Juhana III

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Juhana Herttua)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin kuningasta. Portugalin kuninkaasta on artikkeli Juhana III (Portugali). Tänne ohjaava hakusana ”Juhana Herttua” voi tarkoittaa myös Juhana III:n poikaa, Itä-Göötanmaan herttua Juhanaa.
Juhana III
Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
Suomen herttua
Valtakausi 1556 – 1563
Edeltäjä Pentti Algotinpoika
Seuraaja Juhana nuorempi
Ruotsin kuningas
Valtakausi 30. syyskuuta 1568 – 17. marraskuuta 1592
Kruunajaiset 10. heinäkuuta 1569
Edeltäjä Eerik XIV
Seuraaja Sigismund
Syntynyt 20. joulukuuta 1537
Stegeborg, Ruotsi
Kuollut 17. marraskuuta 1592 (54 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Puoliso Katariina Jagellonica
Gunilla Bielke
Lapset Elisabet
Sigismund
Anna Vaasa
Juhana nuorempi
Suku Vaasa
Isä Kustaa Vaasa
Äiti Margareeta Leijonhufvud
Uskonto luterilainen
Nimikirjoitus

Juhana III (ruots. Johan III, ennen kuninkaaksi tuloa Juhana Herttua, 20. joulukuuta 153717. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 15681592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 15561563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.[1]

Suomen herttua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rekonstruktio Juhanan Suomen ruhtinaana käyttämästään vaakunasta. Vaakunan alaosassa kuvattuna Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen vaakunat.[2]

Laajeneva herttuakunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana III:n isä Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götanmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen herttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea käskynhaltijana, 27. kesäkuuta 1556. Kuninkaan käskyn mukaan läänitykseksi myönnettiin Turun lääni ja Ahvenanmaa niin, että hän ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saavat nauttia, käyttää ja pitää mainittua lääniä oikeuksineen ja vuotuisine veroineen ilman mitään poikkeusta'. 29. kesäkuuta 1556 Juhana määrättiin käskynhaltijaksi myös muuhun osaan Suomea, joka ei kuulunut hänen aikaisemmin määrättyyn herttuakuntaansa. Kuningas laajensi herttuakuntaa muuhun osaan Suomea 7. syyskuuta 1557 tehtyään sinne tarkastusmatkan. Kokonaisuuteen kuului siitä alkaen Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Raaseporin lääni sekä Vihdin ja Lopen pitäjät. Häme, Savo, Pohjanmaa ja Karjala eivät siis kuuluneet herttuakuntaan.

Juhana-herttua, asui vakituisesti Turun linnassa 1556–1563, ollen ilmeisesti ainoa Ruotsin kuningas joka on asunut Suomessa

Juhanan lasten äiti ja puoliso

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana-herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaari Iivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562, kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin Vilnassa. Katariina tuli Suomeen, ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Vääksyn kartanoon Kangasalle.

Katariina Jagellonica Turun renessanssilinnan emäntänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee muun muassa Eino Leinon runokokoelma Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja.

Ulkopoliittinen riita kuninkaan kanssa Puolasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit veljeensä, Ruotsin kuninkaaseen 1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki säilyi antautumisehtojen mukaisesti. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.

Ruotsin kuningas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhana III:n sinetti vuodelta 1571.

Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas 1568, kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen kuningas Eerik XIV:n. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aateliston privilegioista, joiden mukaan aatelinen ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi.

Venäjän ja Ruotsin välille syttyi vuonna 1570 neljännesvuosisadan mittainen sota, pitkä viha. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Ruotsalaiset valtasivat 1581 Narvan, ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583, ja Juhana solmi uuden avioliiton Gunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut Kaarle-herttua arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia.

Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan valtakunnanmarski Klaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastustusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna 1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli 1591 Suomen käskynhaltija. Juhana kuoli 1592. Turussa ollessaan Juhana opetteli jonkin verran suomen kieltä, ja hän pystyi jossain määrin keskustelemaan myös talonpoikien kanssa vastoin isänsä Kustaa Vaasan neuvoa. Hänen kerrotaan pitäneen puheenkin suomen kielellä.

Muiston vaaliminen Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva Juhana Herttuan patsaasta Porin Hallituskadulla.
Juhana Herttuan patsas raatihuoneen edustalla.

Suomessa Juhanan muistoa vaalitaan erityisesti Porissa, jossa julkistettiin vuonna 2008 Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan kokovartalopatsas. Patsas sijaitsee Porin raatihuoneen edustalla. Kaupungissa toimi aiempina vuosina monen vuosikymmenen ajan Hotelli Juhana Herttua. Kaupungissa toimii nykyään liikekeskus Herttuantori.

Porin Itätullin kaupunginosassa on Juhana Herttuankatu,[3] ja Juhanan mukaan nimettyjä katuja on myös Turussa satama-alueella Juhana Herttuan puistokatu[4] ja Helsingin Koskelassa Juhana Herttuan tie.[5]

Turussa toimi vuosina 1959–2013 Juhana Herttuan yhteiskoulu ja sittemmin ilmaisutaidon lukio, jonka nimi oli Juhana Herttuan lukio.

  1. Nordisk Familjebok: "Titeln storfurste af Finland antogs af Johan III 1581 och ingick sedan i svenska konungatiteln, tills Finland af träddes (1809)."
  2. Europeana Heraldica Kansallisarkisto. Viitattu 23.5.2021.
  3. Juhana Herttuankatu Porin kaupungin karttapalvelu. Viitattu 24.7.2014.
  4. Juhana Herttuan puistokatu Turun karttapalvelu. Viitattu 24.7.2014.
  5. Juhana Herttuan tie Helsingin karttapalvelu. Viitattu 24.7.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ylikangas, Heikki: Juhana III (1537–1592) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000 (päivitetty 22.9.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Louise Stjernströmin (Carl Blinkin) teokset Eerik XIV ja Juhana III: I: Veljesviha ja II: Pimeys vapaasti ladattavina e-kirjoina Project Gutenbergiltä.
Edeltäjä:
Eerik XIV
Ruotsin kuningas
Suomen hallitsija

15681592
Seuraaja:
Sigismund