Poltetun Njállin saaga

Poltetun Njállin saaga (isl. Brennu-Njáls saga) on keskiaikainen islantilainen saaga. Se on pisin ja laajin niin kutsutuista islantilaissaagoista (isl. Íslendingasögur) ja kirjoitettu vuosien 1275–1290 välisenä aikana. Saaga kertoo kahdesta ystävyksestä, Njállista ja Gunnarrista sekä näiden perheistä, jotka ovat osallisena pitkässä verikoston kierteessä. Tapahtumat sijoittuvat pääosin aikaan hieman ennen islantilaisten kristillistymistä (v. 999/1000) ja pian sen jälkeen, ja maantieteellisesti Etelä-Islantiin mutta ajoittain myös Britteinsaarille tai muualle Skandinaviaan ja Islantiin. Poltetun Njállin saagaa on yleisesti pidetty saagakirjallisuuden mestaritaidonnäytteenä. Saagan vanhimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1300-luvulta (AM 468 4to eli Reykjabók, n. 1300–1315, ja AM 133 fol eli Kálfalækjarbók, n. 1300), minkä lisäksi siitä on säilynyt useita keskiaikaisia ja reformaation jälkeisiä käsikirjoituksia. Säilyneiden käsikirjoitusten valossa saaga on ollut yksi suosituimmista saagoista kautta aikojen. Sen kirjoittajaa ei tunneta, mutta on arveltu, että hän olisi ollut kirkonmies. Tämän on kuitenkin täytynyt olla hyvin oppinut ja lukenut. Kirjoittaja on ollut hyvin perehtynyt islantilaiseen lakiin ja kiinnostunut moraaliteologisista kysymyksistä. Hän on myös tuntenut sekä suullista perinnettä että oppinutta latinankielistä kirjallisuutta. Poltetun Njállin saaga on ilmestynyt Antti Tuurin suomentamana vuonna 1996 (Otava).

Poltetun Njállin saaga noin vuodelta 1350 peräisin olevassa Möðruvallabók-käsikirjoituksessa (AM 132 folio 13r).

Synopsis

Hrútr and Hallgerðr

Saagan alussa kerrotaan Ragnarr Karvahousun saagassa mainitun muinaisen kuningas Ragnarrin jälkeläisestä Hrútr Herjólfrinpojasta (isl. Herjólfsson). Tämä saavuttaa kunniaa ja menestystä Norjassa. Hrútrin suhde kuningataräiti Gunnhildriin kuitenkin saa aikaan sen, ettei Hrútrin myöhemmin Islannissa solmima liitto Unnrin kanssa suju vaan päättyy eroon. Hrútr ei kuitenkaan suostu palauttamaan Unnrin myötäjäisiä vaan haastaa taisteluun Unnrin isän, Mörðrin. Mörðr ei suostu, koska tietää Hrútrin maineen ja ettei pärjäisi tälle taistelussa. Hrútr saa siksi pitää Unnrin myötäjäiset, mutta Mörðrin näkökulmasta lopputulos ei ole oikeudenmukainen.

Hrútrilla on myös veli, Höskuldr, jolla on kaunis tytär nimeltä Hallgerðr. Jo saagan alussa Hrútr ihmettelee, mistä ”varkaan silmät” ovat sukuun tulleet, ja viittaa näin Hallgerðriin. Myöhemmin kerrotaan Hallgerðrin kahdesta ensimmäisestä avioliitosta. Kumpikin päättyy niin, että Hallgerðrin kasvatusisä Þjóstólfr surmaa aviomiehet. Hallgerðr on itse myötävaikuttanut ensimmäisen miehensä surmaan, mutta toiseen mieheensä hän on ollut kiintynyt. Eräänä päivänä avioparin välillä on erimielisyyksiä, ja sen vuoksi Þjóstólfr surmaa myös toisen aviomiehen. Tappo ei ole Hallgerðrille mieluinen. Hrútr kostaa sen surmaamalla Þjóstólfrin.

Gunnarr ja Njáll

Seuraavaksi saaga siirtyi kuvaamaan Gunnarr Hámundrinpoikaa (isl. Hámundarson) ja Njáll Þorgeirrinpoikaa (isl. Þorgeirsson). Miehet ovat läheisiä ystävyksiä. Heistä Gunnarr on urheudessaan ja fyysisissä kyvyissään ja taidoissaan voittamaton, kun taas Njáll tunnetaan suuresta viisaudestaan. Kun Gunnarrin velvollisuudeksi tulee esittää uudelleen vaatimus Unnrin myötäjäisten palauttamisesta, Njáll keksii hänelle keinot tehtävän suorittamiseen, ja Hrútr joutuu taipumaan.

