Ullavanjärvi
| Ullavanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Ullava ja Kokkola |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Kylmäoja ja Vanhajoki [1] |
| Järvinumero | 49.054.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 112,6 m [1] |
| Rantaviiva | 72,803 km [2] |
| Pinta-ala | 13,0685 km² [2] |
| Suurin syvyys | 2,9 m [1][3] |
| Valuma-alue | 140,7 km² [3] |
 Ullavanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ullavanjärvi [1][2] on Keski-Pohjanmaalla Kokkolan kaakkoisosassa sijaitseva järvi. Se on valuma-alueensa latvajärvi.[2][1][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 300 ha eli 13 km². Se on 6,6 kilometriä pitkä ja 5,0 kilometriä leveä. Järvellä on kaksi erityyppista osaa. Järvenselkä käsittää järven länsipuoliskon ja järven itäpuolisko on melko saaristoinen. Siellä on laaja lahti, joka alkaa Yrjäniemen ja Haaponiemen välistä. Järvi on yleensä matalampi kuin kaksi metriä, mutta yli kaksi metrisiä alueita on vain järvenselällä. Suurin kartassa merkitty syvyyslukema on 2,9 metriä. Järvessä on runsaasti kiviä ja pieniä saariakin on paljon. Pohjoispäässä suuria saaria ovat Talvisaari, Iso Teerisaari, Pikku Petäjäsaari ja Tullisaari. Etelärannassa oleva Selkäsaari on niemi, mutta sen länsipuolella ovat Matinkari, Vesikari, Pitkäkari, Syväkarit ja Haarakarit. Keskellä järveä sijaitsevat Iso Lohikari, Pikku Lohikari, Paskalaatta, Iso Hiidenluoto, Pikku Hiidenluoto, Kantelesaaret, Puurosaari, Harppusaari, Tynnyrisaari, Pihlajamaankari, Kaksossaari, Tammasaari ja Yrjöniemenkarit. Itäpään lahdessa sijaitsevat Pitkäkari, Vareskari ja Äilänne.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 73 kilometriä. Rannat ovat hyvin matalia kuten koko järvikin. Monet rannat ovat ruokottuneita tai soistuneita, mutta kovalla maalla ovat rannat metsämaata ja usein myös peltomaata. Järven laajempi ympäristö on soistunutta ja ojitettua metsämaata. Suo-ojat laskevat järveen, mikä vaikuttaa vedenlaatuun. Järvi onkin luokiteltu luokkaan matalat runsashumuksiset järvet ja se on rehevöitynyt [3]. Järven vedenpinnan korkeus on 112,6 metriä mpy, mutta se on ollut joskus muutaman metrin korkeampi. Järvenlaskusta paljastuneet maat on pyritty ottamaan viljelyyn, mutta esimerkiksi Hanhilahdessa on hyödyntämätöntä luhtaa ja suoaluetta. Monet pellot on vallattu järveltä viljelyyn rakentamalla niille tulvilta suojaavat rantavallit.[2][1][4]
Järven ympärillä sijaitsee muutama pikkukylä, joita ovat Mäkelä, Haapala, Korpi, Viitasalo, Törbacka ja Länttä. Kaustiselta Sieviin kulkeva kantatie 63 menee Neverbackan ja Haapalan kautta, kun tie ohittaa järven sen länsipuolelta. Järven ympäri pääsee yhdysteitä 18097 ja 18099 pitkin. Korvesta lähtee seututie 757 kohti Ullavaa ja Kälviää.[1]
Vedenlaatu ja virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua kuvaa hyvin runsashumuisuus ja rehevöityneisyys. Koska järven vesitilavuus on pieni ja sen veden vaihtuvuusväli on pitkä, vaikuttaa maatalouden hajakuormitus siihen tavallista voimakkaammin. Rehevöityminen alkoi jo 1970-luvulla, mutta se näyttää tasaantuneen 2000-luvulla. Järven yleistilaa ja kalaston tilaa pidetään tyydyttävänä ja sen levätilannetta pidetään hyvänä. Kuten rehevöityneissä järvissä on tavallista, on kalojen ikäjakauma painottunut lukumääräisesti nuoriin yksilöihin, mutta täällä ei särjellä ole ylivaltaa muihin lajeihin nähden. Veden ravinnepitoisuuksia on tutkittu vuosien 2006–2012 välisellä ajalla. Niiden tulosten mukaan veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 57 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l), kokonaistypen pitoisuudet 1030 μg/l ja klorofyllipitoisuudet 27,4 μg/l. Veden näkösyvyys on vain 0,6 metriä, joten vesi on sameaa. Veden happipitoisuus voi laskea tasolle 0,5 milligrammaa litrassa vettä (mg/l), mikä ei aina riitä kaikille eliöille. Järven vedenpinnan nostoa pohditaan parhaillaan.[3]
Seudun urheilukalastajien kartassa on merkitty kolme veneiden vesillelaskupaikkaa. Etelärannalla Rahkosessa sijaitsee yksi ja Haapalassa länsirannalla niitä on kaksi paikkaa. Haapalassa on myös uimaranta.[1][5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1809 käynnistettiin järvenlaskuun tähtäävä hanke, jolla Ullavanjärven vedenpintaa laskettiin lopulta 3,5 metriä. Se valmistui vuonna 1827. Sen myötä seudun viljelymaiden märä lisääntyi 15 km².[6]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Perhonjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 49) Ullavanjoen valuma-alueella (49.05), jonka alueella olevassa Ullavanjärven alueeseessa (49.054) järvi sijaitsee.[7]
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä omasta ympäristöstään. Järvellä vaikuttaa olevan kaksi lasku-uomaa, jolloin se on bifurkaatiojärvi. Yksi laskuoja Vanhaoja lähtee Korven kylän kohdalta ja toinen Kylmäoja lähteen Päivälahdelta Varessaaren takaa. Kylmäoja vaikuttaa olevan pääuoma, jonne järvi katsotaan laskevan. Laskujoki kuuluu Vionojan alueeseen (49.053). Kylmäojan nimi muuttuu alempana Vionojaksi ja Ullavan jälkeen Ullavanjoeksi. Vanhaoja yhtyy ensin Hongistonojaan, joka yhtyy sitten Ullavanjokeen Herlevin kylässä. Ullavanjoen vedet sekoittuvat Perhonjokeen Emmesissä ja se laskee Perämereen Kokkolassa.[7][1]
Ullavanjärven alueella on 3 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat Ämmäsenjärvi (15 ha), Raikolampi (4,1 ha) ja Kaakkurilampi (3,3 ha).[7][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Ullavanjärvi, Kokkola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.
- ↑ a b c d e Airiola, Susanna: Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021 (teksti tekeillä), viitattu 29.6.2017
- ↑ Ullavanjärvi, Kokkola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ Seitsämän sillan saaristo, Urheilukalastuskartta, Jakobstad, viitattu 29.6.2017
- ↑ Meriläinen, Hanna: Kuvia Ullavasta, Meriläisen maaseutumatkailu, viitattu 29.6.2017
- ↑ a b c Ullavanjärvi (49.054.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.