Heinrich Böll

Heinrich Böll
Heinrich Böll Bonnissa 22.12.1981
Henkilötiedot
Syntynyt	21. joulukuuta 1917 Köln
Kuollut	16. heinäkuuta 1985 (67 vuotta) Bonn
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	saksa
Esikoisteos	Der Zug war pünktlich, 1947
Nimikirjoitus
Palkinnot
Nobelin kirjallisuuspalkinto (1972)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Heinrich Böllin muistomerkki Berliinissä

Heinrich Böll (21. joulukuuta 1917 Köln – 16. heinäkuuta 1985 Bonn) oli saksalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1972.

Böll syntyi Kölnissä liberaaliin, pasifistiseen katolilaisperheeseen. Hän onnistui välttämään Hitler-Jugendiin liittymisen 1930-luvulla. Böll toimi kirjakauppa-apulaisena ja opiskeli saksaa, kunnes joutui vuonna 1938 työpalveluun ja sen jälkeen sotaväkeen, jossa hän palveli Ranskassa, Romaniassa ja Neuvostoliitossa. Koko sodan ajan Böll yritti vapautua palveluksesta, vältteli uralla etenemistä, teeskenteli sairauksia ja väärensi lomatodistuksia. Vuonna 1942 Böll meni naimisiin. Hän haavoittui neljästi sodan aikana ja sodassa saadut vammat johtivat elinikäiseen sairaalakierteeseen. Lopulta Böll jäi huhtikuussa 1945 amerikkalaisten sotavangiksi ja pääsi vapauduttuaan jatkamaan yliopisto-opintojaan. Hän ei kuitenkaan koskaan valmistunut yliopistosta.

30-vuotiaana Böll aloitti päätoimisena kirjailijana. Alussa hän kirjoitti hemingwaymäisen niukkatyylisiä, realistisia novelleja, joissa kuvattiin sotaa ja sodasta paluun ongelmia (ns. avohakkuutyyli / Kahlschlag). Hänen tuotantonsa luetaan sodan jälkeiseen, ns. rauniokirjallisuuden (Trümmerliteratur) perinteeseen. Lyhyet kertomukset käsittelivät pienen ihmisen näkökulmasta suuria inhimillisiä kokemuksia ja niissä oli lyhyydestään huolimatta suuri lataus. Hänen ensimmäinen romaaninsa Der Zug war pünktlich ilmestyi vuonna 1949. Sen jälkeen häneltä ilmestyi useita romaaneja ja novellikokoelmia, ja vuonna 1972 Böllille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto ensimmäisenä saksalaisena Thomas Mannin vuonna 1929 ja Hermann Hessen vuonna 1946 saamien palkintojen jälkeen. Böllin kirjoja on käännetty yli 30 kielelle, ja hän on eräs luetuimpia saksalaisia kirjailijoita. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat Billard um halb zehn (Biljardia puoli kymmeneltä), Gruppenbild mit Dame (Nainen ryhmäkuvassa) ja Der Engel schwieg (Enkeli oli vaiti).

Sotakirjallisuuden jälkeisessä tuotannossaan Böll tarkastelee ja kritisoi Saksan liittotasavallan talousihmeen tavoitteita ja sen synnyttämiä ilmiöitä: vaurastumista, menneisyyden unohtamista, perisaksalaista porvarillisuutta. Hän oli yhteiskuntakriitikko, jollaista tänä aikana ei enää ole. Häntä on sanottu "sodanjälkeisen Saksan omaksitunnoksi". Romaanien ja novellien lisäksi hän kirjoitti kuunnelmia, näytelmiä, runoja, esseitä ja 1960-luvulta lähtien enenevässä määrin myös poliittisesti kantaa ottavia tekstejä. Hän toimi kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana vuosina 1971–1974. 1970-luvulla hän joutui poliittisten kannanottojensa vuoksi muiden intellektuellien ohella syytetyksi terroristien puolustamisesta ja suojelusta. Hän kritisoi kirjailijoiden vainoamista maailmalla ja otti omaan kotiinsa asumaan Venäjältä karkotetun kirjailija-toisinajattelija Solženitsynin. Hän matkusteli Etelä-Amerikassa ja puhui niin eteläkorealaisen kirjailijan, Vietnamin venepakolaisten kuin Bolivian kansankin puolesta. Böll kritisoi myös katolista kirkkoa. 1980-luvulla hän puhui rauhanliikkeen puolesta ja tuki Vihreää puoluetta.

