on astevaihtelun puuttuminen. Murteita on kaksi, pohjoinen ja eteläinen. Murteet poikkeavat toisistaan vain vähän.[1]
Äännerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eteläsaamen äännerakenne on seuraavanlainen:
| Labiaalit | Dentaalit | Alveolaarit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Glottaalit | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m ⟨m⟩ | n ⟨n⟩ | ɲ ⟨nj⟩ | ŋ ⟨ng⟩ | |||
| Klusiilit | p ⟨b⟩, ⟨p⟩ pʰ ⟨p⟩ | t ⟨d⟩, ⟨t⟩ tʰ ⟨t⟩ | k ⟨g⟩, ⟨k⟩ kʰ ⟨k⟩ | ||||
| Affrikaatat | ts ⟨ts⟩ | tʃ ⟨tj⟩ | |||||
| Frikatiivit | f ⟨f⟩ | s ⟨s⟩ | ʃ ⟨sj⟩ | h ⟨h⟩ | |||
| Lateraalit | l ⟨l⟩ | ||||||
| Tremulantit | r ⟨r⟩ | ||||||
| Approksimantit | β ~ w ⟨v⟩ | j ⟨j⟩ |
| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i ⟨i⟩ y ⟨y⟩ | ɨ ⟨ï⟩, ⟨i⟩ ʉ ⟨u⟩ | u ⟨o⟩ |
| väli | e ⟨e⟩ | o ⟨å⟩ | |
| väljä | ɛ ⟨ä⟩, ⟨æ⟩, ⟨ae⟩ | ɑ ⟨a⟩ |
- Vokaaleja /i ɨ/ ei yleensä eroteta oikeinkirjoituksessa vaan ne molemmat kirjoitetaan ⟨i⟩. Tieteellisissä julkaisuissa käytetään äänteen /ɨ/ merkitsemiseen kirjainta ⟨ï⟩.
- Äänne /ɛ/ kirjoitetaan Ruotsissa ⟨ä⟩ ja Norjassa ⟨æ⟩. Pitkä /ɛː/ kirjoitetaan aina ⟨ae⟩.
Vokaalipituus on foneemista ei-suppeilla vokaaleilla /e ɛ o ɑ/. Suppeat vokaalit esiintyvät vain lyhyinä.
Eteläsaamen diftongit ovat /ie/ ⟨ie⟩; /yo/ ⟨yø⟩, ⟨yö⟩; /ʉe/ ⟨ue⟩; /ɨe/ ⟨ïe⟩, ⟨ie⟩; /uo/ ⟨oe⟩; /ʉa/ ⟨ua⟩; /oe/ ⟨øø⟩, ⟨öö⟩; /eæ/ ⟨ea⟩; /oæ/ ⟨åe⟩; /oa/ ⟨åa⟩.
Kirjaimisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläsaamen kirjakielen perustan loi 1700-luvulla ruotsalainen pappi Per Fjellström[2]. Myös pappi Jonas Nensén laati kielellä useita kirjoituksia 1820-luvulla[3].
Eteläsaamen nykyisin käytetty oikeinkirjoitus standardoitiin vuonna 1976. Siihen kuuluu 24 kirjainta, joista ä ja ö ovat käytössä Ruotsissa sekä vastaavasti æ ja ø Norjassa. Oikeinkirjoitus mukailee ruotsin ja norjan kielten kirjoitustapaa, minkä vuoksi jotkin äänteet ilmaistaan konsonanttiyhtymillä tai diftongeilla. Esimerkiksi äänne /ʃ/ kirjoitetaan sj.[1]
| A a | B b | D d | E e | F f | G g | H h | I i |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| a | be | de | e | æf / äf | ge | hå | I i |
| J j | K k | L l | M m | N n | O o | P p | R r |
| je | kå | æl / lä | æm / äm | æn / än | o | pe | ær / är |
| S s | T t | U u | V v | Y y | Ö ö / Ø ø | Ä ä Æ / æ | Å å |
| æs / äs | te | u | ve | y | ø / ö | æ / ä | å |
Joissakin yhteyksissä käytetään myös kirjainta ï ilmaisemaan äännettä /ɨ/.