Gunnarr matkaa myöhemmin Skandinaviaan ja palattuaan hän menee yleiskäräjille (isl. Alþingi) upeasti varustautuneena. Siellä hän tapaa Hallgerðrin, ja kumpikin on vaikuttunut toisistaan. Hallgerðr ja Gunnarr kihlataan lopulta toisilleen, huolimatta siitä, että Hrútr varoittelee Hallgerðrin luonteesta ja myös Njállilla on omat epäilyksensä.

Hrútrin ja Njállin epäilykset osoittautuvat oikeiksi, kun Hallgerðr riitaantuu Njállin vaimon, Bergþóran, kanssa. Hallgerðr yllyttää muutamia miehiä tappamaan Njállin tilanväkeä ja Bergþóra vastaa näihin tekoihin järjestämällä niin, että kukin tappo kostetaan. Jokaisen tapon jälkeen heidän aviomiehensä sovittelevat surmat sopimalla korvauksista kunkin tapetun statuksen mukaisesti. Viides Hallgerðrin yllytyksen uhreista on Njállin poikien kasvatusisä Þórðr. Mukana Þórðria surmaamassa on myös Þráinn Sigfússinpoika (isl. Sigfússon), joka on Gunnarrin sukulaismies ja Hallgerðrin tyttären mies. Kostonkierteen jälkeen Njáll ja Gunnarr sopivat asian, mutta Þráinnin läsnäolo Þórðrin tappopaikalla aiheuttaa myöhemmin ongelmia.

Gunnarr ja Hallgerðr

Seuraavaksi Hallgerðr laittaa yhden orjistaan, Melkólfrin, ryöväämään Otkell-nimisen miehen. Gunnarr yrittää välittömästi sovitella konfliktia, mutta hänen tarjoustaan ei hyväksytä. Gunnarria vastaan nostetaan käräjäjuttu, jonka Gunnarr kuitenkin Njállin avulla voittaa. Riidellessään Hallgerðrin kanssa tämän järjestämästä ryöstöstä Gunnarr vihanpuuskassa läimäyttää Hallgerðria.

Myöhemmin Otkell haavoittaa Gunnarria vahingossa, ja vaikka onkin haluton tappamaan, Gunnarr kostaa kokemansa häpeän. Veljensä Kolskeggrin avustamana Gunnarr surmaa Otkellin ja tämän seuralaiset. Njállin avustuksella asia saadaan soviteltua, ja Gunnarrin maine kasvaa. Njáll kuitenkin varoittaa Gunnarria, että tämä olisi alku tämän tekemille tapoille.

Gunnarr suostuu hevostappeluun Starkaðr-nimisen miehen kanssa. Vastapuoli kuitenkin huijaa, ja Gunnarr on jälleen keskellä konfliktia. Njáll yrittää toimia sovittelijana, mutta Þorgeirr Starkaðrinpoika (isl. Starkaðsson) ei suostu sovintoon. Gunnarrin matkatessa kahden veljensä kanssa Starkaðr ja tämän liittolaiset väijyvät heitä ja hyökkäävät heidän kimppuunsa. Gunnarr veljineen surmaa hyökkääjistä neljätoista, mutta Gunnarrin veli Hjörtr kuolee.

Juonittelujen taustalla näyttää olevan Hrútrin ensimmäisen vaimon, Unnrin, poika Mörðr Valgarðinpoika (isl. Valgarðsson). Mörðr vihaa ja kadehtii Gunnarria ja käyttää muita hyväkseen saavuttaakseen päämääränsä. Hän on saanut tietää Njállin ennustaneen, että Gunnarr kuolisi, jos hän tappaisi kahdesti samasta suvusta. Hän yllyttää aiempiin sovitteluratkaisuihin tyytymättömiä miehiä hyökkäämään Gunnarrin kimppuun. Gunnarr voittaa jälleen taistelun, mutta tulee tappaneeksi toisen miehen sellaisesta suvusta, josta on jo yhden surmannut. Surmien sovittelun seurauksena on, että Gunnarrin ja Kolskeggrin tulisi lähteä pois Islannista kolmen vuoden ajaksi.

Gunnarrin ja Kolskeggrin lähtöä valmistellaan, mutta miesten ratsastaessa pois Gunnarr tippuu hevosensa selästä ja tulee katsoneeksi kotiinpäin. Hän on näkemästään niin otettu, että päättää jäädä sittenkin Islantiin. Gunnarrista tulee näin lainsuojaton, joka olisi kenen tahansa surmattavissa. Hän jatkaa eloaan Islannissa kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta Mörðr ja hänen muut vihollisensa hautovat kostoa. He hyökkäävät Gunnarrin kimppuun tämän ollessa kotona, mutta Gunnarr puolustautuu urhoollisesti, kunnes hänen jousensa jänne katkeaa. Hallgerðr kieltäytyy antamasta hiuksiaan jousen uutta jännettä varten kostona siitä, että Gunnarr on aiemmin läimäyttänyt häntä. Lopulta viholliset surmaavat Gunnarrin.