Suomennetut teokset

• Aadam, missä olit, 1965, suom. Aaro Lassi (Wo warst du, Adam?, 1951)
• Ei sanonut sanaakaan, 1954, suom. Kristiina Kivivuori (Und sagte kein einziges Wort, 1953):

Kirjassa kuvataan avioparin elämää, jossa näkyvät sota, asuntopula, köyhyys ja epätoivo. Pari on asumuserossa, mutta tapailee hotellissa. Böll kertoo tarkkaillen, korostaa ja toistaa yksityiskohtia, pyrkii eleettömyyteen. Kirjan parhaat jaksot ovat hiljaisia - niissä jäädään tutkailemaan kaikessa rauhassa täysin toisarvoisia asioita. Sen jälkeen tapahtuu aina todella. Romaanin nimi Ei sanonut sanaakaan motivoituu muinaisesta orjien laulusta. Joskus tekemättä jättäminen voi olla vaikuttavampaa kuin tekeminen.

• Päiväkirja vihreältä saarelta. (Irisches Tagebuch, 1948.) Suomentanut Kai Kaila. Saatesanan kirjoittanut Jyrki Vainonen. Seitsentähdet (1. painos: Delfiinikirjat, 1975) Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-16644-1
  

Lämpimän humoristinen matkakirjallisuuden klassikko. Böll matkusti perheineen Irlantiin kesällä 1956. Motto: ”Kun Jumala loi ajan, hän teki sitä tarpeeksi.”

• Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja, 1962, suom. Kristiina Kivivuori (Doktor Murkes gesammeltes Schweigen und andere Satiren, 1958):
  

Novellin päähenkilö, nuori tohtori Murke, työskentelee suuressa radiotalossa ja editoi tunnettujen esitelmöitsijöiden puheita. Hän saksii nauhoilta talteen taukoja, säilyttää nauhanpätkät ja liimaa ne yhteen kuunnellakseen niitä illalla kotonaan, kuunnellakseen kuinka merkittävät miehet ovat hiljaa.

• Biljardia puoli kymmeneltä, 1960, suom. Kristiina Kivivuori (Billard zum halb zehn, 1959):

Kolme sukupolvea kokoontuu juhlimaan suvun päämiehen 80-vuotispäiviä, sukupolvien tekemiset muodostavat ketjun, mikä johtaa myös ristiriitaan. Sotaan johtaneiden ja sodanaikaisten tekojen tarkastelua, keskeistä konflikti itsenäisesti ajattelevan ja toimivan yksilön ja opportunistisen enemmistön välillä. Aikakauden ilmiöt avautuvat pienten tapahtumien kuvauksista. Itsestään voi tehdä suuren rakentamalla itsestään legendan. Suuruudeltaan ei sitten näe pieniä asioita, jotka kuitenkin ovat kaikkein tärkeimpiä. Teosta kuvataan myös "Puhvelin sakramentiksi", jossa osallisina ovat puhvelit ja lampaat (uhrit). Böll näki puhvelina pimeät, mysteeriset voimat (aatelisten, pankkiirien ja kansallisidealistien yhteydet), joiden avulla natsit pääsivät valtaan. Puhvelin hän näki yhteiskunnassa myös myöhemmin, vain eri muodossa. Myöhemmin hän ei olisi kuitenkaan kuvannut vallantavoittelua yhtä yksioikoisesti.