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eteläsaame eroaa merkittävästi kaikista muista saamelaiskielistä siinä, ettei kielessä ole lainkaan astevaihtelua. Toinen eteläsaamelle tunnusomainen piirre ovat varsin yleiset painottoman tavun diftongit. Lisäksi sanojen taivutuksessa painottoman tavun vokaalimuutokset vaikuttavat myös sitä edeltävän painollisen tavun vokaaleihin,[3] esimerkiksi:
- vaedtsedh 'kävellä' : vaadtsam 'kävelen' : veedtsim 'kävelin'
- vuelkedh 'lähteä' : vualkam 'lähden' : vöölkim 'lähdin'
Seuraavassa taulukko sanan ensimmäisen tavun vokaalimuutoksista:
| Kantasaamen vokaali |
Seuraava *ā |
Seuraava *ē |
Seuraava *ō |
Seuraava *ë |
Seuraava *i |
|---|---|---|---|---|---|
| *ā | aa | ae | aa | aa | ee |
| *ea | ea | ie | ea | aa | ee |
| *ie | ea | ei | ea | ïe | ie |
| *oa | åa | åe | åa | oe | öö |
| *uo | ua | ue | åa | oe | öö |
| *ë | a | e | ä, å | a, ï | e |
| *i | ä, ij | i | ä | ïj | i |
| o | å | u | å, a | o, a, ov | u |
| *u | å, a | u | å | o, ov | u |
Myös kieliopillisesti eteläsaamessa on säilynyt monia alkukantaisena pidettyjä piirteitä. Sijamuotoja on kahdeksan: nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, illatiivi, inessiivi, elatiivi, komitatiivi sekä essiivi. Useista muista saamelaiskielistä poiketen genetiivi ja akkusatiivi eroavat toisistaan ja ovat säilyttäneet kumpikin oman päätteensä. Samaan tapaan inessiivi ja elatiivi ovat erilliset sijamuodot. Possessiivisuffiksit ovat olemassa, mutta niitä käytetään erittäin harvoin ja vain tietyissä yhteyksissä.[3]
Sijapäätteet ovat seuraavanlaiset:
| Sija | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| Nominatiivi | - | -h |
| Genetiivi | -n | -i / -j |
| Akkusatiivi | -m | -jte / -ite / -idie |
| Inessiivi | -sne / -snie | -ine / -jne / -inie |
| Elatiivi | -ste / -stie | -jste / -jstie |
| Illatiivi | -n / -se / -sse | -jte / -ite / -idie |
| Komitatiivi | -ine / -jne / -inie | -igujmie / -jgujmie |
| Essiivi | -ine / -jne / -inie | (ei monikkomuotoa) |
Verbit taipuvat kolmessa persoonassa ja kolmessa luvussa eli yksikössä, kaksikossa ja monikossa. Muiden uralilaisten kielten tapaan eteläsaamessa on kieltoverbi, joka taipuu tapaluokan, persoonan ja luvun sekä muiden saamelaiskielten kieltoverbeistä poiketen aikamuodon mukaan.
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläsaame on hyvin uhanalainen kieli. Sillä on arviolta 300 puhujaa[3][1], joista valtaosa asuu Norjan Trøndelagissa ja Nordlandin läänin Helgelandissa sekä Ruotsin Jämtlandissa ja Västerbottenissa.[4] Vuodesta 2008 alkaen eteläsaamella on ollut virallisen kielen asema Snåsan kunnassa Norjassa[5].
Päiväkodeissa ja alakouluissa eteläsaamen opetusta annetaan ainakin Norjan Snåsan ja Hattfjelldalin kunnissa[1]. Eteläsaamea voi opiskella Ruotsissa Uumajan yliopistossa sekä Uppsalan yliopistossa[6][7]. Suomessa yksittäisiä kursseja on ollut tarjolla Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa sekä Turun työväenopistossa[8][9].
Ruotsin yleisradioyhtiö Sveriges Radio (SR) lähettää eteläsaamenkielistä radio-ohjelmaa kaksi kertaa viikossa[10]. Ruotsin television (SVT) saamenkielistä lastenohjelmaa Hejolojla on tehty eteläsaameksi kuusi jaksoa[11]. Ensimmäinen eteläsaamenkielinen täyspitkä elokuva, Saamelaisveri (Sameblod), valmistui vuonna 2016[12]. Syksyllä 2020 Ruotsissa oli määrä alkaa eteläsaamen tulkkikoulutus. Tuolloin Ruotsissa ei ollut lainkaan eteläsaamen tulkkeja.[13]
Toisen maailmansodan jälkeen eteläsaamea on alettu jonkin verran käyttää myös kirjakielenä, jolla on julkaistu oppikirjoja, kaunokirjallisuutta ja lastenkirjoja. 2010-luvun kielihankkeessa julkaistiin yli 70 kirjaa eteläsaameksi.[4][14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Omniglot: Southern Sámi (Åarjelsaemien gïele) (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1398
- ↑ a b c d Saamelaiskulttuurin Ensyklopedia (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
- ↑ a b Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 45. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ Snåase/ Snåsa – en tospråklig kommune (Arkistoitu – Internet Archive) (norjaksi) (viitattu 7.6.2016)
- ↑ Samiska www.umu.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Samiska www.uu.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Eteläsaame courses.helsinki.fi. Viitattu 9.6.2020.
- ↑ Minerva Piha utu.fi. Arkistoitu 9.6.2020. Viitattu 9.6.2020.
- ↑ Åarjelsaemien sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Barn-tv på sydsamiska för första gången sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Sameblod – den första sydsamiska långfilmen sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Tolkutbildning på sydsamiska till hösten sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Över 70 nya böcker på sydsamiska sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikipedia hautomossa- Wikisanakirja hautomossa
- Ethnologue: Saami, South (englanniksi)
- Ruotsi–eteläsaame–ruotsi-sanakirja (ruotsiksi)
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
