Kantatie



Kantatiet (lyhenne kt; ruots. stamväg) ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Yhdessä valtateiden kanssa kantatiet muodostavat Suomen päätieverkon. Kantateiden liikenteellinen merkitys on valtatietä pienempi mutta seututietä suurempi. Kantateille on tienumerointijärjestelmässä varattu numerot 40–99.
Tieopasteisiin kantatien numero on merkitty mustin numeroin keltaiselle pohjalle. Vuoteen 1994 asti kantatien numero oli merkitty valkoisin numeroin siniselle pohjalle.[1]
Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä tiet ovat kantateitä. Vuoden 2014 alussa Suomessa oli 4 727 kilometriä kantateitä. Kaikki kantatiet ovat päällystettyjä, ja noin 68 prosenttia kantateistä on kestopäällysteisiä. Noin 2,5 prosenttia kantateistä on kaksiajorataisia.[2]
Kantatiet Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Naantali – Piikkiö (Turun ohikulkutie)
Aura – Oripää – Vampula – Huittinen
Uusikaupunki – Laitila – Eura – Harjavalta
Kiikka – Kankaanpää – Kauhajoki
Helsinki – Tuusula – Hyvinkää
Kouvola – Heinola kk
Länsisalmi – Ala-Tikkurila – Vantaankoski – Espoon keskus – Jorvas (Kehä III)
Helsinki – Karjaa
Tammisaari – Salo – Jokioinen
Tuulos – Padasjoki
Hollola – Riihimäki – Tammela
Porvoo – Monninkylä – Mäntsälä
Jämsä – Mänttä
Hämeenlinna – Pälkäne
Kangasala – Orivesi – Keuruu – Karstula – Kivijärvi – Kärsämäki
Mikkeli – Imatra
Kauhava – Kaustinen – Ylivieska
Tampere – Kuru – Virrat
Orivesi – Virrat – Lapua
Nurmo – Seinäjoki – Kauhajoki – Kaskinen
Virrat – Alajärvi – Pietarsaari
Äänekoski (Hirvaskangas) – Suonenjoki
Kerimäki – Kitee
Mikkeli – Pieksämäki – Suonenjoki
Kontiolahti – Lieksa – Nurmes
Joensuu – Ilomantsi
Siilinjärvi – Nurmes – Kuhmo
Sotkamo – Kuhmo
Siilinjärvi – Viitasaari – Kyyjärvi
Paltamo – Pudasjärvi – Rovaniemi
Rovaniemi – Kittilä – Muonio
Sodankylä – Kittilä – Kolari
Rovaniemi – Posio – Kuusamo
Vikajärvi – Kemijärvi – Salla
Sinettä – Pello
Eskola – Ylivieska – Liminka
Iisalmi – Nurmes
Raahe – Pulkkila – Iisalmi
Paltamo – Vartius (raja-asema)
Ivalo – Raja-Jooseppi (– Murmansk)
Karigasniemi – Kaamanen – Näätämö
Palojoensuu – Hetta – Kivilompolo (– Alattio)
Aavasaksa (– Matarenki – Ylikainuu)
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Maakuntakaavoihin on merkitty joitain uusia kantateitä ja joitain kantateitä on merkitty jatkettavaksi. Lisäksi joitain pitkiä seututeitä (tiet 775 ja 800) on merkitty yhtenäisenä numerolla kuten seututeitä 710 ja 740, joista jälkimmäiset muutettiin myöhemmin kantatieksi. Maakuntakaavan väylämerkintä on kuitenkin pelkästään tilanvaraus, eikä se millään tavalla sido valtiota rakentamaan kyseistä tietä.
saatetaan tulevaisuudessa perustaa reitille Halikko – Aura – Kustavi. Tie on nykyisin seututie 224. Tien asema Turun uloimpana kehätienä saattaa mahdollistaa myös tieluokan korotuksen.
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Multia – Uurainen – Hirvaskangas
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Puhos – Kitee – Kemie
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Kuhmo – Suomussalmi
on mahdollinen uusi kantatie reitillä Himanka – Kannus – Viitasaari. Tie on muutettu seututieksi 775 mutta kantatiemuutos ei ole vielä toteutunut.
on mahdollinen uusi kantatie reitillä Ylivieska – Piippola – Vaala – Puolanka – Taivalkoski. Tie on muutettu seututieksi 800 mutta kantatiemuutos ei ole vielä toteutunut.
on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Aavasaksa – Muurola.
Maakuntakaavoihin on merkitty seuraavia uusia kantateitä:
- Lahti – Orimattila – Koskenkylä (Kt 47?)
- Viisarimäki – Toivakka – Niemisjärvi (Kt 59?)
- Kuusamo – Kortesalmi
- Ruka – Salla
- Levi – Pokka – Inari – (Näätämö)
- Utsjoki – Nuorgam
Lakkautetut kantatiet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat osuudet on lakkautettu.
Huittinen – Tampere (nykyisin valtatie
)
Rauma – Huittinen (nykyisin valtatie
)
Tampereen kehätie (nykyisin valtatie
)
Hanko – Mäntsälä (nykyisin valtatie
)
Mäntsälä – Hämeenlinna (nykyisin yhdystie
ja seututie
)
Hämeenlinna – Toijala – Tampere (nykyisin seututiet
,
ja
)
Huittinen – Toijala (nykyisin seututiet
ja
sekä yhdystie
)
Lahti – Padasjoki (nykyisin valtatie
)
Heinola – Jyväskylä (nykyisin valtatie
)
Kouvola – Hamina (nykyiset seututiet
ja
sekä yhdystie
), Kouvola – Kotka (nykyisin valtatie
), Heinola – Kouvola (nykyisin kantatie
), Tampereen kehätie (nykyisin valtatiet
ja
)
Viipuri – Lahdenpohja, Hamina – Taavetti (nykyisin valtatie
)
Viipuri – Rautu
Viipuri – Kivennapa
Viipuri – Johannes – Terijoki, Jalasjärvi – Ylistaro (nykyisin valtatiet
ja
)
Pori – Parkano – Jyväskylä (nykyisin valtatie
)
Seinäjoki – Uusikaarlepyy, Teuva – Kristiinankaupunki (molemmat osuudet nykyisin valtatie
)
Koivulahti – Ylihärmä (nykyisin seututie
)
Jyväskylä – Laukaa (nykyisin seututie
)
Joensuu – Varkaus – Hankasalmi (nykyisin valtatie
), Joensuu – Niirala (nykyisin valtatie
)
Kitee – Tohmajärvi (nykyisin seututie
)
Sortavala – Salmi
Sortavala – Suojärvi
Oulu – Kajaani (nykyisin valtatie
)
Rovaniemi – Kemijärvi (nykyisin kantatie
)
Kelloselkä – Kuolajärvi
Kokkola – Kajaani (nykyisin valtatie
)
Kalajoki – Iisalmi (nykyisin valtatie
)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7 Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto).
- Grönroos, Matti: Suomen valta- ja kantatiet. Kyläteistä valtaväyliin (Tietoa Suomen tieverkosta ja sen historiasta) mattigronroos.fi. 2007. Viitattu 3.7.2007.
- Maantielaki 23.6.2005/503
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vintagea Teillä ja turuilla. 9.1.2018. Grönroos, Matti. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2015-07_tietilasto_2014_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Liikenneviraston tietilasto 2014. Viitattu 20.4.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kantatie Wikimedia Commonsissa