Islannin kulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallispukuihin sonnustautuneita islantilaisnaisia kansallissymboliksi muodostuneen Þingvellirin alueella.

Islannin kulttuuri on pohjoisgermaanisen islantilaisten kansan kulttuuria Islannissa. Se tunnetaan muun muassa keskiaikaisesta saagakirjallisuudestaan. Reykjavík on kulttuurikaupunki, jossa sijaitsee esimerkiksi teattereita, oopperatalo ja museoita[1].

Kieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Islannin kieli

Islanti kuuluu pohjoisgermaanisten kielten länsiskandinaaviseen haaraan norjan ja fäärin kielten kanssa.[2]

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islanti tunnetaan saagoistaan.

Islantilaiset edda- ja skaldirunot edustavat komeinta keskiajan kirjallisuutta Euroopassa. Skaldirunous kertoi ruhtinaitten teoista. Runoilijat eli skaldit esittivät niitä hoveissa, pidoissa ja hautajaisissa. Mitallisesti taidokkaiden kertomarunojen lisäksi heidän toimenaan oli sepittää nopeasti myös lyhyitä runoja. Edda-kokoelmilla viitataan Runo-Eddaan ja Proosa-Eddaan, jotka kertovat vanhasta mytologiasta. Runo-Edda on kokoelma vanhoja, tuntemattomien tekijöiden kansanrunoja. Völsungain saaga esittää proosamuodossa Runo-Eddan sankarilaulujen sisällön. Proosa-Edda eli Snorrin Edda on Snorri Sturlusonin 1200-luvulla kokoama oppikirja skaldirunoilijoille.[3]

Keskiaikaisen kertomakirjallisuuden keskeisen osan muodostavat saagat. Joskus myös sukusaagoiksi kutsutut islantilaissaagat kertovat Islannin asuttaneista suvuista, niiden jälkeläisistä ja heidän vaiheistaan. Arvostetuimpia sukusaagoista ovat Poltetun Njállin saaga ja Lohilaaksolaisten saaga. Muita ovat esimerkiksi Grönlantilaisten saaga ja Viinimaan saaga, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Parhailla saagoilla on suuri kirjallinen maine. Niiden kerronta on toteavaa, vuoropuhelut lyhyitä ja ytimekkyydessään vaikuttavia.[3] Etenkin 1300- ja 1400-luvuilla Islannissa kirjoitettiin runsaasti eurooppalaisista ritariromaaneista vaikutteita saaneita kotoperäisiä ritarisaagoja ja muinaissaagoja.[4] Saagojen karuus ja dramaattisuus ovat antaneet aineksia Islannin uudemmalle kirjallisuudelle.[3]

1600-luvulla maassa laadittiin runsaasti virsirunoutta.[4] 1800-luvulta lähti uusi romanttisten runoilijoiden nousukausi, ja 1900-luvulla tulivat modernit romaanit.[4] 1900-luvun alkupuolen kirjailijoista monet, kuten Jóhann Sigurjónsson, Gunnar Gunnarsson ja Gudmundur Kamban kirjoittivat ennen Islannin itsenäistymistä tanskaksi.[5] Kukoistuskausi huipentui, kun Halldór Laxnessille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1955.[4] Uusimman polven kirjailijoita ovat esimerkiksi Arnaldur Indriðason, Einar Kárason, Einar Már Guðmundsson, Hallgrímur Helgason ja Þórarinn Eldjárn[6] sekä Hugleikur Dagsson.lähde?

Elokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvanteko alkoi Islannissa jo vuonna 1906. Varhaisvaiheessa maassa kävi lähinnä skandinaavisia filmiryhmiä kuvaamassa näytelmäelokuvia Islannin jylhissä maisemissa. Ainoa islantilaisin voimin tehty mykkä näytelmäelokuva valmistui vuonna 1923, mutta dokumentteja tehtiin paljon. Vuonna 1979 perustettiin Islannin elokuvasäätiö, ja kotimaisten elokuvien säännöllinen tuotanto alkoi. 1980-luvulta alkaen lähtien maassa on tuotettu noin kolme elokuvaa vuodessa. Tunnettuja islantilaisia elokuvaohjaajia ovat Friðrik Þór Friðriksson, jonka elokuva Luonnon lapset vuodelta 1991 oli Oscar-ehdokkaana, ja Rúnar Rúnarsson, jonka lyhytelokuva Síðasti bærinn oli ehdokkaana 2006.[7] Vuodesta 2004 lähtien Islannissa on järjestetty joka syksy Reykjavikin kansainväliset elokuvajuhlat.[8]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Björk esiintymässä vuonna 2003.

