Huhtamo
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Lisäksi ainoa lähde vaatii kirjautumisen |
| Huhtamo | |
|---|---|
 Huhtamon soraharjua. |
|
| Kaupunki | Huittinen |
| Pinta-ala | noin 34 km² |
| Väkiluku | 222[1] (2021) |
| Postinumero(t) | 32770[2] |
Huhtamo on kylä Huittisten kaupungissa, Vampulan, Punkalaitumen ja Alastaron rajalla. Huhtamon alueen pinta-ala on noin 34 neliökilometriä ja sen asukasluku on 222 (vuonna 2021). Kylässä toimii kirkko ja vanhan kyläkaupan tiloissa aloittanut kahvila ja lounasruokala Huhtamokka.
Huhtamo on maastoltaan monipuolista aluetta. Ilmiönsuo kuuluu suurimmalta osin Huhtamoon. Kylän ”läpi” kulkee soraharju (Huhtamonkangas-Kankaanpäänharju), joka on myös merkittävää pohjavesialuetta.
Huhtamossa toimii aktiivisesti järjestö, Huhtamon Nuorisoseura, jonka toimintaan kuuluu muun muassa miesten jalkapalloa Satakunnan 4. divisioonassa ja myös tyttö-jalkapallo on vahvalla pohjalla.lähde? Nuorisoseuran omistamalla Honkapirtillä järjestetään bingoiltoja. Kylän viimeinen pankkikonttori lopetti toimintansa vuoden 2016 lopussa.
Kylälle on suunnitteilla myös laavu ja näkötorni.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huittisissa kylien ulkopalstat tunnettiin ”maakuntina”, jollainen oli myös Huhtamon seutu. Ne olivat ikivanhoja takamaita, kylien ja yksityisten talojen eräpalstoja. Seudulle syntyi 1800-luvun alkupuolella kaksi maakirjataloa, Kalliokorven yksinäistalo Jylhänmaalle ja Riesolan Riihikoski Kodisjoenmaalle.
Kun Huittisten takamaat muuttuivat torppariasutukseksi, ruvettiin 1860-luvulla tekemään Huhtamon tietä, joka paikoin oli kärryillä ajettavassa kunnossa. Huhtamon kangas tarjosi hiekanottopaikan tietyölle. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat kehityksen aikaa. Huhtamon kulmakunnalle valmistui koulurakennus vuonna 1908 Oskar Lydéniltä vuokratulle tontille. Koulun ensimmäinen opettaja oli Frans Fredrik Punovuori, ja hänestä tuli pitkäaikainen opettaja, vuoteen 1945 asti. Punovuoren aloitteesta ovat saaneet alkunsa monet Huhtamoa kehittäneet toimenpiteet, ja ne ovat tänäkin päivänä nähtävillä. Loimaalta tullut liikemies Kustaa E. Rantanen oli myös mukana Huhtamon kehitystyössä.
Punovuori ja Rantanen panivat alkuun vuonna 1911 Huhtamon kulmakunnan itsenäistymishankkeen. Alueeseen olisi kuulunut osia Punkalaitumesta, Alastarosta ja Vampulasta. Uuden seurakunnan ja kirkon keskuspaikaksi olisi muodostunut Kouvolan kylä eikä Huhtamon Jylhänkangas. Huhtamon kunnassa olisi ollut 1 750 asukasta, ja alue olisi ollut kooltaan noin sata neliökilometriä.[3] Asia kuitenkin raukesi, kun alueen kunnat, tuomiokapituli ja lääninhallitus vastustivat asiaa, ja senaatti hylkäsi kulmakuntalaisten hakemuksen vuonna 1917. Seurakuntahuoneyhdistys oli kuitenkin perustettu vuoden 1911 lopussa, ja Huhtamon kirkko valmistui 1928. Kirkon vihkiäiset pidettiin 1929.[4]
Pankkitoiminnan aloitti 1909 Frans Punovuori. Punovuori itse toimi ensimmäisenä kassanhoitajana 27 vuotta. Pankki toimi kansakoulun tiloissa. Kruununvoudin papereissa pankki sijaitsi Huittisten pitäjän Löysälän kylän Huhtamon metsäseudulla. Opettaja Punovuori ehdotti vuonna 1910, että Huhtamoon pitäisi saada Huittisten Osuuskaupan sivumyymälä. Osuuskaupan hallitus otti kuitenkin kielteisen kannan esitykseen. Myymälä saatiin lopulta muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1916. Huhtamossa oli parhaimmillaan 1950-luvulla viisi kauppaa. Autokalusto oli vielä vähäistä, joten tarvikkeet hankittiin lähikaupasta. Ensimmäinen postivuoro saatiin Alastaron kautta neljästi viikossa. Huittisten Telefooni Oy:n ensimmäinen sivukeskus perustettiin vuonna 1911 Huhtamoon, kun kahdeksan osakasta ilmoittautui puhelimen käyttäjiksi. Kustaa Rantanen perusti Ilmiönmaahan 1907 yksityisen turvepehkutehtaan, jonka yhteydessä oli mylly ja sahaliike.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Suomi oli itsenäistynyt. Maanomistusoloissa tapahtui suuria muutoksia, kun torpparit itsenäistyivät. Peltoa raivattiin lisää, karjatalous vahvistui ja rakennustoiminta elpyi. Seuraava todellinen uusjako tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Maa-alueiden luovuttamisen seurauksena Karjalan siirtoväen oli asetuttava asumaan uusille asuinsijoilleen, joista yksi oli Huhtamo. Uudet asukkaat tulivat pääosin Sakkolasta ja Pyhäjärveltä. Siirtoväki oli maatalousväestöä, ja uusia maatiloja perustettiin 22. Uudet tilat muodostuivat entisistä tiloista luovutetuista alueista. Väkiluvussa tapahtui lähes sadan asukkaan lisäys. Yhteistyö siirtoväen ja alueen valtaväestön kesken sujui alusta lähtien kitkattomasti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huhtamon kyläsuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asukasrakenne muuttujina Postinumeroalue (Arkistoitu – Internet Archive) Tilastokeskus
- ↑ Postinumerohaku Kartta.com. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Huhtamossa mennään yhä joulukirkkoon aamuviideltä ts.fi. 22.12.2006. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Huhtamon kirkko Huittisten seurakunta. Viitattu 28.12.2022.