Frédéric Mistral
Frédéric Mistral | |
---|---|
Paul Saïn: Frédéric Mistral |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. syyskuuta 1830 |
Kuollut | 25. maaliskuuta 1914 (83 vuotta) |
Kirjailija | |
Salanimi | Mèste Franc, Gui de Mount-Pavoun, Cousinié Macàri, Michèu Gai, Lou Cascarelet, Grand la Borgno, Lou Felibre de Bello Visto, Un Maianen, Lou Felibre dóu Mas, Antoine Chansroux, Lou Canounge de N-D. de Casten, Lou Felibre de Bèuvezet, Lou Felibre Calu, Jan Chaplo Verne, Un Jouine Felibre, Lou Medecin di Torro, Tounin Clapo, Lou Tout-Obro ja Ambròsi Boufarel [1][2] |
Äidinkieli | provensaali, ranska |
Tuotannon kieli | oksitaani, ranska |
Pääteokset | Miréio |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Frédéric Mistral (8. syyskuuta 1830 Maillane, Bouches-du-Rhône – 25. maaliskuuta 1914 Maillane, Bouches-du-Rhône) oli ranskalainen runoilija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1904 yhdessä José Echegaray y Eizaguirren kanssa hänen saavutuksistaan kirjallisuuden ja kielitieteen alalla.[3]
Mistral alkoi jo kouluikäisenä kirjoittaa runoja äidinkielellään, paikallisella provensaalin kielellä. Hänen haaveensa oli tulla runoilijaksi, mutta isä painosti hänet opiskelemaan, ja poika valmistui oikeustieteestä Aix-en-Provencen yliopistosta vuonna 1851 ja omistautui sen jälkeen kirjalliselle uralle.[4]
Perimänsä varallisuuden turvin Mistral saattoi omistaa elämänsä provencelaisen perinteen ja oksitaanin kielen edistämiseen ja säilyttämiseen. Hänen kirjallinen tuotantonsa koostuu kertovista runoelmista.lähde? Saamansa Nobel-palkinnon rahoilla Mistral perusti Arlesiin Provencen kansatieteellisen museon. Hän oli Provencen kulttuuriperintöä vaalivan Félibrige-liikkeen perustajia. Hän julkaisi provensaalin sanakirjan.[5]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mirèio (1859)
- Calendau (1867)
- Lis isclo d’or (1875)
- Nerto, nouvelle (1884)
- La rèino Jano, drame (1890)
- Lou pouemo dóu Rose (1897)
- Moun espelido, Memòri e Raconte (1906)
- Discours e dicho (1906)
- La genèsi, traducho en prouvençau (1910)
- Lis oulivado (1912)
- Lou tresor dóu felibrige (1878–1886)
- Proso d’Armana (1926, 1927, 1930)
- Coupo Santo (1867)
Suomennettu tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Novellit
- Kurjenmiekat, antologiassa Isä ja poika, toim. Yrjö Käkönen, Karisto 1964
- Runot
- Alkukuva, suom. Aale Tynni, antologiassa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, WSOY 1976
- Mireille: II laulu: Lehtien keruu, suom. Jaakko Ahokas, antologiassa: Nobel-kirjailijat : maailmankirjallisuuden mestarit : 1
- Mirèio: ote II laulusta, suom. Saima Harmaja, antologioissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1976 ISBN 951-0-07416-0 ja Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja, toim. Anna-Maria Tallgren, WSOY 1934
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jean Fourié, Dictionnaire des auteurs de langue d'Oc de 1800 à nos jours, Aix-en-Provence, Félibrige, , 369 s. (ISBN 978-2-9533591-0-7, OCLC 799733938, BNF [1]), s. 223. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://www.google.fr/books/edition/M%C3%A9moires_Et_R%C3%A9cits/knkWAAAAMAAJ?hl=fr&gbpv=1&bsq=%22ambr%C3%B2si+boufarel%22&dq=%22ambr%C3%B2si+boufarel%22&printsec=frontcover. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1904 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 20.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Petri Liukkonen: Frédéric Mistral (1830–1914) Authors' Calendar. Viitattu 31.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Mistral, Frédéric”, Otavan kirjallisuustieto, s. 498. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frédéric Mistral Wikimedia Commonsissa