Islannin konservatorio on perustettu vuonna 1930 ja sinfoniaorkesteri 1950. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk.[9] Muita tunnettuja islantilaisia artisteja ovat Sigur Rós, Sólstafir, Jan Mayen, Mínus, Múm ja Olafur Arnalds. Television kautta tunnetuksi on tullut kaikkialla maailmassa Eurovision laulukilpailussakin mainetta keränneet Silvía Night, Hatari ja Dađi Freyr. Taidemusiikin säveltäjistä yksi kansainvälisesti tunnetuimmista lienee Jón Leifs.lähde?

Reykjavíkissa järjestetään vuosittain jazzfestivaalit. Borgarfjörðurissä sijaitsevassa Reykholtissa on joka kesä klassisen musiikin festivaalit.[10][11][12]

Reykjavikissa toimii myös maan sinfoniaorkesteri.

Kuvataide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannin kuvataide oli pitkään kirkkotaidetta. 1800-luvulla aloittivat ensimmäiset maalliset kuvataiteilijat. Einar Hákonarson (s. 1945) on tunnettu ekspressionisti.

Keittiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Islantilainen keittiö

Islantilaiselle ruokakulttuurille on ominaista kalan sekä lampaan ja karitsan lihan runsas käyttö.[13] Kirjailija Halldór Laxnessin mukaan Islannissa ”elämä on suolakalaa”. Juhlissa syödään savustettua lammasta.[14]

Perinteinen maitotuote skyr muistuttaa kermaista rahkaa. Keskitalven Þorrablót-juhlan aikaan syödään ”súrmatur” eli heran avulla säilöttyä ruokaa, verimakkaraa, kärvennettyjä lampaanpäitä ja säilöttyjä pässin kiveksiä, sekä erityisenä erikoisuutena hapatettua haita (hákarl). Tislatun viinan eli brenniviinin kutsumanimi on ”musta kuolema”.[15]

Käsityöperinne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lopapeysa

Muun muassa kudonta, hopeaseppäperinne ja puunveisto ovat kuuluneet islantilaiseen käsityöläisyyteen.[1] Perinteinen islantilainen villapaita, jossa on raglanhihat ja sahalaitakuvio yläosassa ja hihoissa, on nimeltään lopapeysa.[16]

Tiedotusvälineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maassa on useita televisiokanavia: valtiollinen Sjónvarpið ja muutama kaupallinen, Stöð 2 ja SkjárEinn. Valtiollisen yleisradioyhtiön Ríkisútvarpiðin televisiokanava ja kaksi radiokanavaa, Rás 1 ja Rás 2, rahoitetaan lupamaksuilla ja mainostuloilla. Sen tehtäväksi on asetettu islannin kielen ja kulttuurin edistäminen.[17] Lasten televisiosarja Lazy Town eli Latibær on levinnyt laajasti ulkomaillekin.[18]

Päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä ovat Morgunblaðið, Fréttablaðið ja iltapäivälehti DV.[17] Iceland Monitor on Morgunblaðiðin omistama englanninkielinen uutissivusto.[19] Lehtien ja kirjojen painosmäärät asukaslukuun suhteutettuina ovat maailman korkeimpia.[20]

Internetin käyttö on Islannissa yleistä ja keskeisessä roolissa muun muassa jokapäiväisten asioiden hoitamisessa. 98 % maan asukkaista on mahdollisuus käyttää internetiä.[21].

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islanti vuoden 2010 käsipallon EM-kilpailuissa.