Kári Sölmundrinpoika ja Njállin pojat

Þráinn Sigfússinpoika ja Njállin kaksi nuorempaa poikaa hankkivat mainetta ja kunniaa Norjassa. Þráinn tuo matkalta mukanaan pahantahtoisen miehen nimeltä Hrappr, kun taas Njállin pojat tuovat jaloksi mieheksi osoittautuneen Kári Sölmundrinpojan (isl. Sölmundarson), joka nai Njállin tyttären. Njállin pojat ovat kuitenkin katkeria Þráinnille, joka piilotellessaan Hrappria jaarli Hákonilta on aiheuttanut Njállin pojille ongelmia. Vaikka ei pidäkään asian esille ottamista järkevänä, Njáll auttaa poikiaan asiansa ajamisessa. Þrainn ei suostu sovitteluratkaisuun, ja hänen seuralaisensa, mukaan lukien Hallgeðr, pilkkaavat Njállin poikia näiden tavatessa.

Njállin pojat väijyvät Þráinnia ja tämän joukkoja. Skarpheðinn surmaa Þráinnin ja lisäksi hyökkääjät tappavat neljä miestä, mukaan lukien Hrapprin. Þráinnin veli Ketill on naimisissa Njállin tyttären kanssa, ja Njáll solmii sovun Ketillin kanssa. Välttääkseen riitaisuuksia Njáll ottaa Þráinnin pojan Höskuldrin kasvatikseen. Höskuldr kasvaa Njállin taloudessa ja Njáll rakastaa häntä paljon. Kun Höskuldrista tulee täysi-ikäinen, Njáll yrittää löytää tälle arvon mukaisen puolison, Hildigunnrin. Hildigunnr kuitenkin kieltäytyy ja lupautuu puolisoksi Höskuldrille vain, jos tästä tulisi goði-päällikkö. Njáll onnistuu hankkimaan Höskuldrille päällikkyyden saatuaan yleiskäräjillä aikaan viidennesoikeuden perustamisen, ja Höskuldr ja Hildigunnr menevät naimisiin.

Saaga kertoo tässä vaiheessa myös islantilaisten kääntymisestä kristityiksi vuoden 999 käräjillä.

Höskuldrin surma ja Njállin perheen polttaminen

Höskuldr menestyy päällikkönä kun taas Mörðr Valgarðrinpoika katsoo oman päällikkyytensä heikkenevän. Hän yllyttää Njállin poikia Höskuldria vastaan. Nämä lankeavat Mörðrin ansaan. Eräänä päivänä he menevät ja surmaavat Höskuldrin tämän ollessa kylvämässä pellollaan. Njállille Höskuldrin kuolema on suuri menetys, ja hän suree kasvattipoikansa kuolemaa kovin.

Hildigunnrin setä Flosi ottaa koston hoitaakseen ja etsii apua merkittäviltä päälliköiltä. Hildigunnr painostaa Flosia, ettei tämä tyytyisi muuhun kuin vain verikostoon. Asiaa puidaan käräjillä, missä Njállin pojat etsivät asialleen auttajia. Skarpheðinn kuitenkin lausuu loukkauksia monelle sellaiselle miehelle, josta voisi olla Njállin pojille apua. Yleiskäräjillä saadaan aikaan päätös Höskuldrin surmasta maksettavasta korvauksesta. Njáll lisää lopuksi kerätyn korvauksen päälle hienon vaatteen, mutta Flosi katsoo tulleensa loukatuksi, kun hänelle sellaista kaunista pukinetta on tarjottu. Skarpheðinn herjaa tapauksen seurauksena Flosia, ja käräjillä saavutettu sopimus raukeaa.

Käräjien jälkeen saagassa kuvataan näkyjä ja ilmestyksiä, jotka enteilevät yhteenottoa. Flosi miehineen saapuu Njállin tilalle ja sytyttää talon tuleen. Hän sallii naisten poistua talosta, mutta surmaa Helgi Njállinpojan, joka yrittää poistua naiseksi pukeutuneena. Flosi pyytää myös Njállia ja Bergþóraa tulemaan ulos, mutta nämä kieltäytyvät ja sanovat mieluummin kuolevansa yhdessä poikiensa kanssa. Njáll sanoo olevansa liian vanha kostamaan näiden kuoleman. Njáll perheineen kuolee tulipalossa, mutta paikalla ollut Kári Sölmundrinpoika pääsee pakenemaan. Flosi ymmärtää, että Kári tulisi kostamaan perheen sisäänpolton.