• Erään klovnin mietteitä, 2004, suom. Markku Mannila (Ansichten eines Clowns, 1963):

Böllin läpimurtoromaani, kenties tärkeimpiä teoksia matkalla kohti Nobel -palkintoa, suomennettu vasta 2004. DDR:ssä teosta ei sallittu ennen vuotta 1990. Kuvaus rakkaudesta, jonka yhteiskunnan ahdasmielisyys tuhoaa. Rikkaan perheen poika, josta olisi voinut tulla mitä vain (juristi, CDU:n poliitikko tms.), mutta josta tulikin klovni (joka ei naurata ketään muita kuin itseään). Klovni Hans Schnier on elänyt avoliitossa katolilaisen Marien kanssa. Marie jättää hänet, koska Hans ei voi luvata katolista kasvatusta lapsille. Teos herätti Saksassa kiihkeää keskustelua. Se on tulkittu usein katolisuuden vastaiseksi, mutta Böll itse sanoi tarkoittaneensa sen vain rakkaustarinaksi. Päähenkilö kärsii enemmänkin hyvinvointiyhteiskunnan sydämettömyydestä ja veltosta moraalista. Päähenkilöstä tulee yhteisössään ulkopuolinen, lopulta kerjäläinen.

• Nainen ryhmäkuvassa, 1972, suom. Kai Kaila (Gruppenbild mit Dame, 1971)
• Katharina Blumin menetetty maine, 1975, suom. Kai Kaila (Die Verlorene Ehre der Katarina Blum, 1974)
• Suojaverkko, 1982, suom. Markku Mannila (Fürsorgliche Belagerung, 1979)
• Aseveljet. ((Das Vermächtnis, 1982.) Suomentanut Markku Mannila) Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07540-3
• Naisia joen maisemassa, 1987, suom. Markku Mannila (Frauen vor Flusslandschaft, 1985)
• Enkeli oli vaiti, 1993, suom. Markku Mannila (Der Engel schwieg, 1949; 1992)
• Sankari ja muita varhaisia novelleja, 2003, suom. Markku Mannila (Die Verwundung und andere frühe Erzählungen): Tavallisten miesten kohtalot näyttävät, mitä inhimillisyydelle tapahtuu sodan kaaoksessa ja sen jättämissä raunioissa. Jokaisessa tarinassa ihmiselo näyttäytyy koko kauneudessaan ja kauheudessaan.
• Mitähän siitä pojasta tulee?, 1985, suom. Markku Mannila (Was soll aus dem Jungen bloss werden?, 1981)

Kirjallisuutta

• Bernd Balzer: Das literarische Werk Heinrich Bölls. Kommentare und Interpretationen. dtv, München 1997. ISBN 3-423-30650-5
• Werner Bellmann (Hrsg.): Das Werk Heinrich Bölls. Bibliographie mit Studien zum Frühwerk. Westdeutscher Verlag, Opladen 1995. ISBN 3-531-12694-6
• Werner Bellmann (Hrsg.): Heinrich Böll, Romane und Erzählungen. Interpretationen. Reclam, Stuttgart 2000. ISBN 3-15-017514-3
• Michael Butler (Hrsg.): The Narrative Fiction of Heinrich Böll. Social conscience and literary achievement. Cambridge 1994.
• Marcel Reich-Ranicki: Mehr als ein Dichter: über Heinrich Böll. Kiepenheuer & Witsch, Köln 1986. ISBN 3-462-01792-6
• J. H. Reid: Heinrich Böll. A German for His Time. Berg Publishers Ltd., Oxford 1988.
• Klaus Schröter: Heinrich Böll. Rowohlt-Verlag, Reinbek 1987. ISBN 3-499-50310-7
• Jochen Vogt: Heinrich Böll. 2. Aufl. Beck-Verlag, München 1987. ISBN 3-406-31780-4
• Heinrich Vormweg: Der andere Deutsche. Heinrich Böll. Eine Biographie. Kiepenheuer & Witsch, Köln 2002. ISBN 3-462-02938-X

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinrich Böll Wikimedia Commonsissa

• Heinrich Böll Literary Encyclopediassa (englanniksi)