Islannin kansallislaji on glima-niminen, keskiajalta periytyvä painimuoto.[22] Islanti on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1908. Sillä on tyypillisesti alle kymmenen urheilijan joukkue talviolympialaisissa, mutta kesäolympialaisissa se on osallistunut myös joukkuelajeihin jolloin olympiajoukkuekin on suurempi. Maa on saanut kaksi pronssia (Bjarni Friðriksson 1984 judosta, Vala Flosadóttir 2000 seiväshypystä) ja kaksi hopeamitalia (Vilhjálmur Einarsson 1956 kolmiloikasta ja käsipallojoukkue 2008).[23]

Islannin käsipallomaajoukkue on voittanut olympiahopeaa vuonna 2008 sekä EM-pronssia vuonna 2010.[23][24] Jalkapallo on myös hyvin suosittu urheilulaji Islannissa; maassa on yhteensä 21 508 rekisteröityä pelaajaa ja 145 seuraa. Miesten maajoukkue oli kesäkuussa 2017 FIFA-rankingissa sijalla 22.[25] Eiður Guðjohnsen on maajoukkueen paras maalintekijä. Maan paras saavutus jalkapallossa on vuoden 2016 EM-kisoista, joissa se ylsi puolivälieriin saakka. Kyseessä oli myös Islannin ensimmäinen esiintyminen jalkapallon EM- tai MM-kisoissa.lähde?

Islanti on saavuttanut menestystä myös voimamieskilpailuista. Magnús Ver Magnússon ja Jón Páll Sigmarsson voittivat kumpikin neljästi maailman vahvin mies -kilpailun.[26] Koripallossa maan ainoa NBA-pelaaja on Pétur Guðmundsson.[27] Islannissa on väkilukuunsa nähden vahva shakkikulttuuri.[28]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Iceland Britannica. 21.9.2023. Viitattu 22.9.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Icelandic language Britannica. 14.9.2023. Viitattu 22.9.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c ”Islannin kirjallisuus”, Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan. Espoo: Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-4647-0
  4. ↑ a b c d Literature from the North: travel grants to discover Icelandic authors and writers (Iceland) On the Move. 13.3.2014. Viitattu 25.1.2016. (englanniksi)
  5. ↑ Pieni tietosanakirja
  6. ↑ Perustietoa Islannista (Internet Archive) Islannin suurlähetystö. Viitattu 25.1.2016.
  7. ↑ A Brief Historical Overview of Icelandic Films Iceland Cinema Now. Viitattu 29.1.2011 (englanniksi)
  8. ↑ Reykjavik International Film Festival Visitor's Guide. 4.10.2017. Viitattu 9.10.2023. (englanti)
  9. ↑ Performing Arts Iceland Tourist Board. Viitattu 30.1.2011. (englanniksi)
  10. ↑ Islanti – Täysin valloittava (PDF) (Internet Archive) Visiticeland.com. Islannin matkailuneuvonta.
  11. ↑ Reykholt Music Festival Iceland.is. Viitattu 25.1.2016. (englanniksi)
  12. ↑ Seasonal events and festivals in Reykjavik and Iceland Reykjavik Hotels. Viitattu 11.6.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Islantilainen keittiö -kangasmaata lampaille, merta haikaloille www.keittotaito.com. Viitattu 22.9.2023.
  14. ↑ Iceland Everyculture.com. Countries and their Cultures. Viitattu 25.1.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Islanti – Täysin valloittava (PDF) (Internet Archive) Visiticeland.com. Islannin matkailuneuvonta. Viitattu 25.1.2016.
  16. ↑ Islanti – Täysin valloittava (PDF) (Internet Archive) Visiticeland.com. Islannin matkailuneuvonta. Viitattu 25.1.2016.
  17. ↑ a b Iceland country profile BBC News. BBC. Viitattu 25.1.2016. (englanniksi)
  18. ↑ Icelandic children's programme nominated for an Emmy award Iceland Magazine. 5.10.2015. Viitattu 12.12.2020. (englanniksi)
  19. ↑ About Iceland Monitor Iceland Monitor. 2020. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Background Note Iceland 8.11.2011. U.S. Department of State. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  21. ↑ Iceland 2018. Freedom House. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
  22. ↑ What is Glima?. wisegeek.co. Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
  23. ↑ a b Iceland in Olympics Sports-Reference. Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
  24. ↑ Handball Men: European Championships 2010 in Austria Sports123. Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
  25. ↑ Iceland: FIFA/Coca-Cola World Ranking 9.7.2015. FIFA. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  26. ↑ World's Strongest Man Index btinternet.com. Viitattu 30.1.2011. (englanniksi)
  27. ↑ Ófeigur Jónsson, Óskar: Pétur Guðmundsson fimmtugur í dag Vísir. Viitattu 30.1.2011. (islanniksi)
  28. ↑ 5 things to know about Iceland AsiaOne. 29.10.2017. Viitattu 28.2.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Islannin_kulttuuri&oldid=22220387”