Taistelu yleiskäräjillä

Njállin perheen sisäänpolttoa puidaan yleiskäräjillä. Kumpikin osapuoli ajaa asiaansa. Flosi suostuttelee laintuntijoista Eyjólfr Bölverkrinpojan (isl. Bölverksson) puolustamaan omaa puoltaan. Toinen osapuoli taas painostaa Mörðr Valgarðrinpojan hoitamaan asiaa. Taustalla vaikuttaa Njállin toinen kasvattipoika Þórhallr, jolle Njáll on opettanut lakia, mutta joka ei pysty osallistumaan asian ajoon käräjille, koska joutuu tulehtuneen jalkansa vuoksi lepäämään käräjäpaikalla teltassa. Osapuolet eivät saavuta käräjillä sopua, ja kun lailliset keinot eivät näytä johtavan mihinkään Þórhallr raivostuu, puhkaisee jalassaan olevan paiseen ja mädän ja veren virratessa maahan hän aloittaa taistelun. Useampi mies, mukaan lukien Flosin sukulaismies Ljótr saa surmansa, ennen kuin Snorri goði saa vastapuolet erotettua toisistaan.

Ljótrin isä, Hallr Síðalainen jättää vaatimatta korvauksia poikansa surmasta saadakseen aikaan sovun. Rauha saadaan solmittua, ja sen seurauksena käräjillä olleet maksavat yhdessä Hallrille korvauksen, josta tulee yhteensä nelinkertainen määrä aiempiin vastaaviin korvauksiin verrattuna. Njállin perheen polttajat tuomitaan maanpakoon.

Koston kierteen jälkimainingit

Saagan loppuosa kertoo, miten Kári kostaa polttamisessa mukana olleille. Häntä auttaa Njállin sukulaispoika Þorgeir ja eräs mies nimeltä Björn. Kári seuraa polttajia aina Orkneysaarille ja Walesiin asti.

Flosi tekee pyhiinvaelluksen Roomaan, saa siellä synninpäästön itseltään paavilta ja palaa sitten Islantiin. Kári lähtee hänkin pyhiinvaellukselle etelään ja saa synninpäästön. Sitten hän seuraa Flosia, mutta joutuu haaksirikkoon lähellä Flosin tilaa. Kári ja Flosi kohtaavat kun Kári tulee pyytämään Flosilta apua ja he solmivat lopulliset rauhan. Kári ottaa puolisokseen Höskuldrin lesken, Hildigunnrin. Flosin lopusta kerrotaan, että hän matkaa vanhana miehenä Norjaan, mutta lähtee paluumatkalle hyvin myöhään syksyllä, hyvin huonokuntoisella aluksella. Ihmisten puhuessa aluksen kunnosta, Flosi toteaa sen olevan juuri sopiva vanhalle miehelle, joka tulisi kuolemaan. Matkalla Norjasta Islantiin Flosi katoaa, eikä häntä nähdä enää koskaan.

Katso myös

• Saaga
• Islantilaissaagat

Lähteet

• Einar Ól. Sveinsson (1954). Formáli. Teoksessa Brennu-Njáls saga, toim. Einar Ól. Sveinsson. Íslenzk Fornrit 12. Reykjavík: Hið íslenzka fornritafélag, v–clxiii.
• Simek, Rudolf & Hermann Pálsson (2007). Lexikon der altnordischen Literatur. Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
• Vésteinn Ólason. 1993. Njáls saga. Teoksessa Medieval Scandinavia. An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York & London: Garland, 432–434.

Käännökset ja editiot

• Brennu-Njáls saga, toim. Einar Ólafur Sveinsson. Íslenzk fornrit 12. Reykjavík: Hið íslenzka fornritafélag, 1954.
• Poltetun Njállin saaga. (Brennu-Njáls saga.) Suomentanut Antti Tuuri. Seitsentähdet. Helsinki: Otava, 1996.
• Njal's saga. Käänt. Robert Cook. Teoksessa The Complete Sagas of the Icelanders, Including 49 Tales, osa III, toim. Viðar Hreinsson. Volume 3. Reykjavík: Leifur Eiríksson, 1997.

Aiheesta muualla

• Brennu-Njáls saga nykyislanniksi Sagadb.org -sivustolla
• Njállin saagan museo, saagakeskus Hvolsvöllurissa Islannissa (Sögusetrið Hvolsvelli)
• Njállin saagan tunnetuista tapahtumapaikoista Islannissa The Saga-Steads of Iceland: A 21st-Century Pilgrimage -sivustolla (englanniksi)