Kokkolan satama
| Kokkolan satama | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | |
| Sijainti | Kokkola |
| Tilastoja | |
| Vuosittainen rahtimäärä (tonneissa) | 8,6 milj. (2014) |
| Kotisivut | |
Kokkolan satama (ruots. Karleby hamn, engl. Port of Kokkola, LOCODE: FI KOK[1]) on Kokkolan kaupungissa, Ykspihlajan kaupunginosassa sijaitseva, Pohjanmaan suurin ja Suomen vilkkaimpiin kuuluva satama. Satama-alue jakautuu kolmeen osaan: kantasatamaan, Hopeakiven satamaan ja syväsatamaan.[2] Vuonna 2014 sataman kokonaisliikennemäärä oli 8,6 miljoonaa tonnia.[3][4] Sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalue (KIP, Kokkola Industrial Park).[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokkolan satamaa käyttänyt vuosittainen tonnisto oli Suomen suurin vuosina 1800–1834.[6]
Toukokuussa 1973 satamassa sattunut öljyvarastopalo oli Suomen siihen asti tuhoisin tulipalo, jossa [7].
Syväsataman alueelle valmistui keväällä 2003 Kokkolan tuulipuisto, jossa oli kaksi 1 MW:n tuulivoimalaa.[8][9][10] Tuulipuistoa suunniteltiin laajennettavan neljällä 3 MW:n tuulivoimalalla.[11] Teollisuusalueelle vahvistettiin tuulivoiman lisärakentamisen salliva vaiheyleiskaava vuonna 2012.[12] Tuulipuisto todettiin kuitenkin kannattamattomaksi vuonna 2015, jolloin niiden rakennuttaja PVO Innopower ilmoitti, että tuulipuisto puretaan.[13]
Vuoden 2015 alussa satama muuttui liikelaitoksesta osakeyhtiöksi.[14]
Sataman osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syväsatama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syväsataman rakennustyöt alkoivat 1980-luvun alkupuolella, ja aluetta kehitettiin voimakkaasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Irtotavaraliikenteeseen erikoistuneen syväsataman vuosikapasiteetti on noin 5 miljoonaa tonnia. Satamassa olevat 40 tonnin nosturit ja kuljetinjärjestelmät mahdollistavat 40 000 tonnin lastaus- ja purkutehon vuorokaudessa. Syväsatamaan johtaa 13 metriä syvä, vuonna 2000 valmistunut laivaväylä.[15] Vuonna 2018 aloitettiin hanke, jossa väylän syvyys kasvatetaan 14,0 metrin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi ja Syväsataman satama-allas ja laiturirakenne syvennetään 14 metrin kulkusyvyiseksi. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2020 aikana. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Väylävirasto ja Kokkolan Satama Oy ja sen yhteiskustannukseksi on arvioitu 63 miljoonaa euroa, josta 35 miljoonaa euroa on varattu väylän syventämiseen, 10 miljoonaa euroa sataman syventämiseen ja 18 miljoonaa euroa Kokkolan Sataman hankkeeseen liittyvien hankintoihin.[16]
Laituripaikoista syvimmät ovat yhdessä 650-metrisen laiturialueen muodostavat paikat 10–12, joiden syväys on 13,0 metriä. Laituri 7 on öljyn ja öljytuotteiden käsittelyyn tarkoitettu, enintään 140-metristen ja syväykseltään 9,5-metristen alusten käyttöön.[2]
Hopeakiven satama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hopeakiven satama on melko äskettäin aivan syväsataman eteläpuolelle valmistunut laiturialue. Siinä on 160 metriä pitkä 9,5 metrin syväyksen laituripaikka ja 150-metrinen 11,0 metrin syväyksen laituripaikka.[2]
Kantasatama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantasatamassa on viisi laituripaikkaa. Paikat 1–2 muodostavat yhdessä 323 metriä pitkän alueen 9,5 metrin syväyksellä. Laituri 4:ssä on joka sään terminaali enintään 122 metriä pitkille ja 8,3 metrin syväyksen aluksille. Ulkoisesti se on noin 130 metriä pitkä katettu terminaalirakennus (AWT), johon purkava tai lastaava laiva voi ajaa sisälle. Tällöin lasti ei lastauksen aikana altistu sään vaikutuksille. Laituri 5 on 83-metrinen kemikaaliterminaali syväykseltään enintään 9,5 metrin aluksille.[2]
Erityisesti kappaletavaran käsittelyyn erikoistunut kantasatama aidattiin vuosituhannen alun jälkeen EU:n terrorismin vastaisen direktiivin mukaisesti.
Rahtimäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokkolan sataman kauttakulkevan tavaraliikenteen rakenteessa näkyy Kokkolan kaupungin ja laajemmankin alueen metalli-, kemian- ja kaivosteollisuuden vaikutus. Esimerkiksi vuoden 2011 ulkomaan tavaraliikenteen tuonnin suurimpia rahtieriä ovat teollisuuden raaka-aineina käytetyt tavararyhmät eli malmit ja rikasteet, raakamineraalit ja sementit sekä kemikaalit. Ulkomaan viennistä ylivoimaisesti suurin tavararyhmä oli malmeja ja rikasteita (4,4 / 5,3 miljoonasta tonnista).[17]
Kokkolan satamasta viedään maailmalle venäläistä rautamalmia. Kostamuksesta saapuu Ykspihlajan ratapihalle Kokkolan satamaan 3–4 junaa vuorokaudessa ja kussakin junassa on 60 vaunua täynnä rautamalmia.[18] Suurin koskaan Perämerellä käynyt alus oli vuonna 2013 Kokkolan satamassa käynyt Navios Lumen, johon lastattiin rautapellettejä. Satamassa alus lastattiin 13 metriin sataman syvyyden vuoksi ja topattiin ulkona satamasta 14,6 metriin.[19]
Rahtimäärältään vuosi 2014 oli sataman ennätysvuosi.[20] Aluskäyntejä oli tuolloin yhteenä 588.[21]
Kokkolan sataman vuosittainen rahtimäärä:[20]
| vuosi | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 1-6/2015[3] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| yhteensä milj. tonnia | 3,0 | 3,5 | 4,1 | 5,3 | 4,8 | 5,7 | 5,5 | 6,3 | 7,9 | 7,4 | 7,8 | 8,6 | 2,5 (*) |
(*) Alkuvuoden 2015 tilastossa on vain ulkomaanliikenne, joka oli pienentynyt runsas 30 prosenttia edellisvuodesta.[3] Kotimaan rahti tulee tämän lisäksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ United Nations Code for Trade and Transport Locations (UN/LOCODE) (YK:n koodi kauppa- ja liikennepaikoille (UN/LOCODE)) unece.org. Viitattu 3.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Port Handbook, Port of Kokkola (Satama-alueen lyhyt kuvaus ja kartta sivuilla 18-19/92) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu 15.10.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Statistics produced by Finnish Port Association (Satamaliiton kuukausitilastot 1-6/2015 ulkomaan tavaraliikenteestä (Foreign traffic - Monthly statistics - from the beginning of year)) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu päivitety 25.8.2015. (englanniksi)
- ↑ http://www.portofkokkola.fi/ennatysvuoden-taustalla-pitkajanteinen-kehitystyo/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.portofkokkola.fi/
- ↑ Historia Kokkolan Satama. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Pelastussuunnitelma turvaa Kokkolan suurteollisuutta yle.fi. 9.5.2012. Yleisradio. Viitattu 26.5.2023.
- ↑ Kokkolan tuulivoimapuisto Innopower, innopower.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Kokkolan tuulipuisto (pdf) (Tuulivoimaloiden sijainti kartalla) Innopower, innopower.fi. Arkistoitu 30.10.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Tuulivoimala aloitti Kokkolassa Yleisradio, yle.fi. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Kokkolan tuulivoimapuiston laajennus (12 MW) Innopower, innopower.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Kokkolan suurteollisuusalueen tuulivoima-alueen vaiheyleiskaava Kokkolan kaupunki, kokkola.fi. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Vähäsarja, Sari: Lastentaudeista kärsineet tuulimyllyt puretaan Kokkolassa – 2,5 miljoonan hanke ei kannattanut 13.10.2015. Yleisradio. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ http://www.portofkokkola.fi/satama-muuttui-liike-laitoksesta-osakeyhtioksi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.portofkokkola.fi/historia/suomi/kehitys.html
- ↑ Kokkolan väylän ja sataman syventäminen Väylä. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Satamien ulkomaan tavaraliikenne tavararyhmittäin, 2011 (Liikenneviraston satamatilastot ulkomaan tavaraliikenteen osalta 2011) Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Arkistoitu 9.10.2015. Viitattu 15.10.2012. (suomeksi)
- ↑ http://yle.fi/uutiset/venalaismalmin_kuljetuksesta_ennatyssopimus_kokkolaan/6913903
- ↑ http://yle.fi/uutiset/suurin_peramerella_kaynyt_alus_lipui_onnistuneesti_kokkolaan/6794562
- ↑ a b Statistics produced by Finnish Port Association (Satamaliiton vuositilastot 2003-2014 tavaraliikenteestä (Annual statistics - Goods traffic)) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu päivitetty 25.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Member ports - Kokkola - Additional information Satamaliitto, finnports.fi, viitattu 25.8.2015 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kokkolan sataman kotisivut (suomeksi) (englanniksi) (venäjäksi)
- Webkamera Kantasatamasta, Webkamera Hopeakiven satamasta, Webkamera syväsatamasta
