Keskustelu luokasta:Toteutumattomat kuntasuunnitelmat

Muita hankkeita

Kuntaliitoshankkeita:

• Nilakka (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto)
• Päijät-Hämeeseen suunnitteilla ollut maakunnan kokoinen kunta
• Saimaankaupunki (Lappeenranta, Joutseno, Imatra ja Rautjärvi)
• Vehmassalo (Kustavi, Lokalahti, Taivassalo, Vehmaa)

Uusien kuntien tai kauppaloiden perustamishankkeita:

• Enso/Jääski, kauppalahanke
• Halkivaha (Urjala)
• Huhtamo (Huittinen, Alastaro ja Punkalaidun) [kerrotaan artikkelissa ilman lähdeviitettä]
• Ihantala (Viipurin mlk)
• Jormasjärvi (Sotkamo) [1]
• Karhujoki (Perniö) (Kaksikymmenluvun alussa hyväksytty Karhujoen kirkkoherrakunnan perustaminen, jäljellä Karhujoen hautausmaan nimessä)
• Koskenkorva (Ilmajoki)
• Kojonkulma (Loimaa)
• Kuokkala (Terijoki)
• Lassila (Noormarkku)
• Leppävaara ja Tapiola, kauppaloiden perustamisehdotus (Espoo)
• Reposaari (Pori)
• Salokunta (Karkku)
• Sammaljoki (Tyrvää)
• Sorsakoski, kauppalahanke (Leppävirta)
• Säiniö (Viipurin mlk) [2]
• Torro (Tammela)
• Vaajakoski (Jyväskylän mlk)
• Vaskio (Halikko)
• Vehmasmäki/Kurkimäki (silloinen Kuopion mlk) [3]
• Vespuoli (Korpilahti) [4]
• Vieki/Viekijärvi (Pielisjärvi)
• Vuokki (Suomussalmi) [5]
• Ypäjänkylä (Ypäjä)

Keskustelu luettelosta

Ensin pitää kuitenkin etsiä vastaaviin artikkeleihin lähteistetty tieto asiasta. --Raksa123 (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 17.00 (EEST)

Torrosta ja Lassilasta olen jostain lukenut, jos vain saisin päähäni mistä. Ja taisi olla Ypäjästäkin, ja jos olen, niin lähde oli luultavassti Taina Huuhtasen Ypäjän historia. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.08 (EEST)

Yllä olevaa luetteloa päivitetty. Mitähän muita tässä mainittuja pieniä seurakuntahankkeita 1920-luvulla on ollut Vehmasmäen/Kurkimäen lisäksi. Lieksassa on tämän mukaan ollut Nurmijärven seurakunta, joten ehkä sielläkin on tavoiteltu itsenäisyyttä. Osa näistä vanhoista kappeleista voi olla joskus pyrkinyt muodostamaan oman (seura)kunnan. --Raksa123 (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 00.18 (EET)

Siis Nurmijärvellä on ollut oma rajaseutupappi ja rajaseutupiiri. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisesti omia seurakuntiaan, vaan oma hallinnollinen yksikkönsä. –Kommentin jätti 194.111.70.134 (keskustelu)

Noissa on tosiaan monenlaisia yksiköitä, ja vain osassa todennäköisesti on ollut eriytymishanklkeita tämän artikkelin käsittelemänä aikana. Artikkelin nykyinen otsikkohan rajaa tarkastelun vain kunnaöllishallinnon aikaan. Ennen kunnallishallintoa asetelma oli toinen, kun erikseen oli kappelin tai saarnahuonekunnan perustaminen tai sellaiseen pyrkiminen seurakunnan sisällä ja erikseen oman seurakunnan perustamiseen pyrkiminen (tavallisesti vasta kun oli saatu kappeliseurakunta). Mutta tarkistuslistana tuota voi käyttää. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 13.38 (EET)

Torrosta on mahdollisesti kerrottu joko Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa (sisällysluettelot netissä Häme-Wikissä) tai sarjassa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä (skannattu nettiin).--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2018 kello 21.05 (EEST)

Kojonkulman toteutumaton kuntahanke mainitaan Suur Loimaan historian II ja/tai III osassa. Vaskion vasstaava hanke mainitaan Halikon historiassa.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2018 kello 21.05 (EEST)

Suunnitellu mutta eivät toistaiseksi toteutuneet

Luotiin artikkeli Nilakka (kunta). Tulisiko se luokitella tähän niin kauan kuin suunniteluille mutta toistaiseksi toteutumattomille ei ole omaa luokkaa. Luokan nykyinen nimi ei sulje tätä pois.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 11.12 (EET)

Nilakka sekä toteutumatta jääneet Saimaankaupunki, Vehmassalo ja Päijät-Hämeeseen suunniteltu maakunnan kokoinen kunta olisivat tapauksia, joissa on suunniteltu kuntien yhdistämistä. Nämä muut sen sijaan ovat pyrkimyksiä muodostaa uusi kunta erottamalla se jostain vanhasta kunnasta. Ehkä näistäkin olisi paikallaan Luettelo toteutumattomista kuntasuunnitelmista Suomessa, mutta yhtenäistä lähdettä tuskin löytyy. --Raksa123 (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 00.15 (EET)

Oikeastaan kai sillä ei ole niin väliä, onko toteutummattomalla suunnitelmalla tähdätty kuntien yhdistämiseen vai erottamiseen. Kummatkinhan ovat tulosta tilanteesta, jossa on tietynlainen trendi (joko kuntien lisääntyminen tai vähentyminen), ja osana tätä trendiä osa hankkeista jää aina myös toteutumatta tai ei toteudu aiotussa muodossa. Nykyisissä on tietenkin vielä se ero, että osaa toteutumsayttomista hankkeista voidaan ehkä pitää jo haudattuina, osa taas on valmisteilla olevia, jotka ehkä toteutuvat, ehkä eivät.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 02.44 (EET)

Luokan jakaminen

Luokkaan on tullut yksi hanke myös Suomen ulkopuolelta. Tämä voi yläluokittelun tarkentamiseksi vaatia suomi-alaluokkaa. Itse asiassa myös Suomen toteutumattomat kuntaliitossuunnitelmat voisi olla mahdollinen alaluokka ellei sitten se olisi luokaksi liian pieni. Myös luetteloartikkeli olisi mahdollinen. Se mahdollistaisi myös lyhyet selostukset. Samalla se antaisi mahdollisuuden erottaa toteutumattiomat kunta- ja kuntyaliitossuunniytelmat omiksi alakappaleikseen (tai vaihtoehtoisesti eri artikkeleiksi).--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2018 kello 07.03 (EEST)

Tämä toimisi hyvin luettelona (Suomen toteutumattomat kuntasuunnitelmat, Toteutumattomat kuntasuunnitelmat Suomessa?), jossa jokaiselle uuden kunnan perustamissuunnitelmalle on alaotsikko ja sen jälkeen selostustekstiä. Artikkeliin Suuri kuntauudistus puolestaan täytyisi jossain vaiheessa lisätä 1960- ja 1970-lukujen suunnitellut kuntaliitokset lääninhallitusten alustavien suunnitelmien, lääninhallitusten lopullisten suunnitelmien ja kuntauudistuksen neuvottelukunnan suunnitelmien mukaan. --Raksa123 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2018 kello 13.58 (EEST)